Peilijää suistanut useita autoja ojaan

[ng900aero]

Tartteepa huomenna kokeilla ihan tosissaan saako sitä peräluisuun millään ilveellä

Maantienopeuksissa ja irtolumella helppoa.

Lisää vinkkejä, kiitos.... pitääkö siis tehä äkkikäännös jompaan kumpaan suuntaan, ja sen jälkeen jyrkkä kaarros takaisin, ja lyödä kytkin pohjaan jotta saisi perän menemään vierelle, etteivät ruopivat eturenkaat koettaisi ohjastaa autoa haluttuun suuntaan tms? Missä nopeudessa tulisi testejä tehdä?

Onko tämä mainittu "tonnarin perän tiestä irtoamis -ilmiö" oikeasti olemassa, eli vahvistaako monikin tonnaristeista tämän ilmiön, vai ajanko itse ihan liian neitimäisesti tms?
Itse kun tulee leikittyä tonnarilla aika lailla useinkin, eli tulee harrastettua (tietenkin AINA suljetulla alueella!!) mm. just nelipyöräluisua, liian myöhäisiä jarrutteluita, ja niistä kääntöä, jne, mutta ei tota rakkinetta saa kuin joko puskemaan tai sitten menemään nelipyöräsladia, Itseäni on harmittanutkin kun tontun perää ei saa irti tiestä

[Coltti]

Nykyisellä rengastuksella, kuluneet kitkat ja takana vähän enemmän kuluneet + bilsteinin iskarit ja madallusjouset + ehjät puslat alustassa. Tarjoaa perää kyllä välillä ihan tarpeeksi. Puskemista en juuri ole huomannut, ellei kaasua ole pakko painaa kääntyessä.

[Mr_Who]

Aika jännä ettei tonnarin perree sais heittämmään ois mukava joskus testata käytännössä mimmone ois ajettava. Ite tosta omasta suan perän luissuun, millonka ei ruppee pahasti puskemmaan, käsärin kanssa se onki helppoa. Ja ilima käsäriä riittää vastaheitot perän irtoamiseen hyvinkin helposti isommassa noppeuvvessa. Mutta aika pitkälti vaikuttaa mimmone on tienpinta renkaitte alla. Tänään kylillä käydessä linttaa heitin pelkästään jo liikenneympyrässä(kiertoliittymä tarkemmin) vaikka käsäriin en koskenutkaan.. Eikä ollut edes suunniteltua linttaa, se vua män

[Henkka #2283]

Onko tämä mainittu "tonnarin perän tiestä irtoamis -ilmiö" oikeasti olemassa, eli vahvistaako monikin tonnaristeista tämän ilmiön, vai ajanko itse ihan liian neitimäisesti tms?

En ainakaan vahvista

Kokemusta tosin vain noista käyttökelpoisemman takakontin omaavista, pari cc:tä ja pari cs:ää. Postiluukkuperäiset saattavat olla vikureita, ei voi tietää.

[V.J.S]

Onko tämä mainittu "tonnarin perän tiestä irtoamis -ilmiö" oikeasti olemassa, eli vahvistaako monikin tonnaristeista tämän ilmiön, vai ajanko itse ihan liian neitimäisesti tms?

Juu, et vaan osaa Kyllä meikäläisenkin exä CS:ssä tuuppasi perää sivulle herkästi. No okei, eihän se nyt vielä ollut mitään verrattuna takatuupparilla ajaessa Pajeron äkkikliikkeisiin, mutta siis suht. herkästi tuli perä sivulle. Aika hyvin se oli kuitenkin hallittavissa, että ei mitenkään erityisen "äkkipikainen". Alustanahan oli 40mm madalatavat HR:t, vakioiskarit (Sachsit) ja uretaanipuslaa takavakaajassa & etutukivarressa.
Femmalla aika vähän vielä kokemuksia liukkaista, mutta sillä nimenomaan tuntus luisto olevan enemmänkin nelipyöäräsladia, eli auto pyrkii menemään "kokonaisvaltaisemmin" ratin osoittamaan suuntaan; perä ei tuntus irtoovan itekseen (ainakaan ilman käppäriä). Siis sen verta mitä nyt olen muutaman sadan kilometrin aikana kerinnyt kikkailemaan.

