Ajatuksia autoilun arjesta ja muustakin

[IC1970]

Onhan ne koiranpennut lutusia, mutta kyllähän tässä pihaprojektit jää nyt vähemmälle, aika sidottu tohon on ensimmäiset viikot ja kuukaudet, ennenkuin perheen ryhmädynamiikka ja käyttäytymissäännöt on saatu pörröturkin kalloon. Ei oikein voi jättää noiden muiden kanssa hetkeksikään yksin, saattaa etenkin Helga ärähtää vähän rajummin kun pikkuinen tunkee iholle. Vähän toki sylettää, kun on tottunut heräämään ilman kelloa vapaapäivinä ja nyt joutuu käytännössä nousemaan niin töihin kuin vapaille ennen "sian pieremää" kuten isoisäni tapasi sanoa, kun pääsääntöisesti minun vapaapäivinä puoliso menee töihin. Mutta, kyllä se siitä ja annetaan Yralle rakastava koti heti alusta saakka.

Tarkennuksena vielä, kyseessä ei ole malinois aka vesirotta, vaan tervueren. Belgianpaimenkoiran muunnoksethan ovat tervueren, groenendahl, malinois ja lakenois. Meillä on ollut aina vain ja ainoastaan tervuja, hyvä niin, se on minunkin suosikkini noista vaihtoehdoista.

Tältä aamulta havainto Jorista, kun oli kostea aamu ja lämpötila välillä +9-11, automaatilla olevat lämmittimet lämmittivät havaittavasti rattia ja persusta Näin "kylmä" aamu riitti siihen, että kulutus oli luokkaa 14 kWh, mikä ennakoi sitä, että tämä kyllä Rankoo Rajusti Rangea (RRR) kelien viiletessä. Sitävastoin takaisin tullessa taisi olla jotakuinkin optimaalisin mahdollinen sää, kun lämpötila +20 ja risat, spekuloin sillä kympin alituksella ja...


Muutenhan tämä alkaa olla hanskassa, mukavuuspainotteisen miellyttävä auto, tykkään kovasti. Jopa parempi kuin odotin, menee heittämällä miellyttävimpien autojeni joukkoon sinne parin Lexuksen sekaan. Ei ole naamakamerakaan enää vaivannut, ihminen ja auto asettuvat yllättävän nopeasti oikeanlaiseen keskusteluyhteyteen. Mikään ei oikeastaan häiritse, toimii kuin ajatus. Infotainment, eli käytännössä Android-auton kytkeytyminen ja "Tervetuloa Jarkko" hoituvat olennaisesti nopeammin kuin esim. Yaris Crossissa ja systeemi vastaa muutenkin pyyntöihin vikkelämmin ja sulavammin. Kyllä tästä ihan "mielellään" maksaa sen mitä tarvitsee. Se mistä tykkään erityisesti on, että vaikka tämä on sähköauto, niin toteutus on tavanomainen ja perinteisten autojen arvostajakin tottuu tähän nopeasti, koska auton toteutuksessa ei ole mitään outoa tai yllättävää. En minä ihmettele, että tämä myy nyt lastentautien korjauksen jälkeen hyvin, paljon autoa rahalla.

Heikko oli Polestarin laturin kesto ja suolainen oli hinta ! Toivottavasti auto kestää paremmin !

[tturku]

Kiitos belgareiden valistuksesta, aina oppii uutta. Pienellä kyllä menee Toyota.

[IC1970]

Koirakalteri saapui tänään kotipihaan, 4pv Saksasta kesti tulla. Ei kauan. Muuten hyvä, mutta minähän tilasin sekä kalterin, että tavaratilan kaukalomaton. Paketti oli sen verran kompakti, että arvelin huonoa ja näinhän siinä kävi, että kaukalomatto puuttui. Pistin reklamaation menemään Travallille, että koska loput tilauksesta saapuu, kun vain puolet toimititte. Katsotaan, kuinka homma hoituu vai ei !?

No, vaikka sen kaukalon joutuisi tilaamaan erikseen Suomesta, niin säästäisi kokonaisuudessaan edelleen 140 euroa. Mutta, pommitetaan nyt Travallin asiakaspalvelua, joka on muuten Isossa-Britanniassa ja katsotaan, kuin käy.

