Garretin ahtimen kestosta uikuttaminen ja hajoamisen pelossa takapuoli tuskan hiestä kosteana oleminen on turhaa.
70-luvulla alkaneen turboiluni aikana on itseltäni kaksi ahdinta mennyt. Volvon jälkiasennussarjan ilmajäähdytteinen IHI kärähti ja sekin öljynkierto-ongelmaan kun muistaakseni öljyn paluukanava oli tukkeutunut. Saabin alkuajan Garrett rikkoontui isomman kompressorin vaihdon jälkeen ja sekin oman kokoonpanovirheen takia. Väärä siipi/kotelo-yhdistelmä.
Volvon "sarja" oli ensimmäisiä Ruotsista haettuja osia jo ennenkuin Sjölund alkoi tuomaan ja rakentamaan niitä Itäväylällä.
Ja Saabin turborikko oli ajalta kun ahtimien muuntelu oli vielä uutta eikä vertailutaulukoita yms. faktaa ollut kovin helposti saatavilla.
Kaikissa ahdetuissa autoissa on turbo-ongelmia nykypäivänäkin lähinnä väärinkäytön seurauksena. Peugeot tai VAG, merkkihuoltojen roskalavoilta voi käydä toteamassa ahdinkulutusta. Siellä niitä erikokoisia puhaltimia näyttää killittävän. Joka kerta kun käy...Eikä ihme. Työsuhdeautoilla ajelevia ei paljon kiinnosta tekniikka, pääasia on kiljuttaa konetta kylmänä ja vielä kunnolla naapureita varten värssyä koneelle just ennen sammuttamista. Jollakin ahdin hajoaa 80tkm kohdalla ja toinen ajaa 400tkm ilman mitään. Niinpä peilistä löytyy usein ahtimen hajoamisen syy.
Me saabistit/harrastajat voimme jatkaa ahtimen kestoa lähes maailman tappiin ajattelemalla ja tekemällä niin kuin Turbo-Saabien käyttöohjekirjoissa sanotaan.
Sitaatti 9-5 käyttöohjekirjasta sivulta 146:
"Älkää lisätkö käyntinopeutta juuri ennen sammuttamista, vaan sammuttakaa moottori aina joutokäynniltä".
Olipa pitkä johdanto. Tarkoitukseni oli kertoa aloittajalle, että Saab on lämmin ja tukeva auto jolla on mukava ajaa erikoisesti huonoissa olosuhteissa ja kauas. Vaikka siinä olisikin se kamalan HUONO Garrett-ahdin.
Saa sijoittaa moninkertaisen summan rahaa, että saa mukavamman matka-auton kuin n. 10-20000€ maksava 9-5.