Maalämpökokemukset

[AZP]

Nostetaas pian 5v vanhaa kettinkiä. Aikaisemmin tässä ketjussa on tullut laskeskeltua omia lämmityskustannuksia nykyjärjestelmällä ja todettua että maalämpöön siirtyminen ei ole taloudellisesti perusteltua, mutta aikansa kutakin ja nyt on maalämpötarjoukset pöydällä vertailtavana. Hintahaitari on aikamoinen ja nyt pohdituttaa että onko tässä jotain mitä en itse ihan ymmärrä, eikä itsellä ole näistä alan toimijoista ja pumppumerkeistä kauheasti kokemusta.

Aloitetaan kohteen tiedoilla:
Turussa sijaitseva 1937 rakennettu 2,5-kerroksinen hirsirunkoinen talo, ulkomitat 9x10 metriä. Taloon tehty peruskorjaus n. 10 vuotta sitten, tällöin mm. kellarikerroksessa eristetty seinät (40 mm PU-levy) ja lattiat niin hyvin kuin mahdollista, tässä hyvin pinnassa oleva kallio hieman häiritsi eristepaksuuden osalta. Muissa kerroksissa ei oikeastaan lisäeristeitä, mitä nyt keskikerroksen hirsiseinien sisäpuolelle tuli 32 mm puukuitulevyä seinälevyksi. Nykyinen lämmitysmuoto on käytännössä hybridilämmitys, joka koostuu seuraavista kerroksien mukaan vaihtelevista lämmönlähteistä.

Keskuslämmityksen lämmönlähde on öljykattila jossa myös 6 kw sähkövastukset. Öljyä ja sähköä on käytetty molempia aina vähän sen mukaan kumpi on ollut halvempaa. Lämmin käyttövesi lämpeää kaikki täällä.

Kellarikerros on puoliksi maan alla ja tuosta 90 neliön kerrosalasta noin puolet on lämpimänä, toinen puoli on n. 180cm korkeaa viileää tilaa joka pysyy käytännössä kylmimpinäkin aikoina muutaman asteen plussalla ihan hukkalämmöllä (lue: rasittaa lämmintä puolta). Lämmin puoli koostuu takka/vierashuoneesta, saunaosastosta (jossa kylpyamme) ja kodinhoitohuoneesta, eli tässä kerroksessa ei juurikaan oleilla ja talvisin on riittänyt lämpötilaksi 18-20 astetta. Kellarikerros lämpiää ainoastaan keskuslämmityksellä vesikiertoisella lattialämmityksellä.

Keskimmäinen kerros on hirsirunkoinen, lämmintä tilaa kerrosneliöin täydet 90 neliötä jonka lisäksi n. neljän neliön kuisti joka pidetään viileämpänä talvisin. Tässä kerroksessa ensisijainen lämmönlähde on tällä hetkellä ilmalämpöpumppu, joka riittää yksin nollakeleille saakka. Kun mennään pakkaselle, aletaan polttaa varaavassa takassa puuta n. 10 kg/vrk. Noin 10 asteen pakkasessa otetaan lopulta mukaan vesikiertoinen lattialämmitys, joka saa lämpönsä keskuslämmityskattilasta. Tässä kerroksessa pidetään korkeinta lämpötilaa koska täällä sijaitsevat oleskelutilat ja lisäksi talon ainoa lämpöpumpulla toimiva lämmönlähde, eli halvinta lämpöä tarjolla. Ruokasali-olkkari-tilassa pidetään sellainen 23 astetta, viileämpikin riittäisi ellei ILP toisi mukanaan pientä vedon tunnetta, pelkällä lattialämmityksellä riittäisi varmaan 21.

Ylin kerros on harjakaton alla, lautarunkoinen ja purueristeinen, lämpimiä neliöitä luokkaa 55. Täällä sijaitsee kaksi makuuhuonetta sekä kylpyhuone. Tässä kerroksessa ei ole vesikiertoista lämmitystä vaan makuuhuoneissa 1000 W sähköpatterit kummassakin ja kylppärissä sähköinen lattialämmitys 400 W. Vesikiertoiselle lämmitykselle on tehty varaus, eli syöttöputket on tuotu kerrokseen, mutta lattialämmitysputkia ei ole. Makkareissa riittää lämpötilaksi 18-19 astetta talvella. Käytännössä vain kylppärin lattialämmitys on aina päällä, makkareiden patterit laitetaan päälle kun pakkanen alkaa huidella 5-10 asteen tienoilla. Siihen asti keskimmäisestä kerroksesta ylös johtuva lämpö riittää pitämään ylimmän kerroksen sopivassa lämpötilassa.

Oikeasti lämpimiä neliöitä siis yhteensä noin 190, viileitä kellarissa n. 45 ja keskikerroksessa noin 4. Asukkaina nelihenkinen perhe. Mainitut lämmitysjärjestelmät ja neliöt on olleet käytössä remonttien jälkeen noin 10 vuotta ja viimeiseltä 9 vuodelta on kuukausittaista mittaroitua dataa siitä miten nämä lämmönlähteet ovat kuluttaneet energiaa (9 vuoden kumulatiiviset kulutukset):

keskuslämmityksen kattila: 4058 litraa öljyä + 71 533 kWh sähköä
(= keskimäärin 451 litraa +7948 kWh per vuosi joka on energiana n. 12 500 kWh per vuosi)
ilmalämpöpumpun lämmityskäyttö: 36 250 kWh = 4028 kWh per vuosi
yläkerran sähkölämmitys: 14 533 kWh = 1615 kWh per vuosi

Luvut siis eivät sisällä taloussaähköä, auton lataamista tai erillisen autotallirakennuksen lämmitystä, vaan vain talon lämmittämiseen kulutetun ostetun energian.