[IC1970]

Tavaratilan ja matkustamon välinen kalteri asennettu. Laadukkaan oloinen tuote kuten firman tuotteet yleensäkin, netistä löytyy selkeä asennusvideo, jonka avulla homma meni kerralla maaliin. Istuu just eikä melkein. Voin suositella, jos BeeZetaan tai Solterraan tämmöistä tarvitsee. Tuotenumero on Travall TDG1726.


Tässä ostoksen triggeröinyt syyllinen täydessä unessa, kun ensin riehui täysillä n. 80 minuuttia.


Työsarkaan kuuluu mm. tohveleiden ja hanskojen kaltoinkohtelu. Olivatpa ne käyttäjällä tahi eivät.

[AZP]

Ensiksikin onnea Jorille ja sen haltijalle, hieno auto ja komiat kyydit! Ja onnea myös pentukoirasta, en uskalla sitä vilauttaa perheenjäsenille, kun alkaa kauhea mankuminen

Kun oot kova seuraamaan kulutuksia, niin täsmäytäpä joskus tuon Jorin näyttämä kulutus siihen mitä se latausjohdon näyttö kertoo ladatun. Itse olen tarkan kilowatin miehenä vähän seuraillut ja todennut että auton näyttö valehtelee 20-25 % alaspäin, kun mitataan ostettua sähköä, eli lataushäviöt ovat mukana todellisessa kulutuksessa.

Mutta kun vähän isommin olen kaivellut, niin näyttää siltä että ei se auton mittari aiona valehtele, joskus se vain näyttää kulutusta vähän eri tasolta kuin mistä sitä latauasasemasta mittailee. Ja joskus sitten taas valehtelee, ja aina alaspäin.

Ensin tulee varmaan määritellä mitä tarkoittaa lataushäviö. Itse olen ajatellut, että se on se määrä sähköä joka muuttuu lämmöksi eli menee harakoille AC/DC-muunnoksessa eli siellä autossa sijaitsevassa laturissa, jonka läpi sähkö kulkee kun ladataan tavan vaihtosähköllä. Tämän olen todennut olevan mun autossa 7-8 %. Perustuu siihen, että kun lataan vaihtosähköllä ja katson latausaseman antamaa ladatun sähkön määrää, näyttää Fordin sovellus Fordpass latauksen päätteeksi yleensä 7-8 % vähemmän kuin latausasema. Vastaavasti jos lataan pikalaturilla eli tasasähköllä, jolloin AC/DC-konversio tapahtuu auton ulkopuolella teholaturissa, näyttää Fordpass aina melko tarkkaan samaa lukemaa kuin mitä laturi näyttää.

No tähän asti olis kaikki selvää, mutta kun ei. Latausaseman mittauksen ja auton sovelluksen lisäksi mulla on kolmaskin keino tsekata paljonko latauksessa on mennyt sähköä pyttyyn. OBD-portin kautta CarScanner-sovelluksella näkee auton järjestelmän antaman lukeman akun varaustason kilowattitunneille. Kun laittaa muistiin akun kilowattitunnit latauksen alussa ja latauksen lopussa, huomaa, että akkuun ei mennytkään sitä määrää sähköä mitä auton sovellus ilmoittaa, vaan yleensä vähemmän. Sovelluksen näyttämän ja CarScannerin näyttämän ladatun määrän välissä näyttää häviävän keskimäärin 5 % ladatuta sähköstä.

Okei, tän voisi ajatella olevan esim akun lämpenemisessä syntyvän häviön, eli akkuun toki työnnetään sähköä esim 50 kWh, mutta siitä 2,5 kWh muuttuu akun lämmöksi ja loput 47,5 kWh jää varaukseksi akkuun. Hämmennystä aiheuttaa kuitenkin se, että kun lataan pikalatauksella, on Carscannerin ja Fordpassin lukema yleensä melko tarkkaan sama. Ja tämä siitä huolimatta, että pikalatauksessahan se akku vasta lämpeneekin.

