"Loppuunajettu" 9-3 SC TiDS käyttöautona

[AZP]

Noniin, kyllähän se sieltä oikeaan asentoon kääntyy kun apinalle riittävän usein rautalangasta ohjeet vääntää. Nyt lienee oikein:



Ainakin kun tuon härpäkkeen sain tuohon asentoon naksautettua, niin naksahti heti päässäkin, että "no p#¤%ele täähä on ihan itsestään selvä juttu". Joskus on vaan kovin vaikea käyttää tuota logiikkapolkua käänteisessä suunnassa. Näin se pyöräkin kai aikanaan keksittiin

Että kiitos hashalle kärsiväliisestä avusta. Tulipahan taas opittua Saabin saloista yksi asia.

[AZP]

Se on synttäripäivä tänään. Loppuunajettu on ollut perheessä tasan kaksi vuotta. Joulukuuhan on sopiva aika hiljentyä pohtimaan mennyttä vuotta ja varsinkin sitä miten elämä tuon viimeisiä vetelevän Saabin kanssa on sujunut.

Vuodesta on jäänyt käteen porsinut turboahdin ja oven lukko. Tosin uskoisin tuon lukon nyt olevan kunnossa, kun korjasin juotokset ja viimein joku väänsi rautalangasta miten se kuuluu koota Josko sitä jaksaisi joku päivä vaihtaa vanhan lukon paikoilleen niin voisi testailla sitäkin pidemmällä kaavalla, että hävisikö ongelmat uusimalla juotokset. Muita varsinaisia vikoja ei autossa ole viimeisen vuoden aikana ilmennyt. Lisäksi tuli tehtyä takajarruremontti, joka menee enemmänkin huolto- kuin korjauslistalle.

Niin paitsi että sellainen vika ilmeni nyt ilmojen kylmettyä, että kuskin puolen peilin lämmitys ei toiminut. Sitä tarvitsee todella harvoin, kun auto yöpyy sisällä. Eilen aamulla auto oli kuitenkin ollut kirpeän pakkasyön ulkona, ja ajaessani mökille 30 km huomasin selkeästi että vasen peili ei sula laisinkaan, mutta oikea kirkastui nopeastikin.

Tuo vasen peililasihan uhkasi irrota viime talvena, jolloin liimasin sen kiinni. Mielestäni tämän jälkeen lämmitys vielä toimi. No eilen sitten illalla innokkaana aloin irrottelemaan tuota peililasia tutkiakseni tuleeko lämmitysvastukselle sähköä ja KRAK



Hienoa, tampio! Tänään lähti uusi peili tilaukseen ja se pitäisi tulla huomenna. Ihan merkkiosan ostin rankaistakseni itseäni omasta näppäryydestäni.

Kaiken kaikkiaan siis tuntuu siltä, että auton omistaja aiheuttaa enemmän ongelmia kuin itse auto. Siitä voi jokainen vetää johtopäätöksiä, onko minkälainen projekti ostaa loppuunajettu Saab tai onko minkälainen projekti olla loppuunajettu Saabisti

Tässä listaa ja budjettia 11 kuukauden ja 11 tkm matkalta:

Vikojen korjaukset:
- Akunkengät ja -kaapelit: 10 €
- Hehkut ja termostaatti: 100 €
- Kuskin istuinlämmitin + uudelleenverhoilu: 280 €
- Uusi akku: 135 €
- Uusi etuväliputki tarvikkeineen: 115 €
- Takalinkkitangot alustaan: 115 €
YHT. 755 €

Tämän lisäksi seuraavat ei-niin-pakolliset asiat on korjattu:
- uudet avaimien kuoret: 20 €
- puuttunut takapenkin peitelevy: 20 €
- puuttunut vetokoukun suoja: 26 €
- uusi tuulilasi vanhan hiekkapuhalletun tilalle: 450 €
- maalaukset: 1000 €
YHT. 1516 €

Sitten on mennyt seuraaviin ehostus/tuuning-touhuihin rahaa:
- uudet kesävanteet 600 €, miinus vanhoista vanteista saatu 300 €: 300 €
- talvivanteisiin Saab-keskiötarrat: 17 €
- Tavaratilaan kumimatto: 30 €
- kangasmattojen tilalle sisätilan kumimatot: 50 €
- Softapäivitys + DPF-hitsihommelit: 420 €
YHT. 817 €

Tuo oli tilanne reilu vuosi sitten. Listaa kun käy tänään läpi, ovat nuo kaksi alempaa kokonaisuutta ennallaan. Vikojen korjauksiin on tullut lisää 80 euroa nelipyöräsuuntauksesta (kuuluu tuohon takalinkkitankojen uusintaan), 880 € ahtimen uusimisesta tarvikkeineen kaikkineen ja 36 euroa lukosta. Huoltoihin on mennyt kahden vuoden aikana 325 euroa, josta 170 euroa jarruremonttiin.