Yhteensä siis lämmitykseen mennyt keskimäärin noin 18 000 kWh/vuosi, josta 4000 kWh ilmalämpöpumpussa ehkä keskimäärin hyötysuhteella 3-4, jolloin päästäisiin noin 26 000 - 30 000 kWh lämpöenergiankulutukseen. Tämän päälle toki 9 vuoden aikana on poltettu noin 3800 kg polttopuita, joka vastaa siis non 420 kiloa per vuosi ja tämä on energiana noin 1700 kWh/vuosi. Saunassa on puukiuas ja sen lämpö toki menee talon lämmitykseen myös, mutta saunomme aika harvoin enkä ole noista puista kirjaa pitänyt.

Tuo lämpöenergiankulutus on muuten aika hyvin linjassa talon edellisen omistajan tarinoinnin kanssa; heillä ei siis ollut takaa eikä ilmalämpöpumppua ja käyttivät vain öljyä pannussa, ja sitä kuulemma kului noin 3000 litraa vuodessa, joka on energiana 30 000 kWh/v.

Yhdeksän vuoden aikana lämmitykseen käytettyyn sähköön ja öljyyn on kulunut noin 15 300 euroa eli noin 1700 euroa vuodessa. Nykyisillä öljyn ja sähkön hinnoilla kustannuksia tulisi kuitenkin ennemmin 2000 euroa, mutta toki sähkön hinnalle ei voi antaa kovin tarkkaa lukemaa nykymaailmassa. Nyt meillä on menty heinäkuusta alkaen pörssisähköllä ja mm. kellarikerroksen lattialämmitystä on ajoiteltu sähkön hinnan mukaan ja kalleina päivinä on pannu vaihdettu sähköltä öljylle, lopputuloksena selvästi pörssin keskihintaa edullisempi toteutunut hinta. Selvää on kuitenkin ettei öljyä ja sähköä saa enää samaan hintaan kuin vielä muutaman vuosi sitten.

Joka tapauksessa jos laskee että maalämöllä pääsisi vaikka noin kolmosen hyötysuhteeseen koko talon energiankulutuksessa niin sähköä kuluisi 10 000 kWh/v ja tämä maksaisi joka tapauksessa yli 1000 euroa vuodessa. Eli säästöpotentiaali maalämmön kanssa jäisi alle tonniin vuodessa. Tämä ei kuitenkaan ole ainoa motivaattori, vaan tässä on näitä ELY-keskuksen tukia (4 k€) saatavilla vielä hetken, lattialämmitys on rutkasti mukavampi kuin ILP:n humiseva puhalluslämmitys ja 10-vuotiaan ILP:n ulkoyksikkö on lisäksi alkanut pitää tuskaista meteliä pakkaskeleillä vaikka laite vielä hyvin lämpöä puhkuukin, joten ensi talveksi ILP tulisi ehkä uusia jos sen haluaa jatkossa olevan kahden ylimmän kerroksen ensisijainen lämmönlähde. Pelkkään jäähykäyttöön laite saattaisi mennä kuitenkin vielä vuosia, eli maalämmön asentaminen poistaisi välittömän tarpeen ILP:n uusimiselle. Lisäksi öljysäiliö alkaa olla tyhjä joten öljyäkin pitäisi tilata ensi talveksi. Joten nyt on se hetki kun pitää päättää siirrytäänkö maalämpöön vai siirretäänkö sitä ajatusta useammalla vuodella eteenpäin ja investoidaan uuteen ILP:iin 2 k€ ja tankilliseen öljyä toiset 2k€.

Jos katsoisin asiaa vain rahan kannalta, niin maalämpöön siirtymisessä ei edelleenkään ole järkeä, mutta itselleni epäominaiseen tapaan olen tässä nyt tekemässä investointipäätöstä joka ei ole taloudellisesti perusteltavissa.

Niinpä pyysin tarjouksia neljästä paikasta. Yhdestä ei koskaan palattu asiaan, joten mulla on nyt kolme tarjousta. Kaikki on avaimet käteen, vanha öljykattila ja säiliö purettuna ja hävitettynä. Säiliö on 1500 litran muovisäiliö kellarissa, mutta se pitää pilkkoa sisällä koska ei taida mahtua mistään nykyisestä ovesta ulos. Tekninen tila johon laitteisto asennettaisiin on vain 195 cm korkea, mikä asettaa vielä lisähaasteita laitteen ulkomitoille.

Olin odottanut saavani ehkä 22-24 t€:n tarjouksia, joten ensimmäinen tarjous löi vähän lekalla leukaan kun loppusumma oli 32 t€. Tarjottu tuote on Thermia Calibra Eco 12 + MBH Calibra 200 litran käyttövesivaraaja (itse pumpussa on 180 litran säiliö). Siihen romua ja rompetta vielä kylkeen ja 260 m kokonaissyvyyden kaivo. Pihassa kallio aika pinnassa joten sen puolesta poraaminen on halpaa. Prosyyrin mukaan pumpun hyötysuhde 35 asteen lattialämmityksellä SCOP 5,85 (standardi EN14825) ja COP 4,78 (EN14511). Invertteripumppu ja tehoalue 3-12 kW.