Tosin täytyy huomauttaa, että Carscannerin näyttämä akun varaustaso nousee ihan vain sillä että akku lämpenee. Akkuhan luovuttaa enemmän energiaa lämpimänä, joten tämä vastaa kyllä jotenkin todellisuuttakin. Eli siis jos ajan auton talvella talliin akku pakkasen puolella ja Carscanner näyttää varaukseksi vaikka 30 kWh, parin päivän päästä akun lämmettyä tallissa huoneenlämpöiseksi, voi akun varaus näyttää 33 kWh.

Muutama päivä sitten tuli ajettua vakioduunireissu Turusta Ähtäriin ja takaisin. Ajomatka kotoa perille on hyvin tarkkaan 300 km, ja tuli ajettua molemmat suunnat yhdellä vedolla siten että liikkeelle lähdettiin täydellä akulla, ja kun oli perille päästy niin seuraavana yönä akku ladattiin täyteen. Hyvää dataa tutkia sitä miltä kulutus näyttää milläkin mittarilla luettuna.

Menomatka latausaseman mittauksen mukaan: 60,6 kWh -> 20,2 kWh/100 km
Menomatka Fordpassin mukaan: 56,1 kWh -> 18,7 kWh/100 km
Menomatka Carscannerin lukemien mukaan: 65,47 - 12,84 kWh = 17,5 kWh/100 km
Menomatka auton kulutusnäytön mukaan: 18 kWh/100 km

Paluumatkan vastaavat lukemat:
latausasema: 62,3 kWh -> 20,8 kWh/100 km
Fordpass: 57,4 kWh -> 19,1 kWh/100 km
Carscanner: 65,95 kWh - 12,39 kWh = 17,9 kWh/100 km
Paluumatka auton kulutusnäytön mukaan: 18 kWh/100 km

Carscannerin lukemat katsottu siis matkan jälkeen olevasta tyhjästä akusta ja tämän jälkeen täyteen ladatun akun varaustasosta. Mutta toki katsoen matkan alussa akun varaustasoa, niin tuossa 65,xx -tasolla se joka tapauksessa on silloinkin ja tulokset käytännössä samat.

No näistä luvuistahan sitten näkee, että auton kulutusnäyttö näyttää itse asiassa pyöristettynä ihan samaa kuin Carscannerin lukemista laskettu kulutus. Totuuksia on kuitenkin monia, koska käytännössä olen ostanut sähköä tuon latausaseman näyttämän kulutuksen mukaisen määrän, eli siitä maksan.

Ja jotta asia ei olisi ihan näin yksinkertainen, niin pidemmän ajan seuranta näyttää, että ei se auton kulutusmittari kovin tarkkaan osaakaan laskea kulutusta Carscannerin lukemien mukaan, vaan valehtelee usein siitäkin alaspäin. Katsoin kokonaisia kuukausia (ajettu 650-1500 km/kk) keväältä ja viime vuoden kesältä, ja lukemat on sellaisia, että esimerkiksi ostettu sähkö näyttää kuukaudelle kulutusta 22 kWh/100 km, Carscannerin data 19, mutta auton kulutusmittari, jonka nollaan aina kuun vaihteessa, näytti 18. Tai keväämmällä ostettu 27, Carscanner 24 ja auton mittaus 22.

Edellä selitetyistä syistä johtuen olen kyllä jättänyt auton kulutusmittarin näyttämät lukemat ihan omaan arvoonsa, ei ainakaan valemussen mittauksiin ole oikein luottamista.

Kiitos sille joka jaksoi lukea loppuun asti ja onnea sille joka vielä tässä vaiheessa kokee ymmärtäneensä mitä kirjoitin. Ja muille anteeksi

[aero]

Tuo selvennee osaltaan kun purkaa vähän ketjua auki. Se menee teknisesti latauksen osalta kutakuinkin näin:

1. Mittauspiste A
2. Konversio vaihtosähköstä tasasähköksi, eli hävikkipiste 1
3. Mittauspiste B
4. Laturi/BMS, joka säätää akkuun menevää virtaa, vahtii lataustasoa, jännitteitä jne. Hävikkipiste 2 JA koska pitää kirjaa energian liikkeestä, myös mittauspiste C
5. Akku, hävikkipiste 3 ja mittauspiste D

Kaikki sähkö, mitä siihen autoon menee, menee mittauspisteiden A ja B kautta. Aivan kaikki, ellei autossa ole aurinkopaneelia tai tuulivoimalaa integroituna. Mittauspiste A sisältää kaikki häviöt ja energiankäytöt, mitä autossa tapahtuu ja siitä lukema pitäisi siis olla aina, poikkeuksetta ja joka kerta isoin. Tämä on se kohta, josta se Type2 -latausasema tai kodin sähkömittari käytännösä lukemia mittaa.