[ng900aero]

Juu, et vaan osaa ....
Femmalla aika vähän vielä kokemuksia liukkaista, mutta sillä nimenomaan tuntus luisto olevan enemmänkin nelipyöräsladia, eli auto pyrkii menemään "kokonaisvaltaisemmin" ratin osoittamaan suuntaan; perä ei tuntus irtoovan itekseen (ainakaan ilman käppäriä). Siis sen verta mitä nyt olen muutaman sadan kilometrin aikana kerinnyt kikkailemaan.

"mun saappi on parempi kuin sun saappi"

[JouniCSE]

Nykyisellä rengastuksella, kuluneet kitkat ja takana vähän enemmän kuluneet + bilsteinin iskarit ja madallusjouset + ehjät puslat alustassa. Tarjoaa perää kyllä välillä ihan tarpeeksi. Puskemista en juuri ole huomannut, ellei kaasua ole pakko painaa kääntyessä.

Jepulis, hyvinkin helposti tontun perä lähtee kyllä irti. Ei kyllä voi puhua mistään puskijasta

[Wiljami]

... No okei, eihän se nyt vielä ollut mitään verrattuna takatuupparilla ajaessa Pajeron äkkikliikkeisiin, mutta siis suht. herkästi tuli perä sivulle. Aika hyvin se oli kuitenkin hallittavissa, että ei mitenkään erityisen "äkkipikainen"....

Tosta oon samaa mieltä, että mukavan rauhallisesti käyttääntyy. Varsinkin kun verrataan moniin riisikippoihin sun muihin patonkeihin.

Mun tonnarissa on suht uudet nastat, perä kyllä irtoaa maantienopeuksissa helposti pelkästään kaasua keventämällä kurvissa ja ehkä ohjaamalla vähän liian jyrkästi. Isän tontussa taasen on huonommat renkaat edessä ja se ei sitten taas tarjoa perää sivulle millään.

[keskikonsoli]

Tähän täytyy muuten sanoa, että jostain kumman syystä 99 on liukkaalla huomattavasti fiksummin käyttäytyvä kuin og900, monien yksilöiden kokemuksella todettua. En osaa perustella miksi, mutta ero on huomattava. Vai onko niin että ysiysin ratissa vauhti tuntuu kovemmalta, ja sitä vain kuvittelee että se pysyy paremmin tien pinnassa?

Kyllä ysiysikin perää alkaa tarjoamaan kun riittävästi on vauhtia, mutta kuitenkin hyvin kesyllä tavalla verrattuna takavetoisiin.

99:ssä on lyhyempi keula (samoin akseliväli) kuin og 900:ssa ja se on siis erittäin keulapainoinen auto ja ja siksi se on todella jämäkkä ajaa huonolla kelillä. Itsellänikin on ollut useita 99 ja 900 Saabeja ja täytyy todeta että 99 Saabia parempaa autoa korkean lumipolanteen ylittämiseen maantienopeuksissa ei ole käsiini vielä sattunut. Ihan peilijäällä tietenkin keulapainoinen auto pyrkii puskemaan mutta tuonkin kanssa oppii helposti elämään ja mitään äkkiliikkeitähän tuo 99 ei tee joten kuskilla on aina aikaa tehdä oikeat korjausliikkeet (jos vain osaa)! Eli, täältä myös ääni sille etä 99 on parempi ajaa talvella kuin og 900:n!

[wesku]

Ei tuo ruuhkasuomalaisten pöljäily liukkaalla ole mikään myytti vaan jokapäiväistä elämää täällä. Tänä aamuna viimeksi ihmettelin länsiväylällä että mikä ihmeen aivottomuus valtaa ihmisen kun se menee auton rattiin. Tie on aivan jäässä ja 85 lasissa paahdetaan n. 5-10 metrin etäisyyksillä. Ihan niinkuin kesällä. Kaikki menee hyvin niin kauan kun mitään epänormaalia ei tapahdu. Jos joku mistään syystä pysähtyy nopeasti niin takana kolisee varmasti.

Länsiväylällä omituista on että hyvin harvoin rajoitus vedetään kuuteenkymppiin tai alemmas, vaikka liikennetilanteen ja/tai kelin puolesta syytä olisi. Harvahan tuota noteeraa mutta edes muutama joka uskaltaisi hidastella niin ettei joutuisi viime tipassa jarruttamaan saattaisi säästää monta vaaratilannetta. Parhaimmillaan 2-3 kaistalla muutama vierekkäin kuuttakymppiä Kehä kakkoselta asti ajavaa muodostaisi mukavasti rauhoittavan asetelman Siis niissä tilanteissa joissa jono ei pysähdy vielä siitä alkaen.