Toinen tarjous oli huojentava 27 t€. Laitteena Bosch Compress 7800i LW 3-12 kW invertteripumppu + erillinen 200 litran työsäiliö (pumpussa itsessään ei ole varaajaa) + Bosch DS 300 R käyttöveden varaaja. Eli sama tehoalue kuin Thermiassa, mutta tarjouksessa lämpökaivon syvyys vain 220 metriä. SCOP 5,85 (EN14825) ja nimellinen COP 4,75 (EN14511:2011) eli aika tarkkaan samat hyötysuhteet kuin Thermialla ja samoilal standardeilla laskettuna.

Kolmannella tarjouksella saatiin lukuja jotka jopa alitti odotukset: 20500 euroa, laitteena Jämä Star RST 10kW + ES BT100C 100 litran lisävaraaja (pumpussa on 180 litran säiliö). Tämä Jämä ei ole invertteripumppu, ja lisäksi erillinenvaraaja on pienempi kuin kilpailijoissa. Taisi jäädä tämän tarjoajan kanssa mainitsematta tuo kylpyamme joten täytynee pyytää tarkennusta tarjoukseen jos tähänkin olisi syytä liittää 200 tai 300 litran varaaja. Kaivoksi tarjotaan vain 190 metrin reikää, toki pumppukin on vain 10 kW kun kilpailijat on 12-kilowattisia. SCOPia ei löydy, COP 5,03 (standardi EN255 eli eri kuin kilpailijoilla).

Kaikissa pumpuissa on etäohjausmahdollisuudet ja kaikenlaista älyä, mutta noiden ominaisuuksista ei kovin tarkkaa tietoa ole. Pörssisähköohjauksen pitäisi kuitenkin onnistua. Hintaerot on sen verran suuria että täytyy vielä tuplavarmistaa tarjousten vertailtavuus sisältöjen suhteen tarjoajilta. Kuitenkin näyttäisi kovasti siltä että Jämää voi muiden olla vaikea voittaa, mutta toki tuo halvin tarjous herättää myös muutamia kysymyksiä:

1. Mikä on invertterin merkitys maalämpöpumpussa, varsinkin kun siihen on kytketty vielä varaaja?
2. Mikä selittää Jämän paremman COPin, kenties vain eri standardi? Vai onko nämä muutenkin enemmän mainosnumeroita kuin mitään millä olisi todellisuudessa merkitystä? Miksei Jämästä löydy SCOPia?
3. Esitteiden mukaan kaikkien järjestelmien Energialuokka on A+++ lämmitykselle, A käyttövedelle. Jos hyötysuhteissa on eroa, niin miten kaikki saa saman energialuokan?
4. Onko Jämä laadun ym. seikkojen puolesta vertailukelpoinen Boschiin ja Thermiaan, vai onko tämä kuin vertailisi Daciaa Saappiin?
5. Ekalta tarjoajalta tuli melko detaljoitu mitoituspöytäkirja, ja kaveri kyllä keräsi eniten kaikkea dataa mitä mulla oli tarjota. Onko 260-metrinen kaivo siis oikea mitoitus ja muut alimitoitettuja, varsinkin vain 10kW:n Jämä?

Meillä on toki tulevaisuudessakin mahdollisuus käyttää takkaa lämmityksen tukena ja ILP:kin on seinällä jos tarve tulee, eli ihan niitä viimeisiä kilowatteja ja hyötysuhteen desimaaleja ei tarvitse mun mielestä tuijottaa. Lisäksi ainakin toistaiseksi yläkerran lämmitys hoituu edelleen sähköpattereilla ja saattaa olla että tuota varausta vesikiertoisen lämmityksen asentamiseen sinne ei tule koskaan käytettyä. Nykyiselläänkin ylimmän kerroksen kulutus on niin pientä, että lattioiden avaamisen kustannusta ei säästäisi oikein millään takaisin. Turussa on hyvin harvoin yli 20 asteen pakkasia, joten järjestelmää ei tarvitse mun mielestä mitoittaa minnekään -30 asteen ulkolämpötiloille, jos siitä tulee lisähintaa kymppitonni. Jos lisämitoituksella säästää vaikka 200 euroa vuodessa, niin sitä kymppitonniahan sitten maksetaan takaisin 50 vuotta.

Jos joku jaksoi lukea loppuun asti ja tietää näistä enemmän kuin minä tai omaa muuten kokemuksia, niin kommentoikaa ihmeessä. Tässä viikon-parin sisään pitäisi kai tehdä ratkaisuja. On melko selvää että 32 tonnin järjestelmää en ole lähdössä ostamaan, mutta tuo parinkympin projekti alkaa jo kuulostaa siltä että kyllä tästä hankkeesta joku kättelykelpoinen sopimus voidaan saada aikaiseksi.

[aero]

En jaksanut lukea ihan kaikkea koska en ole maalämpöön ihan niin syventynyt, että tuntisin esmes Jämän ominaisuuksia, mutta ilmeisesti Turun seudun keskilämpötilat on korkeampia kuin esim. täällä ja kovia pakkasia on vähemmän, niin ilmassakin on pääosin aika hyvin energiaa joten kysyisin ja laskisin auki myös ainakin yhden VILP-tarjouksen.