DC-latauksessa mittauspiste B on sitten se DC-pikalaturin kertoma lukema. Siinäkään ei minun ymmärtääkseni siis törkätä akkua suoraan kiinni teholaturiin, vaan energia kulkee yhä BMS:n kautta ja myös auto itsessään seuraa ja ohjaa latausta.

Fordpass seuraa sitä auton laturin/BMS:n kirjanpitoa, koska se on auton itsensä oma kirjanpito. Juuri muuta Fordpassin ei pitäisi voida seurata.

Tähän asti on selvää ja loogista, eikö vain?

Carscanner puolestaan kyselee autolta juttuja, jotka on joko standardi- tai autokohtaisia toteutuksia. Se, mitä mittaustulosta se oikeasti kertoo, onkin sitten eri asia. Kun kerran akun kapasiteetti sen mielestä nousee jo lämpötilan puolesta, niin se todennäköisesti kertoo keskimääräistä kennojännitettä ryyditettynä sopivilla kertoimilla, että siitä tulee suurinpiirtein akun varaustila tietoon. Nimenomaan suurinpiirtein - osuu kyllä tontille ja on ihan hyvä apuväline, mutta ei varsinaisesti tarkkuusinstrumentti. Akkukemia myös vaikuttaa tähän vahvasti. Kertolasku itsessään voi olla auton tai Carscannerin tekemä, mutta mitattu suure on todennäköisesti akun jännite eikä BMS:n energiakirjanpito.

Ja jos nyt vielä pengotaan auki ajamisen kulutusta, niin palataan takaisin mittauspisteeseen A - kuten todettu, aivan kaikki autoon mennyt sähköenergia menee tätä kautta. Niin lataus kuin hukatkin, mutta myös kaikki se sähkö, jota autossa yhtään mihinkään käytetään. Tässä on mukana akun lämmitys ja jäähdytys. Auton lämmitys ja jäähdytys. Valot, multimediat, nettiyhteyssysteemit, ajotieturit, kaikki plimplommihypevehkéet, aivan kakki. Miten nämä näkyy lataustilastoissa ja kulutustiedoissa, riippuu sitten vahvasti auton toteutuksesta. Latauksen aikana sähkö näihin voi näkyä BMS:n kirjanpidossa mukana latausenergiassa tai olla näkymättä. Myös ajonaikainen sähkönkäyttö voi näyttää kaiken tai osan.

Voi siis olla, että siitä esimerkin 50kWh:sta (mittauspiste A) menee se 2,5kWh häviöihin hävikkipisteissä 1 ja 2 ja 47,5kWh kyllä BMS:n kirjanpitoon, mutta osa siitäkin saatetaan käyttää vielä vaikka siihen akun jäähdytykseen ja akkuun meneekin vain 45kWh. Huomioitavaa on myös, että itse akun hukkalämpö on siihen akkuun tungettua energiaa, joten se on mukana BMS:n kirjanpidossa.

[IC1970]

Kiitos, auto ja koira kelpaavat kumpikin oikein mainiosti !

Tuo pitkä selostuksesi alleviivaa juuri sitä, miksi en niin tarkasti jaksa tuota sähkönkulutusta seurata, paitsi auton itse ilmoittamia lukemia jotka ovat ainakin keskenään vertailukelpoisia. Nopeasti päättelin kun katsoin laturia kokeillessani sen näyttämää teholukemaa vs. auton näyttämää, että lataushäviö on karkeasti 9% luokkaa, jos sen niistä lukemista pystyy päättelemään.