Sen voin vielä huomauttaa, että vikakorjauslistassa olevista asioista ainoastaan akku, pakoputki, ahtimen hajoaminen ja lukko ovat ilmestyneet omistusaikanani. Muut viat oli olemassa autossa kun sen ostin.

Dieseleihin on tämän päivän tankkauksen jälkeen mennyt 2075 euroa. Kilsoja kertynyt mittarvirhe oikaisten pyöreät 20300 km, keskikulutus tankkauksista laskien 8,3 L/100 km ja keskinopeus on ollut SIDin mukaan 43 km/h. Ajoneuvoveroa on maksettu kahden vuoden aikana 412,27 euroa ja käyttövoimaveroa 884,51 euroa eli veroja yhteensä 1296,78 euroa.

Mittarilukemista katsottuna ajoa tuli ekana vuonna 11458 km, toisena vuonna sitten itselleni normaalimpi 8329 km. Noihin lukemiin voi lisätä 2-3 % mittarivirheen myötä. Yllätyin itsekin kilsojen vähäisyydestä, koska vuoden aikana autolla on kuitenkin käyty muutamakin pk-seudun keikka, kerran Tampereella ja kerran Pärnussa asti. Muutaman tuollaisen pidemmän (joo tiedetään, Turku-Helsinki-Turku ei ole oikeasti edes mikään pitkä matka..) kun olisi jättänyt väliin, niin kilsat olisi voineet jäädä tuonne 7000 paikkeille.

Taas jos haluaa laskeskella vertailuja bensa-autoon, eli että miten paljon bensakoneinen auto saisi nykyhinnoilla kuluttaa, että vero- ja polttoainekulut olisi tämän dieselin kanssa tasoissa, niin päästään noin tulokseen 10 L/100 km. Ja tämä siis sellaista todellista kulutusta, jota minun ajossani tulee, ei mitään EU-normihömpötystä.

No, edellinen bensasaabi vei minun ajossani sellaiset 13 litraa bensaa tai 18 litraa etanolia. Toki tuolloin tuli vähän vielä kaupunkipainotteisempaa ajoa ja keskinopeudet oli alempia ja kulutukset oletettavasti ylempiä. Nykyaikaisemmalla bensakoneisella autolla pääsisi varmasti tuonne kymppiin, ehkä jopa hieman alle, mutta minun ajosykleilläni, auton koko- ja tehovaatimuksilla ja vaimon vaatimalla automaattivaihteistolla varustettuna tuskin radikaalisti sen alle. Joka tapauksessa oma päätelmäni on että ei tämä näilläkään kilsoilla ole dieselillä ajelu nyt mitenkään älyttömästi kalliimpaa kuin bensakoneella.

[Cona]

Nyt täytyy kyllä onnitella, sinulla on ollut hyvää tuuria, kun olet päässyt loppuunajetulla Saabilla 2 vuotta. Nyt kannattaa äkkiä laittaa se vaihtoon...

[Saabinsti]

Tai suoraan paaliin, niin jää hyvät muistot autosta.

[AZP]

Joo, ei tätä voi vaihtoon laittaa, kun ei paalimieheltä yleensä mitään vaihdossa saa

Ei sinänsä, vähän vakavammin kirjoitellen: kyllä tämä auto on parin viime vuoden aikana onnistunut minut yllättämään viattomuudellaan. Jos nyt vertailee edelliseen Saabiin jonka ostin samanikäisenä kuin tämän nykyisen, mutta 100 tkm vähemmän ajettuna, niin kyllä tämä loppuunajettu tuntuu vähintään yhtä viattomalta ja laadukkaalta. Ahtimen sain rikki siitä edellisestäkin, samoin uusiksi meni pätkä pakoputkea, takajarrupalat ja akku. Omistusaikaa tuli kyllä yli 5 vuotta, joten ei vielä voi tehdä ihan yksi-yhteen -vertailua. Ja kieltämättä edellisen auton kohdalla ensimmäiset 1,5 vuotta oli pakoputken korjausta lukuun ottamatta muistaakseni täysin vikavapaata aikaa. Pikkuongelmia alkoi tulla hiljalleen ilmetä vasta kun auto oli ollut talossa kolme vuotta ja ikää tuli se täyskymppi täyteen.