Siinä on haittapuolensa (ruma ja ääntä pitävä ulkoyksikkö, tietty isompi kuin pienissä ILPeissä) joka saattaa painaa henkilökohtaisessa vaakakupissa enemmän kuin hintaero, mutta vähintään kuriositeettina mielenkiintoinen ja teknisesti harkinnan arvoinen vaihtoehto.

Lisäksi mukana ei tainnut olla laskettuna yläkerran vesilämmityksen rakentamista? Sekin kannattaa ottaa samalla pöydälle tai ainakin viereiseen välilehteen, koska muuten se energiamäärä ei oikein mahdu laskuihin mukaan. Kun ilmeisesti keskellä on vaihtumassa ILPin puhina lattialämpöön, niin saattaa myös lämmön pääsyyn yläkertaan ilman liikkeen vähentyessä ja ylös tulla lisää lämmitystarvetta.

[AZP]

Ilmavesilämpöpumppu on suljettu pois johtuen oikeastaan mainitsemistasi syistä, eli ulkoyksikkö ei sovi omaan silmään eikä korvaan. Jo tuon ilmalämpöpumpun kanssa ollaan sietokyvyn rajoilla. Varsinkin kun se pitää nykyisin entistä kovempaa ääntä. Olen sen verta museomies että kaikki talon seinässä oleva joka ei sovi rakennusvuoden aikakauteen on kuin haava keskellä naamataulua.

Lisäksi olen mutuillut (en siis excelöinyt) että järjestelmänä maalämpö on pidempi-ikäinen, jolloin lopulta VILP ei edes tulisi investointina välttämättä edullisemmaksi. Perustuu siis oletukseen, että 30 vuoden pitoajalla VILP joudutaan uusimaan kertaalleen kokonaan, kun maalämmöstä menisi tuossa ajassa kertaalleen esim. vain kompressori ja jotain muuta hilpettä ja 30 vuoden kohdallakin kokonaisuusimisessa kaivo olisi edelleen käyttökelpoinen seuraavalle järjestelmälle.

Eli pyöreästi vertailu näin:

Maalämpö 30v kustannukset:
alkuinvestointi: 22 t€
ely-keskuksen tuki: -4 t€
kompuran uusinta ja muita korjauksia 10 t€
yhteensä 28 t€

Ilmavesilämpöpumppu 30v kustannukset:
alkuinvestointi: 16 t€
ely-keskuksen tuki: -4 t€
laitteen uusiminen kertaalleen jossain noin 15v kohdalla: 16 t€
yhteensä: 28 t€

Maalämmössä isompi pääoma sitoutuu pidemmäksi aikaa, joten pääomakustannus on korkeampi, mutta vastaavasti energiankulutus lienee jonkin verran pienempi, sillä reijällä on ehkä arvoa vielä vuonna 2053 ja ihan merkittävänkin lisähinnan olen valmis maksamaan siitä ettei sitä humisevaa pömpeliä tarvi katsoa ja kuunnella 30 vuotta

Säästölaskuissa olen todellisuudessa lähtenyt siitä että se mistä MLP meillä säästää verrattuna nykyiseen järjestelmään on kattilan kulutus. Eli siis tuosta 12500 kWh:sta voidaan saada pois vaikka 2/3. Se olisi rahassa se vajaa 1000 euroa. Nykyisen ILP:n kulutuksen olen olettanut menevän 1:1 maalämmön kanssa ja ylimmän kerroksen kulutus pysyisi ennallaan. Jos siihen tulisi nousua siksi että ilma ei enää liiku niin tehokkaasti ylös, niin se olisi kuitenkin marginaalista ja uppoaa kelien mukaisen vaihtelun kohinaan. Kovin suurta vaikutusta en usko että ILP:n poistumisella lämmityskäytöstä olisi, koska se sijaitsee talon vastakkaisessa nurkassa kuin portaikko.

Itse asiassa ylimmän kerroksen kulutukseen vaikuttaa eniten käyttötavat ja tämä tarkoittaa meillä sitä miten paljon makkarien ovia pidetään kiinni ja miten paljon auki. Meidän koira asusteli aina kotona yksin ollessaan toisessa näistä makkareista ja ovi oli kiinni. Koira lähti piikille syksyllä 2021 ja sen jälkeen ovet on käytännössä olleet aina päivisin auki. Tällä erolla oli sellainen vaikutus että kun vuosina 2019-2021 yläkerran kulutus oli keskimäärin vajaa 1600 kWh/v, niin 2022-2023 kulutus oli ale 1000 kWh/v. Tämä siitä huolimatta, että 2022-2023 lämmityskuukausien keskilämpötilat Turussa oli alempia kuin 2019-2021. Toi on siis rahassa ollut noin 60 oiroa vuodessa (nykysähkönhinnoilla ehkä 70-80 €/v), eli mitätön ero vaikka puhutaankin 60 % korotuksesta sähkönkulutukseen riippuen siitä onko yhden huoneen ovi osan aikaa päivästä auki vai kiinni.

Kun noi lapset tuosta kasvaa teini-ikään, niin voi olla että ovet alkaa olla enemmän kiinni. Palelkoon sitten kiukuttelevat teinit keskenään

No, tuo vesikierron rakentaminen ylimpään kerrokseen kytkeytyy sitten isompaan kyseisen kerroksen remonttiin, joka ei ole nyt ajankohtainen. Jos remontin ajankohtaistuessa lattioita halutaan jostain syystä avata isosti muutenkin, niin mikäs siinä vetäistä sinne putket samalla. Jos taas remontti sisältää enemmän pintaehostuksia, voi jäädä vetämättä.