Täytyypä katsoa, mitä menee seuraavalla kerralla laturin mukaan akkuun ja laskeskella keskikulutus siitä. Mä en itse asiassa ole niin paljon noita valikoita selannut, että olisin vielä löytänyt Jorista dataa pidemmän ajan keskikulutukselle, pitää vähän kurkkia kun muistaa. Ajattelin pitää kotona lataukseen laiton rajana 50%, jos talliin ajaessa on sen alle, niin laitan tökkelin kiinni. Kun eihän sitä koskaan tiedä minne pitää lähteä. Poika lähti pari tuntia sitten ex-tempore Espooseen katsomaan Hongan matsia kun kaverinsa pelaa siellä, mulla oli just kalterin asennus meneillään, niin "sai" lähteä Aygolla. Katsotaan mitkä on tunnelmat kun tykitti Porvoo-Espoo-Porvoo sillä

Tarkkailen kyllä markkinoita sivusilmällä, jos sattuu tulemaan uudesta Aygo X:stä tai Yariksesta joku veret seisauttava nollakorko tms. tarjous, niin punnitsen tilannetta ja nykyinen Aygo X on niin sanotusti tarvittaessa liikuteltavaa sorttia.

[AZP]

^^soon just tolleen kuin Aero kirioittaa. Sisään (tai ulos) menevää sähköä voi mitata sieltä sun täältä ja siinä välissä sitä karkaa sinne sun tänne. Ei vain omaan kaaliin mahdu että miksei auton näyttämää kulutusmittausta toteuteta siten että se vastaisi mahdollisimman tarkkaan sitä minkä verran ihminen autoon menevää sähköä ostaa. Ymmärrän toki sen että kun se lataushäviö syntyy latauksessa eikä autoa ajaessa, sitä on vaikea jyvittää ajokilsoille. Tai sen että auton lataajan silmissä DC-latauksessa syntyy vähemmän häviötä kuin AC-latauksessa, koka pikalaturilla maksetaan yleensä jo tasasuunnatusta (=häviön jälkeen) sähköstä ja vaihtovirtalaturilla vaihtosähköstä. Kulutusnäytössä on kuitenkin on huomioitu esim. esilämmitys ja -jäähdytys, eli ne vaikuttavat näytön lukemaan, mutta muuten lukema onkin sitten ihan hatusta heitetty, ja ylläripylläri viistää alaspäin kaunistellen kulutuslukemia.

Ja se Carscannerin näyttämä lukema on melko varmasti ihan vain kennojännitteeseen perustuva arvio varauksesta. Akkuhan on siitä erilainen laitos kuin nestetankki, että sen todellista energiasisältöä ei oikein voi suoraan havainnoida, vaan se pitää arvuutella muiden datojen johdannaisena, näistä tärkeimpinä jännite ja lämpötila.

[aero]

Ei se auto voi oikein järkevästi ostosähköä mitata.

Mittauspiste A (maksuvaihtoehto 1) ei käy järkeen. Sille ei välttämättä (tai todennäköisesti) ole autossa edes mittausta, kun ei siitä oikein mitään hyödy ja nekin komponentit maksaa rahaa. Lisäksi AC-ladatun sähkön kulutus olisi kovempi kuin DC-ladatun, joka saisi ihmiset jälleen ihmetyksen valtaan.

Mittauspiste B (maksuvaihtoehto 2) olisi sentään keskenään verrannollinen, mutta siitäkin tulisi jo valitusta kun kotilatauksessa jää pois AC/DC -konversion hukka. Lisäksi se edellyttäisi taas lisää komponenttia ja taas on hintalappu. Siellä säästetään, missä voidaan.

Koko ostosähkö on siis poissuljettu, joten pitää tyytyä johonkin muuhun, käytännössä akun lukemiin.

Mittauspiste C eli BMS käy siis käytön kannalta järkeen. Se on auton toiminnalle välttämätön ja sisältää jo tarpeelliset osat. Softapuolella pitää tehdä valintoja: mitä energiaperustetta käyttää (akkuun ladattu vai akusta otettu energia - akun hukkalämpö on mukana latauksessa, muttei purussa - ja tämähän koskee myös rekuperaatiota) ja lasketaanko mukaan kaikki käytetty energia vai suljetaanko jotain ulkopuolelle (minusta pitäisi laskea kaikki, mutta en ihmettele jos jätetään multimediaa yms pois).