Noista tähän autoon tehdyistä korjauksista ehkäpä ahdin on ainoa jonka rikkoutumiseen isolla mittarilukemalla on jonkinlainen merkitys. Muut on lähinnä kuluvaa osaa, jotka olisi hyvin voineet mennä uusiksi 150 tkm ajetussa yksilössäkin.

Toimivuuden ja luotettavuuden osalta ei siis ole mitään tarvetta lähteä ajopeliä vaihtamaan. Enemmänkin tuo aina takaraivossa jyskyttävä autokuume on se joka voisi saada laittamaan Saabin Nettiautoon. Mutta kyllä tämä projekti on ollut niin mieluisa ja mielenkiintoinen, että sitä voi jatkaa vielä vaikka muutaman vuoden.

Ainiin, korjauskululistaan voi näin heti seuraavana päivänä lisätä 45 oiroa uudesta peilistä. Auto on tällä hetkellä pihalla odottelemassa peilin jäätymistä, jotta pääsee testaamaan toimiiko se lämmitys nyt uudella lasilla.

[AZP]

Pientä huollontarvetta ilmeni. Eilen kärryä vedellessä huomasin että jarrutusvoima on jotenkin heikko ja vasemmalta edestä kuuluu rohinaa jarruttaessa. Myöhemmin illalla vielä vaimon ollessa kyydissä tämä kysyi "mikä tuo ääni on?", mikä toimii aina hyvänä indikaationa siitä, että pienet outoudet eivät ole vain allekirjoittaneen vainoharhaista kuvitelmaa, vaan se rohina on ihan oikea ääni.

Viime kesän takajarruremontin yhteydessä tuli hankittua myös uudet palat ja asennustarpeet eteen, mutta kun jarrupolkimen outo tuntuma tuli takajarrujen laiton jälkeen kuntoon, ja edessä näytti paloissa olevan pintaa melkein kuin uusissa, jätin etupään rauhaan. Vilkaisin tuolloin vain uloimmat palat, samoin syksyn renkaanvaihdossa. Nyt kuitenkin oireet oli niin selvät, että ei auttanut kuin kaivaa nuo asentamattomat etupalat varaosahyllystä ja ryhtyä hommiin.

Yllätys oli jonkinlainen, kun totesin että vasemalla puolella ulkopuolisessa palassa oli pintaa noin 8 mm, mutta sisäpalassa käytännössä nolla, ja pala oli kulunut ihan tasaisesti. Oikealla oli molemmissa paloissa pintaa sen noin 8 mm, eli neljästä palasta kolme olisi WISin taulukon mukaan käyttökelpoisia vielä joitakin kymmeniä tuhansia kilometrejä. Tässä nämä sisemmät palat vertailun vuoksi:



En ole huomannut mitään oireita jarru(je)n laahaamisesta, puoltamisesta tai muutenkaan mistään oudosta. Purkaessa ei mikään palikka tuntunut olevan jumissa, kaikki irtosi ihan nätisti, männät painui helposti satulan sisään ja satuloiden sisällä kaikki näytti ihan siistiltä. Noilla paloilla on tosin ajettu 50 tkm edellisen omistajan toimesta ja sen jälkeen 20 tkm minun käytössäni, joten onhan ne jarrut voineet laahata jossain vaiheessa jo edellisellä omistajalla. Mutta aika karu kulutusero on palojen välillä ollut.

Kesällä hain Motnetistä etupaloihin asennusjouset. tänään selvisi sitten että hain väärät, eli nämä, kun olisi pitänyt ottaa nämä. Muistikuvat on kyllä vahvat, että tarjolla ei noita oikeita ollutkaan, ja myivät pikkujarruihin noita isompien jarrujen jousia. Nimittäin olin kyllä kesällä osia ostaessani hyvinkin tietoinen siitä, minkäkokoiset jarrut autossani on. Onneksi vanhat jouset oli ihan priimassa kunnossa, joten asensin uudet palat niiden kanssa.