Sellainenkin on pohdinnassa että seuraava ILP saattaisi olla kahdella sisäyksiköllä joista toinen asettuisi ylimpään kerrokseen. Syynä ihan kyseisen kerroksen jäähdytystarve. Viime kesinä vaimo ja lapset on nukkuneet muutaman yön kellarin vierashuoneessa, kun ylimmässä kerroksessa on ollut noin 30 astetta lämmintä, joten jäähdytys tullee tarpeeseen viimeistään kun teini-ikäiset ei enää suostu nukkumaan äitinsä seurassa ja kuumuus alkaa aiheuttaa normiteinikiukkuun tuntuvaa lisää. Ja siis jos tällainen kahden sisäyksikön vehje tulee hankittua, niin ylimmän kerroksen lämmitystarpeestakin iso osa hoituisi lämpöpumpulla ilman vesikiertoakin. Toki lämmön/viileän tasainen jakautuminene edellyttäisi taas sitä että ovet pidetään auki

[HEV]

Enpä pysty mitenkään kattavasti vastaamaan alkup kysymyksiin, mutta joitakin ajatuksia.

Kannustan ihan yleisesti projektiin - tyytyväisiä ollaan 24 v MLP käytön jälkeen edelleen.

Invertteripumpusta: meillä on edelleen ei-invertteripumppu, joka joko käy tai on hiljaa eli noin 4,5 kW on kulutus välillä ja välillä 0 kW (plus joskus lisävastukset - lähinnä yläpöntön vastus, joka pitää kuumaa vettä yllä). Nyt kun sähkölaitokset ovat siirtymässä 1h mittausvälistä 15min väliin (mittareita vaihtamalla), tuollaisen on/off pumpun kulutus heittelee eri mittausväleillä talven ulkopuolella, kun kuormitus ei ole täysi. Pelkään, että tästä on haittaa ainakin aurinkokennojen omistajan laskutukselle. Siis jos pumppu käy vain yhdellä tai kahdella jaksolla tunnin aikana eikä paneleista tule silloin tarpeeksi, vaan joudutaan ostamaan sähköä ja muilla jaksoilla sitten myydään pois vastaava määrä. Invertteripumppuhan vie koko ajan eli kaikilla mittausjaksoilla. Vaikuttaa myös verkkoyhtiön perimän tehomaksun kautta.

Näyttää nuo pumppumallit olevan lähellä sitä, mihin olen varautunut siirtymään seuraavan 5 v kuluessa (v 2000 talo, 295m2/960m3). Hyvin on lämpö riittänyt tuolla Ekowell 600:lla, mutta tammikuussa meni jo muutamaksi päiväksi maanesteen paluulämpö lähelle nollaa - on kyllä kohonnut sen jälkeen jo pariin asteeseen. Eli tulkitsen, että Ekowelli pystyy repimään noista ( 2 x 110m, silloin välteltiin yli 200 m reikiä) reijistä sen lämmön ulos, mitä on saatavilla.

Kompuran uusinta ei maksanut kuin 2500 ja muut korjauskustannukset on olleet ehkä vain 500 (kiertovesipumppu, 2 x kalvopaineastia, 2 x ylipaineventtiili,10kohmin ntc-vastuksia 12 kpl a 8 €, PSUn konkat 10€).

Parhaillaan meneillä Pörssärin kytkeminen ohjaamaan lattiakiertoa ja lisävastuksia ym TM:n Korhosjutun innoittamana. Shellyn releet lähti tänään tulemaan sieltä Turusta Nytkin on jo ajastin katkomassa lattiakiertoa muutamalta aamu- ja iltatunnilta (pumppu käy vain senverran, että kuumaa vettä tulee). Noissa uusissa koneissa lienee jotain omaakin älyä pörssisähköpeliin ja aurinkopaneeleihin - vai onko?

[Rommitommi]

Meillä Jämä pyörinyt kohta kymmenen vuotta täysin ongelmitta. Ei ole tarvinnut tehdä yhtikäs mitään koko aikana, joten ainakin siltä osin laatu vaikuttaa hyvältä

[tturku]

Hintavariaatiosta noissa 3 tarjouksessa päättelisin että kannattaa pyytää muutama muu lisää. Suosittelut vajaan 10 vuoden takaa LVI-Eilolalle jos sattuisivat turun suunnalla myös operoimaan. Tekivät meille edelliseen kämppään öljystä konversion ja hinta oli kohdillaan silloin ja erään ison toimijan tarjouksen pohjalta nokittivat laitteiston, kaivon syvyyden ja hinnan kohdalta.
Silloin tuli IVTn pumppu, olisko ollut noin 10kWnen. Kämpässä oli noin 200m² ja alakerrassa lattiakierto ja yläkerrassa vesikiertoiset patterit. Poistivat pannun, pilkkoivat about samankokoisen varaajan kun sulla ja repivät autotallista pois öljysäiliön. Olisko silloin ollut hinta noin 22k€ ilman avustuksia.
Nykyisessäkin kämpässä on maalämpö, mutta oli jo ostettaessa kämppä.

[AZP]

Kiitoksia kaikille kommenteista, yksityisviesteistä ja tulipa tunnin verran turistua HEVin kanssa puhelimessakin aiheesta.