Ja kun näitä valintoja on ohjelmistoon tehty, niin lopulta on myös intressi saada se lukema näyttämään alakanttiin niin paljon kuin mahdollista ilman että siitä nousee reklaamaatiovyöryä ja haloota. Se on meinaan koeajoilla ainoa infopiste kulutukselle ja jos lukema on vielä jotenkin uskottava, mutta alempi kuin kilpailijoilla, niin sehän on vertailussa heti piste itelle. Tämähän on ihan tuttua dinonpolttimissakin, vaikka ne ruiskutusmäärät ja haluttaessa ajomatkatkin on kyllä hyvinkin tarkkaan tiedossa ja palotapahtumaa sekä ruiskutusmäärää jopa antureilla vahditaan - silti heittoa reaalimaailmaan voi olla toistakymmentä prosenttia.

[viggen]

Minusta tuo käytäntö, että asiakas saa videon, josta näkee mitä autolle on tehty huollossa tai korjauksessa on hyvä varsinkin suuremmilla korjaamoilla, missä ei ole tunnettua henkilökohtaista asentajaa. Tietenkin työn vastaanotto selittää myös, mitä autolle on tehty, mutta monelle valkenee vielä paremmin kun näkee asiat videolta.

[IC1970]

Ei siitä missään nimessä haittaakaan ole, vaikka sisällöltään aika yhdentekevä varsinkin vähemmän ajetuissa autoissa. Superbin ekan huollon video oli mulle informaatioarvoltaan pyöreä nolla Toki mä en ehkä olekaan aivan keskiverto autoilija. Mutta sanotaanko, että kun kilsat alkavat nousta sadan tonnin tienoille ja kyseessä ihminen jota autoilu ei kiinnosta muutakuin että auto kuskaa paikasta toiseen, niin info jarrupalojen ja levyjen kunnosta ja lähestyvästä vaihtotarpeesta on varmasti asiaa.

Travallin asiakaspalvelu vastasi in english, että joskus lähetykset eritellään useammaksi paketiksi, vaikka seurannan mukaan vain yksi paketti tulossa ja niin edespäin. Jotain tarkistuksia olivat varmasti tehneet, koska väittivät, että toinen paketti ja loput tilauksesta toimitettaisiin huomiseen klo 18 mennessä ja jos ei, niin ilmoittele, tutkimme asiaa lisää.

[AZP]

Valemussen huollosta kun sain videon, niin ei siitä kyllä itelle oikein mitään iloa ollut. Siitä vähän paistoi läpi sellanen että pomo on käskenyt mekaanikkoa kuvaamaan videon, niin mekaanikko sen kuvaa eikä oikeasti kiinnosta pätkääkään. Kunnolla tehtynä ja just siinä kohtaa kun autossa alkaa olla vähän kremppaa siellä ja väljää täällä, niin kyllä siitä hyötyä voi tosiaan olla.

Ei se auto voi oikein järkevästi ostosähköä mitata.

Silti niinkin kehittynyt auto kuin 2013 myyntiin tullut Mitsubishi Outlander PHEV sitä mittaa, jopa erittäin tarkasti

Mitsussa siis voi asettaa kosketysnäytön valikosta "ladattavan sähkön hinnan", ja valikosta näkee samoin edellisen latauskerran kustannuksen sekä kuluvan kuun kumulatiivisen kustannuksen. Eli laittamalla hinnaksi vaikka 1 €/kWh näkee sitten suoraan että montako kWh:a on tullut ladattua kuun aikana. Mitsumaisen typerään tapaan se lukema sitten kuun vaihteessa nollautuu eikä historiaa ole näkyvissä missään muualla kuin graafissa joka luulee näyttävänsä menneiden kuukausien kustannuksia, mutta ainakin mun autossa sen graafin y-akselin skaala oli sellainen ettei siitä mitään nähnyt. Jostain tuolta töpselikärsätopicista löytyy näistä lisäinfoa ja kuviakin muistaakseni.

Ja se mittaus oli muuten tarkka, ja mittasi selkeesti sähkön määrää ennen AC/DC-konversiota, eli sisälsi myös ne lataushäviöt. Tämän pystyi toteamaan kun latauspiuha oli mittarin takana ja täsmäsi sen lukeman siihen mitä autoi kertoi ladatun.

Mitsu ei kyllä silti osannut kyllä näyttää mitenkään järkevästi mitään keskimääräistä kWh/100 km lukemaa.