Ihan ilman henkilövahinkoja ei tästäkään puuhasta selvitty. Mulla on tallissa tuollainen iso hallitunkki, jossa tanko nousee sopivasti naaman korkeudelle, kun on tallin lattialla polvillaan. Esimerkiksi kun on juuri kurkannut auton alle että onko pukit tai tunkki kohdillaan tai muuta vastaavaa. No tämän tehtyäni päätin että nyt painetaan tangosta, ja oletuksena oli että tunkin päällä on jo painoa, eli voimaa heti alusta peliin. Voimaa joo, käytännössä löin ihan itse itseäni naamaan sillä tunkin varrella. Ei-ihan-hiljaa ja suoraan nenänvarteen. Hetken otin siinä lukua, sitten alkoi tuntua että tästä ei selvitty pelkällä kivulla, ja lähtihän siitä hyvä noro verta valumaan nenän vartta pitkin. Se voi olla että joulua vietetään nenänvarsi mustana, mutta katsotaan nyt paljonko tuosta tummuutta leviää ympäri naamaa

Uskoisinpa että minun kilometrimäärilläni en joudu tämän auton jarruihin enää paljoa huomiota kiinnittämään, ellei ilmesty mitään varsinaisia vikoja.

[hz81]

Eikös tuosta kuluneesta jarrupalasta ole koko kitkapinta tippunut matkalle.

[AZP]

Onhan sekin mahdollista. Mutta kyllä tuossa oli vielä paikoitellen kitkapintaa jäljellä, että ihan metallille saakka se ei kauttaaltaan ollut mennyt.

[AZP]

Katsoin tänään vielä tarkemmin tuota jarrupalaa, ja kyllä se siltä näytti, että kitkapinta on voinut lähteä siitä kerralakin huitulan tuuttiin. Palan etuosassa (pyörimissuuntaan ajatellen) on pienellä alueella vähän kitkapintaa jäljellä, mutta muuten ollaan pellillä. Pala on myös vääntynyt kuperaksi.

Kun nyt muistelen tuota jarrutusta mökille kääntäessä, jolloin siis huomasin jarruissa jotain outoa, oli yksi outous se, että poljin painui erikoisen syvälle. Seuraavalla polkaisulla polkimen matka oli taas normaali. Tämäkin tukisi tuota kitkapinnan irtoamisteoriaa, eli pinnan irrottua edellisessä jartutuksessa tai sen jälkeen, levyn ja palan välissä oli n. 8 mm väliä, ja tuolla polkaisulla tuo väli kurottiin umpeen, jolloin pojinkin painuu kertapolkaisussa syvemmälle.

[KN/Lieto]

Mahtuuko se pinta putoamaan? Jos menee jotenkin palasiksi, on jopa pyörän lukkiutuminen yllättäen mahdollista. Itsellä on käynyt vanhojen, lähes kymmenen vuotta palvelleiden palojen kanssa niin, että sinänsä siistikuntoisen palan kitkapinnan on saanut väännettyä kevyesti ruuvarilla irti. Koitan vaihdella nyttemmin vähän aikaisemmin. Pienen ajon autoissa palat ei vaan ehdi kulumaan. Sama juttu kuin talvirenkaiden kanssa.

[hz81]

Kun nyt muistelen tuota jarrutusta mökille kääntäessä, jolloin siis huomasin jarruissa jotain outoa, oli yksi outous se, että poljin painui erikoisen syvälle. Seuraavalla polkaisulla polkimen matka oli taas normaali. Tämäkin tukisi tuota kitkapinnan irtoamisteoriaa, eli pinnan irrottua edellisessä jartutuksessa tai sen jälkeen, levyn ja palan välissä oli n. 8 mm väliä, ja tuolla polkaisulla tuo väli kurottiin umpeen, jolloin pojinkin painuu kertapolkaisussa syvemmälle.

Itselle kävi kesällä tuon 9-5 Aeron kanssa juuri noin. Auto oli seisonut pihassa pari viikkoa ja lähdin liikkeelle. Auto oli pienessä alamäessä ja heti liikkeelle lähtiessä kuului pieni kolahdus ja jarrutuksessa pedaali pohjaan. En kiinnittänyt tähän sen kummemmin huomiota ja ajelin muutaman kauppareissun ja jarrut alkoi voimakkaasti kahista. Ja kuin sattumalta se irronnut kitkapinta löytyi tallin edestä siinä missä se kolahdus ja pedaalin pohjaan painuminen tapahtui,

Mahtuuko se pinta putoamaan? .

Kyllä se mahtuu.

[AZP]

Olipa taas tuotteliaat joulunpyhät. Ja tulihan sitä taas vahinkoakin aikaan omalla tumpeloinnilla.