Jämän tarjoajalta sain nyt lisätietoa, että vastaava Jämän Invertterimalli 3-12 kW olisi vain 650 € enemmän ja ilmeisesti tämä muutos vaatisi myös 20 metriä lisää kaivoa, joka maksaisi 720 euroa lisää. 1370 euroa lisähintaa nostaisi tarjouksen kokonaissumman n. 22 t€:oon joka on vielä 5 t€ alle vastaavan Boschin tarjouksen, eli edelleen Jämä vaikuttaisi voittajalta ja valinta kohdistuisi tuohon invertterimalliin, koska lisähinta on niin maltillinen. Etuina HEVin mainitsema tasaisempi kulutus joka näkyy laskussa sitten jos joskus investoi aurinkopaneeleihin, lisäksi tasaisemmin osakuormalla käyvä invertteripumppu pääsee ymmärtääkseni hieman parempaan hyötysuhteeseen (jossain mainossivuilla väitettiin että invertteripumppu säästäisi jopa 100 € vuodessa sähkökuluissa, mutta uskoo ken tahtoo) ja voihan sillä olla vaikutusta myös esim. pääsulakkeiden riittävyyteen silloin jos esim latailee autoa samaan aikaan kun pumppu käy. Lisäksi väittävät ja on myös loogista uskoa että invertteripumpussa kompura on pitkäikäisempi, kun käynnistyksiä tulee vähemmän ja teho ei ole aina käydessä täysillä.

LVI-Eilola näköjään toimii Pohjois-Pohjanmaalla ja Uudellamaalla, joten en taida heitä vaivata tarjouspyynnöllä. Laitoin nyt vielä yhden tarjouspyynnön LVI-firmalle joka myy myös Jämää, mutta uskoisin että tuo nyt saatu tarjous alkaa olla aika lähellä lattiaa hintansa puolesta, eli paljoa ei pysty enää tiristämään hintaa pois.

Ilmavesilämpöpumpun osalta mielenkiintoista että äidin taloon kävi eilen tekemässä kartoituksen vilppimyyjä, joten mielenkiinnolla odottelen minkälaista hintatasoa heille tarjotaan. Tapaus on tosin hyvin erilainen, koska kyseessä on 2000-luvun alussa valmistunut talo josa lämpimiä neliöitä yli puolet enemmän kuin meillä, ja heillä voi mitoittaa pumpun sen puolesta väljemmin, että heillä jäisi VILPiä täydentäävään käyttöön yhdistelmäkattila puun polttoa varten. Ovat nyt lämmittäneet parikymmentä vuotta lähes pelkästään puilla ja niitä onkin sitten mennyt jotain luokkaa 15-20 pinokuutiota vuodessa.

[jus]

Yhtään Nibeä ei ollut kandidaattien joukossa - eikö osu alueella toimivien toimittajien repertuaariin vai tietoisesti rajattu ulos kisasta? Vai onko tarjottu Jämä jokun Nibe-mallin uudelleenpaketointi?

[Lerssinen]

Pitänee palata aiempaan tekstiini

Syksystä 2012 on jauhanu nibe pintaputkistosta lämpöä tähän 1880 siirrettyyn hirsiseen maalaistorppaan. 2767kWh on vuosittainen kulutus pumpulla ja tällä samalla siis lämpeää suihkuvedet.. En äkkiä keksi miten tuosta enää mitään vähentäisi..?

Jos talojutut kiinnostelee tuolla langassa on enempiki juttua, toki osa kuvista on jo kadonnut bittiavaruuteen ajan saatossa
http://www.rintamamiestalo.fi/viewtopic ... dc1040c92e

että kyseinen nibe (on-off) rokkaa edelleen kuin junanvessa, huoltotarve täys 0 ja liekköhän 12 vuosiko se nyt lähtee jo.

Toki kun menen tämän sanomaan niin huomennahan se on palasina Samoten koko rintamamiestalo-foorumi on lentänyt jo bittiavaruuteen. harmi

[AZP]

Yhtään Nibeä ei ollut kandidaattien joukossa - eikö osu alueella toimivien toimittajien repertuaariin vai tietoisesti rajattu ulos kisasta? Vai onko tarjottu Jämä jokun Nibe-mallin uudelleenpaketointi?

Nää tarjoavat firmat on aika randomisti valittu. Thermian tarjoaja on firma, jossa vanha tuttu putkimies on nykyisin töissä, Bosch tarjottiin tuosta 200m päästä naapurista ja Jämää tarjoaa firma jonka toimipaikan ohi satuin eräänä päivänä kävelemään ja totesin että näköjään olis noillakin maalämpöä tarjolla. Lisäksi oli yksi tarjouspyyntö firmalle joka mainostelee jonkunkin verran ja nimi jäi siitä mieleen. Sieltä ei koskaan vastattu eli hyvin on käytetty nekin markkinointieurot

En yhtään tutkinut mikä firma myy mitäkin merkkejä, enkä kauheasti tunne eri pumppumerkkien eroja, joten en pyytänyt tarjouksia sillä ajatuksella että saisin tarjoukset erimerkkisistä pumpuista. Eli Niben puuttuminen tarjouksista on vain sattumaa.