Mutta toki siitä mitä on ladattu on hieman vaikea laskea keskikulutusta sitten ajossa. Auton pitäisi tätä varten ymmärtää että akussa oleva 50 kWh olikin ostettuna jotain enemmän kuin 50 kWh. Nykytekoälyltä ei pitäisi kuitenkaan olla amerikantemppu ohjelmoida ajotietokonetta siten että ajossa se laskee akun varaustason muutosta per ajettu matka, ja latauksessa laskee ladatun sähkön suhdetta akun varaustason muutokseen. Näistä sitten on kohtalaisen helppo laskuharjoitus näyttää ajon jälkeen jotain kulutuslukemaa, joka pohjautuisi ladattuun sähköön ja ajettuun kilometreihin.

Pilkuntarkka se ei olisi tuokaan, mutta mun mielestä kivampi tosielämän asioihin perustuva arvio, kuin säännönmukaisesti väärin näyttävä lukema, jolla ei tee mitään.

[aero]

Mitsupiikissä ei ole DC-latausta, joten siinä ei pääse tulemaan heittoa AC- ja DC-latausten välille lataajaa hämmentämään. Lisäksi selvästi insinöörit ovat saaneet muljautettua AC-mittauksen komponentit pavunlaskijoiden ohi . On se siis teknisesti mahdollista, mutta kansanjärkevä esitystapa ei enää olekaan niin helppo ja selkeä.

Kyllähän sitä kokonaisuutta voisi takautuvasti laskea, kun keräisi sen kulutetun sähkömäärän ja lopulta suhteuttaisi sen seuraavan latauksen sähkömäärään, saisi niitä hyötysuhteitakin mukaan pidemmän ajan kulutukseen ihan kelvolla tasolla. Mutta mikään direktiivi tai säädös ei käske niin tekemään ja sen kertoma lukema olisi nykyisiä lukemia isompi, niin se ei kuulosta kovin myyvältä varusteelta. Me 2 pidettäisiin sitä plussana, mutta suuri osa ihmisistä todennäköisesti ei.

[AZP]

Mitsussapa on kuin onkin DC-lataus. Siinä se CHAdeMO möllöttää Type ykösen vieressa auton oikeessa sivuperseessä tasasähköä kutsuen

Toki se lataushintalaskuri ei laske DC-latauksia mukaan laisinkaan. Mutta tasasähkötyksen laskeminen mukaan ei olisi sen kummampi urakka. Tehtaalla vaan mittauspulikka autoon sisään tulevaan tasasähkökaapeliin, ja tämä laskenta mukaan laskurin lukemaan.

Kas kun se "ostetun sähkön määrä" on lataustapaan katsomatta sama määrä energiaa minkä tahansa autossa olevan liittimen kautta sisään törkätään, oli se sitten tasa- tai vaihtosähköä. DC-latauksessa ne AC/DC-konversion häviöt tapahtuu ennen mittarointia siinä laturilla, eli ostaja maksaa vasta konvertoiduista wattitunneista.

Notta kyllä se lopullinen päättelyn tulos lienee se että ostetut kWh:t per 100 km onnistuisi teknisesti laittaa auton ruutuun jos halutaan, eikä se nyt voi olla superkallista tai -vaikeaa toteuttaa. Mutta koska (autovalmistajien) halu < pavunlaskijoiden vastustus, sitä ei tehdä vaan ruudussa näytetään höpönlöpöjä.

[aero]

Ah, olin väärässä joten seison korjattuna.

Siis joo, sekä DC:tä että AC:ta voi tottakai mitata. Hahmottamani ero tulee siinä, jos näytetään sitä ladatun sähkön kulutusta. AC-latauksesta laskettuna kulutus on kovempi kuin DC-latauksesta laskettuna, koska AC-latauksessa on se AC/DC -muunnoksen hävikki mukana - eli jos AC-latauksesta laskettuna auto kuluttaisi esmes 20kWh/100km, niin DC-latauksesta laskettuna se veisi vaan jotain 19kWh/100km. Voi ettien että minkä asiakaspalveluruuhkan ja salaliittoteorioiden (kotiin toimitettavan sähkön laadusta yms) aallon tämä mahdollistaisi.