Aloin eilen joulupäivänä tehdä autoon aikataulunmukaista määräaikaishuoltoa, tällä kertaa isoa versiota, eli uusiksi moottoriöljyn ja suodattimen lisäksi ilmansuodatin, raitisilmasuodatin ja polttoainesuodatin. Ilmansuodatin oli jo valmiiksi hyllyssä, hain lisäksi Motonetistä muut suodattimet ja öljyt. Öljynvaihdon tekemistä arvoin hetken, kun ne on vaihdettu noin 5 tkm sitten kesäkuussa ahtimen vaihdon yhteydessä, mutta ajattelin että parempi että jatkossakin säilyy tasan vuoden (ja noin 10 tkm:n) huoltoväli kaikissa toimenpiteissä, joten öljytkin meni vaihtoon. Eikä siitä kai haittaa ole, että porsineen ahtimen jäljiltä vaihtaa öljyt vielä kerran 5 tkm myöhemmin ja palaa vasta sitten normaaliin 10 tkm vaihtoväliin.

Motonetin tiskillä hieman nikottelin kun myyjä paiskasi eteen ilman- ja polttoaineesuodattimen, joiden paketeissa luki Proparts Sweden. Ajattelin että menköön kuralaatu nyt näissä komponenteissä. Noissa kun ei ole liikkuvia osia, niin ei ne oikein voi mennä rikki.

Sain eilen illalla suoritettua huoltoon kuuluvat tarkastukset, voideltua saranat ym. kohteet, vaihdettua dieselsuodattimen sekä laskettua moottoriöljyt ulos. Öljynsuodatinta en enää iltamyöhään jaksanut ruveta vääntämään auki, kun se on kohtalaisen hankalassa paikassa. Se jäi siis tälle päivälle, samoin raitisilmansuodattimen vaihto. Vanha polttoainesuodatin oli melko kevyesti kiinni, se lähti aukeamaan ihan kevyellä käsin vääntämisellä. Vedin uuden suodattimen tiivisteen voitelun jälkeen sitten vähän tiukempaan käsitiukkuuteen, kiristysmomenttihan on vaatimaton 20 Nm, joten se pitäisi kyllä rannetiukkuudella saavuttaa.

Nuo tälle päivälle jääneet toimet meni sitten sen suuremmin ongelmitta, ja auto oli sitä myöten valmis. Eikun moottori tulille ja vilkaisu auton alle, että dieselsuodatin on tiiviisti paikoillaan. No eihän se ollut, suojakotelo oli kosteana. Kone seis, suojakotelo irti ja öljynsuodatinavaimella ja momenttiavaimella lisää kireyttä niin että oli todennetusti vähintään se 20 Nm. Auto taas käyntiin, ja hetken päästä oli taas kotelo märkänä

Tässä kohtaa aloin kiroilla naiviuttani Motonetin tiskillä. Päätin ottaa suodattimen kokonaan irti ja vielä huolellisesti putsata ja voidella tiivistepinnat sekä kiertää suodattimen paikoilleen kunnon momentilla. Irrotin myös suodattiman alapäähän tulevan muovirunkoisen (ja -jenkaisen) kondenssivesisensorin, voitelin tiivisteen ja väänsin sensorin takaisin paikoilleen irtonaiseen suodattimeen ihan kevyehköllä käsivoimalla, kun kuului NAPS. Ja sensorin kiinnitys oli poikki. Tässä kohtaa pääsi ihan oikea kirosana.

Huomenna siis soitto Raision Länsiautoon ja toiveissa on että noita sensoreita olisi marmorihyllyllä valmiina odottamassa tumpeloja asentajia. Jos ei ole, niin yleensä osat on sinne seuraavaksi päiväksi onnistunut saada. Osaa hakemaan pitää vain pummata jostain kyyti, kun tuo loppuunajettu ei nyt aja minnekään ja kesäautotkin on talvilaitumilla.

Näitä muutaman kymmenen euron arvoisia tumpelointeja onkin kertynyt tähän loppuvuoteen ihan mukavasti. Pitäsikö lopettaa autojen roplaaminen ja alkaa vaikka hakata halkoja? Siinä voisin olla hyvä, kaikki hajoaa mihin menen koskemaan.