Mutta Nibe tosiaan omistaa Kaukoran eli Jämän valmistajan jo vuodesta 2004 ja hieman ihmettelisin jos Niben merkillä myytäisiin vastaavaa tuotetta ilman että niissä olisi mitään yhteisiä osia. Mutta onko yhteneväisyys vähän kuin Saab/Opel vai ovatko ihan sama laite eri logolla, niin en tiedä. Enkä tiedä sitäkään onko eri merkkien välillä oikeasti merkittäviä eroja muualla kuin käyttöliittymässä tai etäohjausmahdollisuuksissa, eli onko pumpun perustoiminta ja rauta aika samaa tasoa kaikilla, vai löytyykö merkittäviä eroja.

[Lerssinen]

Minulla oma valintakriteeri oli aikanaan se että tuossa F1245 mallisissa nibeissä kompura lähtee kiskoilla "lennosta" irti korjattavaksi/uusittavaksi ja pömpeli jatkaa varavirralla lämmittämistä sinä aikana.



eli oli ajateltu hieman tulevaa huoltoakin..
Huono kuva, sattui löytymään äkkiä netistä..

[AZP]

Tilaukseen lähti lopulta Boschin laitteisto. Jämän alkuperäiseen tarjoukseen kun päivitettiin invertteripumppumalli, sen vaatimaa lisäsyvyyttä kaivoon ja lisäksi vielä riittävä käyttöveden varaaja (olin ymmärtänyt väärin tarjouksessa olleen varaajan, se ei ollutkaan käyttöveden varaaja vaan puskurivaraaja), niin hinta nousi vajaaseen 24 t€:oon. Vastaavasti kun kerroin muille tarjoajille että täällä on yksi hintahäirikkö joka on monta tonnia muita halvempi, niin Boschin tarjouksesta lähti kerralla 4 t€ pois, ja tarjouksen sisällössä ainoa muutos oli puskurivaraajan pieneneminen 200 litrasta sataan litraan. Eli kyllä näitä kannattaa vähän huudattaa, ekoissa tarjouksissa näyttää olevan laskettu katetta sisään ihan reippaasti.

Myös Niben pumpusta sain lopulta tarjouksen, mutta se ei päässyt lopulta päivitettynäkään riittävän lähelleä Boschin tarjousta. NIben myyjä sanoi lopullisen hintatason kuultuaan, että menee jo alle heidän omakustannushinnan ja markkinoilla on sellainen tilanne ilmeisesti että se myyjä joka ottaa eniten turpaan on kovin jätkä. Tää oli mulle hyvä merkki että aletaan olla ilmat tingitty pihalle ja ollaan suunnilleen oikeassa hintatasossa

En mä pienellä tutkimustyöllä löytänyt Thermian, Boschin, Jämän ja Niben 3-12 kW invertteripumppujen väliltä sellaisia teknisiä eroja, jolla olisi ollut merkittävää vaikutusta päätökseen. Boschin tarjouksessa oli toiseksi syvin kaivo, paras takuu ja lopulta halvin hinta, joten nämä ratkaisi asian. Lisäksi varmistin että tarjoukseen sisältyy kaikki tarvittavat sähkötyöt eli mitään yllättäviä lisäkustannuksia ei pitäisi tulla, osassa tarjouksia oli sähkötyöt mainittu aika ylimalkaisesti ja luvanhaku jätetty asiakkaalle, kun nyt lupa hoituu valtakirjalla urakoitsijan hakemana. Käytännössä pihan maisemointi on ainoa omalle vastuulle jäävä homma. Boschilta tarjottiin myös matalimpia laitteita, kun muilla oli meidän matalaan tilaan aika hintsulla mitoituksella olevat laitteet, ja pelkona oli se että laitteita ei välttämättä saakaan vietyä asennustilaan ilman että joutuu jopa seinää purkamaan oviaukon korottamiseksi. Mutta katsotaan nyt, mittailin että Boschin laitteille teknisen tilan oviaukko on sellainen mukavat 5 mm vaadittua leveämpi, eli toivottavasti saksalaiset on mitanneet laitteensa ulkomitat oikein.

Lisäksi Jämän tarjoaja ei tuntunut olevan kauhean innostunut tekemään kauppaa, tarjoiukseen kun pyysi noita päivityksiä niin sai pyytää pari kertaa ja päivityksen saaminen kesti yli viikon. Välillä tuli sellainen olo että jos tää tarjoushomma ei etene niin miten aktiivisesti se toteutus mahtaa sitten edetä. Sen sijaan Boschin tarjoaja piti yhteyttä aktiivisesti melkein ärsyttävyyteen saakka.

Tukien jälkeen tästä jää maksettavaa luokkaa 19 t€ vähän riippuen tuleeko tähän nyt ely-keskuksen tukea vai käytetäänkö kotitalousvähennystä. Jos meillä ei olisi muuta kotitalousvähennyksen alaista menoa vuoden aikana niin kannattaisi ehdottomasti käyttää sitä ja maksettavaa itselle jäisi alle 17 t€, mutta toi muu kotitalousvähennyksen käyttö vähän rajoittaa tuota hyötyä. Jos me nyt säästetään tonni vuodessa lämmituskuluissa tällä investoinnilla, niin takaisinmaksuaika on tuskaisen pitkä, mutta ei sentään yli mun odotetun eliniän. Tosin en viitsi ekselöidä takaisinmaksuaikaa huomioden nykyinen korkotaso, koska siinä putois koko hankkeelta pohja ja tulis nuukalle pojalle vain paha mieli

[AZP]