Vertailun vuoksi esim E4-motarilla Tukholman läpi muuttuva rajoitus on usein ruuhkassa 30 ja liikenne toimii hyvin, kaikki kaistat yleensä lipuvat hitaasti jo kilometri ennen pysähdystä ja äkkipysähdyksiä ei juurikaan tule. Ohittelu on lähes mahdotonta ja keskimäärin etu kaikille, ns. "nopeampia" toki harmittaa.

[Risto]

Länsiväylällä omituista on että hyvin harvoin rajoitus vedetään kuuteenkymppiin tai alemmas, vaikka liikennetilanteen ja/tai kelin puolesta syytä olisi.

Länsiväylällä on omituista se, että rajoitus pidetään koko ajan alennettuna (80), kun se ennen oli heti Lauttasaaren jälkeen 120.

[wesku]

Länsiväylällä omituista on että hyvin harvoin rajoitus vedetään kuuteenkymppiin tai alemmas, vaikka liikennetilanteen ja/tai kelin puolesta syytä olisi.

Länsiväylällä on omituista se, että rajoitus pidetään koko ajan alennettuna (80), kun se ennen oli heti Lauttasaaren jälkeen 120.

Ei kai siinä "ennen" ollut rajoitusta Lauttasaaresta Espooseen päin mennessä lainkaan.

http://www.mattigronroos.fi/~kf7797/Tiet/Kt51.htm

Ensimmäiset osuudet moottoritietä valmistuivat Lauttasaaren länsipuolelle Matinkylään hieman ennen 1960-luvun puolta väliä ja yhteys Helsinkiin asti avautui Lapinlahden sillan valmistuttua vuonna 1965.

[Risto]

Länsiväylällä omituista on että hyvin harvoin rajoitus vedetään kuuteenkymppiin tai alemmas, vaikka liikennetilanteen ja/tai kelin puolesta syytä olisi.

Länsiväylällä on omituista se, että rajoitus pidetään koko ajan alennettuna (80), kun se ennen oli heti Lauttasaaren jälkeen 120.

Ei kai siinä "ennen" ollut rajoitusta Lauttasaaresta Espooseen päin mennessä lainkaan.

http://www.mattigronroos.fi/~kf7797/Tiet/Kt51.htm

Ensimmäiset osuudet moottoritietä valmistuivat Lauttasaaren länsipuolelle Matinkylään hieman ennen 1960-luvun puolta väliä ja yhteys Helsinkiin asti avautui Lapinlahden sillan valmistuttua vuonna 1965.

Nyt keskustellaankin rajoituksista ja niiden joustamisista tilanteiden mukaan eikä ajasta ennen niitä. Fakta on kuitenkin, että ennen sosiaalikaistojen rakentamisia ja liittymien parantamisia rajoitus oli 120, mutta nyt vedotaan liikennemääriin ja pidetään rajoitus alhaalla, vaikka se hiljaisena aikana voisi aivan hyvin olla normaali moottoritierajoitus varsinkin maalle päin mentäessä.

[Henkka #2283]

tukholmassa rajoituksia ei noudateta jollei ruuhka tai paikallin wesku hidasta.

Totta. Ei edes reipas nopeus ole riittänyt pitämään turbosaabeja takana Tukholman alittavissa tunneleissa.

[mursu]

Nyt keskustellaankin rajoituksista ja niiden joustamisista tilanteiden mukaan eikä ajasta ennen niitä. Fakta on kuitenkin, että ennen sosiaalikaistojen rakentamisia ja liittymien parantamisia rajoitus oli 120, mutta nyt vedotaan liikennemääriin ja pidetään rajoitus alhaalla, vaikka se hiljaisena aikana voisi aivan hyvin olla normaali moottoritierajoitus varsinkin maalle päin mentäessä.

En tiedä tarkoititko "hiljaisella ajalla" vähäistä liikennemäärää vai rengasmelua, mutta juuri tämä jälkimmäinen asettaa monessa paikassa PK-seudulla kattonopeuden sataseen tai alemmas...

Yrittihän nuo Lahden motarillekin kehäkolmosen eteläpuolelle 80-aluetta meluhaittojen vähentämiseksi. Nyt vissiin ensialkuun rakennetaan äänivalleja ja katotaan sitten riittääkö sekään.