Eilen muuten kiinnitin huomiota alustaa tutkiessa oikeassa etupyörässä tähän:



Tuostahan puuttuu pölysuojakuppi keskiömutterin päältä. Vasemmalla sellainen on. Laskin että olen renkaat vaihtanut tähän autoon neljä kertaa, ja varmaan toiset neljä kertaa on olleet etupyörät muista syistä irti (viimeksi viikko sitten jarrupaloja vaihtaessa), enkä ole koskaan kiinnittänyt tuohon huomiota. Maantiellehän tuo kupu ei ole voinut pudota ainakaan minun omistusaiakanani, koska vanteissa on pysynyt keskikupit paikoillaan. Ja autossa on minun omistusaikanani ollut pyörät irti vain ja ainoastaan omassa kotitallissani, jonka lattialta en ole tuollaista kupua bongannut. Eli ainoa selitys on se, että kupu on unohtunut edellisen omistajan aikana todennäköisesti jarrupalojen vaihdon yhteydessä asentajalta laittamatta paikoilleen.

Ihmetystä aiheuttaa lisäksi se, että EPC:stä koitin löytää moisen kuvun osanumeroa, mutta en löydä sieltä koko kupua! Keksiömutteriin asti kuvat löytyvät, mutta kupua ei näy yhdessäkään kuvassa mitä tutkin etujousituksen, voimansiirron, jarrujen jne. osista. Kuvista voisi päätellä ettei mitään kupua ole olemassakaan, mutta kyllä autossa vasemmalta puolelta sellainen löytyy.

Pitää kysyä anturia hakiessa Länkkärin osamyyjältä, mutta olen huomannut että hekin ovat käytännössä EPC:n varassa, eli jos ei osaa sieltä löydy, niin sitä ei ole

[JP_Vette]

Minä en ainakaan ole nähnyt ainoossakaan (nyky-)Saabissa pölysuojaa navas. Mitä sillä siinä tekeekää, mopollahan se mutteri kuitenki aukastaa ja toisaalta useimmilla on aluvanne joka sen kuitenki suojaa...

Itellä meni viimenen usko Pro Parts Swedenin laatuun kun laitoin sen puljun teettämän paisuntasäiliön joulukuusenjalan vesipöntöks. Oli koho jo valmiiks jumis, paska mikä paska

Pitäsikö lopettaa autojen roplaaminen ja alkaa vaikka hakata halkoja? Siinä voisin olla hyvä, kaikki hajoaa mihin menen koskemaan.

Jos kaikki hajoaa, niin koita sitte pitää se kirves edes ehjänä. Muuten voi tulla tuskanen savotta

Ei vaiskaa. Pää pystyyn ja kohti seuraavaa huoltoa. Tekemällä oppii ja tekevälle sattuu. Ei pienestä kannata lannistua. Tietää taas miksi hymyilyttää, kun auto seuraavan kerran hörähtää käyntiin

[Cona]

Ei ole minunkaan muistikuvan mukaan Viirussa pölysuojia.

En muista varmaksi , että oliko tuon mainitun valmistajan tuote kyseessä, mutta itellä hajosi(murtui) uusi apulaitehihnan kiristin siitä kohdasta, josta sitä kammetaan löysälle. En tiedä oliko liikaa voimaa vai vaan liian pehmeää materiaalia, mutta v#tutti se silti.

Eli kyllä näitä omia ja muiden mokia saa aina aika ajoin korjata.

[AZP]

Minä en ainakaan ole nähnyt ainoossakaan (nyky-)Saabissa pölysuojaa navas. Mitä sillä siinä tekeekää, mopollahan se mutteri kuitenki aukastaa ja toisaalta useimmilla on aluvanne joka sen kuitenki suojaa...

Pitää ottaa vasemmasta etunavasta vielä kuva tänne foorumille, niin näet ensimmäisen nykysaabin pölysuojan

Itselle nämä etuvetoisten navat on vähän tuntemattomampia, en ole koskaan etuvetoisen etuakselilta irrottanut edes jarrulevyä, saatika roplannut laakereita. Takavetoisissa joita on tullut ropellettua on kyllä ollut etuakselin laakereiden rakenteen takia pölysuoja tarpeen, koska koko napa muttereineen on vaseliinissa ja pitää suojata pölyltä. Mutta mitä tuota Saabin rakennetta nyt EPC:stä katsoin, niin näyttää olevan ihan erilainen idointi kuin kuplavolkkarissa tai Oldsmobilessa, eli ehkä suojalle ei tuossa olevarsinaista tarvetta.

Tekemällä oppii ja tekevälle sattuu.

Sitä vaan luulis jo oppineen jotain melkein parinkymmenen vuoden aikana