Keväällä 2024 tilattu maalämpöpumppu asennettiin lopulta syyskuussa 2024. En nyt tiedä tarkalleen mikä siinä niin kauan kesti, mutta itselle melko se ja sama, kunhan se ehti syksyn lämmityskaudelle. Toimituksessa oli pienenpientä sähellystä, esimerkiksi meille toimitettiin vääränmallinen pumppu pihaan kertaalleen ja sekä se toimitus, että korvaava toimitus yksinkertaisesti vain kipattiin pihaan säiden ja varkaiden armoille, vieläpä oikein fiksusti siten että paketti tukki ajamisen katokseen



Lisäksi varaajassa oli lommo ilmeisesti kuljetusvauriona. Sain siitä pienen rahallisen hyvityksen ja lommoinen etulevy jäi laitteeseen paikalleen.Lommo ei silleen kauheasti haittaa, kun laite on teknisessä tilassa piilossa ja hyvitys oli varmaan helpoin ratkaisu sekä mulle että myyjälle.

Tuollainen koneikko siellä on hyrissyt nyt vuoden:



On aika katsoa mitä tästä oikein hyötyi.

Sanoin ennen hankintaa, että rahallisesti tässä ei ole järkeä, kun vertaa investointia ja siitä saatavaa hyötyä. Laskeskelin tuolloin että tällainen laite ei voi meille täyttä tonnia säästää vuosittaisista 1500-1900 euron lämmityskustannuksista ja että laskentaohjelman tulos jonka mukaan maalämpöpumppu kuluttaisi meillä vain 6000 kWh vuodessa on aivan liian optimistinen arvio.

Olin sitten kuitenkin ensimmäisen vuoden perusteella väärässä. Viimeisen 12 kuukauden lämmityskulut on olleet 580 euroa ja talon lämmitykseen ja lämpimän veden tuottamiseen on kulunut yhteensä 6373 kWh. Maalämpöpumpun osuus tästä on 5402 kWh, ylimmän kerroksen sähkölämmitys on vienyt 879 kWh ja ilmalämpöpumpulla on tullut lämmitettyä 88 kWh:n edestä. ILP on ollut käytössä lähinnä kun on haluttu nopeasti lämpöä taloon, esimerkiksi kun saavuttiin viileänä olleeseen taloon talvilomareissun jälkeen. Olin nostanut etänä maalämpöpumpun lämmöt jo ennen kotiinpaluuta, mutta ihan ei ollut ehtinyt lämpö nousta tavoitteeseen.

Viimeisen kymmenen vuoden aikana ennen MLP-asennusta meidän energiankulutus lämmitykseen on ollut keskimäärin 17 700 kWh vuodessa + puolitoista kuutiota polttopuuta takkaan. Merkittävimpänä lämmönlähteenä oli aiemmin ilmalämpöpumppu, lisänä sitten sähköä ja/tai öljyä. Ajattelin että maalämmöllä tuosta voisi säästää alle puolet ja päästä ehkä 10 000 kWh:n tasolle, mutta nyt sain yllättyä positiivisesti. Edellisillä asukkailla oli mennyt noin 3000 litraa öljyä vuodessa, heillä oli käytössä vähemmän lämpimiä neliöitä kuin meillä remontin jälkeen, mutta vastaavasti remontissa on jonkun verran lisätty kellarikerroksen eristävyyttä. Jos olettaa, että pelkällä öljyllä lämmittäessä meilläkin menisi tuo 3000 litraa, niin se olisi rahassa 4000 euroa, ja öljyhän on tällä hetkellä melko halpaa.

Jos siis tämä investointi olisi tehty korvaamaan vain öljylämmitystä, olisi takaisinmaksuaika luokkaa kuusi vuotta elikkäs erittäin kannattava operaatio.

Samalla tuli todettua että meidän talouden kokonaisenergiakulutus painui alle 15 MWh:n viimeisen 12 kk aikana. Tämä sisältää siis kaiken kiinteistöllä käytetyn sähkön, eli auton latauksen n. 3000 kWh, autotallin lämmityksen ilmalämpöpumpulla n. 1700 kWh, talon ja käyttöveden lämmityksen n. 6400 kWh taloussähkön 3800 kWh. Pörssisähkösopimuksen ja jonkinnäköisen sähkönkäytön ajoittamisen ansiosta käytetyn sähkön keskihinta on ollut 8,85 senttiä per kWh siirtoineen ja veroineen ja sähköstä on siis maksettu yhteensä 1320 euroa.

Nyt voi todeta että energiainvestoinnit alkaa olla tehty. Ellei tuo pörssisähkön hinta tuosta nouse oikein reimasti, niin ei montaa tonnia kannata investoida säästääkseen vaikka puolet tuosta jäljellä olevasta vuosittaisesta sähkökustannuksesta. Aurinkopaneelikauppiaat siis älköön vaivautuko ylioptimistisine laskelmineen

Toki pitää muistaa, että viime talvi oli todella lauha. Jännityksellä odotan miten kulutuksen käy, jos saadaan tulevana talvena taas kunnon pakkasia eteläänkin. Ei tuo kulutus tuosta kuitenkaan tuplaannu, ja viime talvena emme polttaneet takassa puuta kuin pari pesällistä. Tähän mennessä maalämpöpumppu ei ole vastuksiaan käyttänyt, mutta joutuuko käyttämään kovilla pakkasilla, jää vielä nähtäväksi. Samoin kaivon viileneminen ensimmäisen vuoden käytön jälkeen voi johtaa pieneen kulutuksen kasvuun seuraavina talvina. Seuranta siis jatkuu.