Töpselikärsien kuningaskarju: Mitsu Outlander PHEV

[AZP]

Mun seuraava auto on todellakin täyssähköauto!

Tänään Mitsun nauttiessa huollon hellää huomaa kävin koeajamassa tällaisen:



Hyundai Kona Electric 64 kWh Style. Muistaakseni aika sama variaatio kuin mistä löytyy foorumilta ketjuakin. Viime viikolla siis pohdin, että kun auto makaa huollossa, mitä minä sillä aikaa teen, ja totesin että naapurikaupassahan myydään sähkökonia. Tilasin koeajon huvikseen, kun hoksasin että en ole täyssähköautoa koskaan ajanut, ellei hupipuistojen törmäysautoja lasketa sellaisiksi

Suunnitelma meni silleen käteen, että huomasin matkalla Auto-Centeriin, että heidän Mitsu- ja Kia-toimpaikkansa on muuttanut kilometrin päähän varsinaisesta Auto-Centeristä, jonne olin ajelemassa. No onneksi aikataulu oli sellainen että kilsan kävely kehätien varren kevyen liikenteen väylällä oli ihan ok, ja sitäpaitsi saapuessani Hyundaikauppaan juuri koeajon varausminuutilla sain kuulla että Hyundaimyyjä jonka nimen olin saanut koeajoa varatessani, oli lounaalla. No ajolupa irtosi silti ja lounaansa nauttinut myyjäkin saapui hetkeä myöhemmin löytääkseen avaimet mulle.

Niin että miksi mun seuraava auto on sähköauto? Konasta autona ihan pidin, mukavan jämäkkä alusta ja laadukas vaikutelma. Mutta vaikutuksen teki toinen niistä kahdesta seikasta mitkä erottaa tämän auton perus koreankipoista: se mitä tapahtuu kun kaasua painaa.

Siis voimaa on nollasta saatavilla kuin isossa bensakasissa. Sitten kun auto liikkuu, on voimaa kuin modernissa turbodieselissä. Sitten kun ollaan satasen vauhdissa, on voimaa kuin bensaturbossa. Tämä kaikki katkeamattomasti ilman meteliä, tärinää, vaihteiden vaihtojen aiheuttamaa kiihtyvyyden pätkimistä tai mitään huomattavaa moottorin "vääntö-" tai "tehoaluetta". Sitä voimaa vaan on tarjolla nopeudessa kuin nopeudessa, eli moottori on aina tehoalueellaan.

Tuossahan on siis 204 hv, eli ei se mikään Ferrari ole, kun omapainoa on kuitenkin yli 1600 kg. 0-100 km/h 7,9 sekuntia, mikä on ihan hyvä lukema. Mutta jos mä nyt vertaan vaikka softattuun turbosaabiin tai V8-jenkkiin, niin se voiman vaivattomuuden tunne on ihan omaa luokkaansa.

Niin, se toinen asia joka erottaa sähkökonan peruskiposta: 21 t€. Hallissa oli nimittäin vierekkäin vastaava sähkökona 46 t€ lapulla ja 1.0 bensakona 25 t€ lapulla. Sillä erotuksella ostaa tämän ketjun pääosan esittäjän käytettynä, taikka sähkökonan kokonaishinnalla uuden töpselikärsän varusteltuna.

Sähkökonan käyttökulut on sähkökäytön vuoksi tietenkin alemmat. Mutta sitten realismia, eli töpselikärsän päivitettyjä lukuja elokuulta:

Elokuu 2020:
matkaa 288 km
sähköä 81 kWh
- maksullista sähköä 81 kWh = 9 €
- ilmaista sähköä 0 kWh
bensaa 0,0 litraa = 0,00 €
kulutus yhteensä (28 kWh + 0,0 litraa)/100 km
toteutuneet energiakulut yht. 9 € -> 3,1 €/100 km

Alusta laskien (10,5 kk):
matkaa 7894 km
sähköä 1895 kWh
- maksullista sähköä 1620 kWh = 173 €
- ilmaista sähköä 276 kWh
bensaa 127 litraa = 177 €
kulutus yhteensä (24 kWh + 1,6 litraa)/100 km
toteutuneet energiakulut yht. 350 € -> 4,4 €/100 km

Elikkäs paljonko kannattaa laittaa pääomaa kiinni sähköautoon, kun pääsee lataushybridilläkin tällaisiin lukemiin? Jos Mitsu olisi täyssähkö, niin maksimissaan olisin säästänyt tuon 177 oiroa bensakuluihin, tosin sitäkin olisi sitten kompensoitu maksullisella sähköllä ja sähköauton korkeammalla käyttövoimaverolla. Sehän vois jopa mennä tapiolle vaikkei huomioisikaan sitä että sähköauto on kalliimpi kuin lataushybridi.

Elokuu oli siis eka kalenterikuukausi mulle, että polttomoottori ei käynyt kertaakaan. Saavutusta hieman himmentää se, että ajomäärä jäi alle puoleen tavanomaisesta. Tulee mieleen se, kun nuorena ajelin kilpaa RC-autoilla ja voitin urallani vain yhden kansallisen tason kilpailun. Sehän oli hienoa se, mutta silloin kultapokaalia hieman himmensi se, että luokassani ajoi itseni lisäksi vain yksi toinen kilpailija

Niin, Mitsu sai tänään uudet öljyt suodattimineen sekä huolellisen merkkihuollon tutkiskelun. Kampanjoita ei ollut avoinna, ja auton alta ja päältä normaaleista tarkistuspaikoista ei löytynyt huomautettavaa. Luvatusta 215 euron huoltohinnastakin putosi vitonen pois, ja maksoin 210 euroa. Turkasen kallista, mutta nyt on kolmen timantin leimat sekä huolto-osiossa että koritarkastusosiossa huoltovihossa. Vuoden päästä sitten seuraava huolto, kun en saa kuitenkaan 20 tkm täyteen ennen sitä.

edit: korjattu heinäkuulta periytynyt neljän euron virhe sähkökuluissa

[Cona]

Ihan kivan perusteellista analyysiä, jälleen kerran. Osaatko heittää hatusta, paljonko on arvonalenema, mennäänkö keskiverrolla vai alle?

Tuo sähköponin ulkonäkö ei kyllä sytytä allekirjoittanutta. Mutta ei moni muukaan uusi auto sytytä, joten Hyny ei tee poikkeusta.

[AZP]

Vaikea uumoilla sähköauton arvonalenemaa tässä tilanteessa, kun teknologiamurros käy kuumana. Itse uskon että 2020 käyttöönotetut sähköautot on haluttua kamaa käytettyinä viidem vuoden päästä, mutta mikä on uusien sähköautojen hintataso tuolloin? Se vaikuttaa paljon käytettyjen arvoon.

Lisäksi tuo 64 kwh sähkökona on sähkökonaksikin tyyris. 39 kwh/136 hv versio lähtee 35 keurosta. Kalliit autot menettää arvoaan nopeammin kuin halvat sisarensa, mutta sitten taas akkujen kuluessa (kapasiteetin pudotessa) iso akku tukee arvonpysymistä. Se voi tosin olla että tämän päivän täyssähköautolla joku 5v ja 100 tkm ei näy yhtään vielä kapasiteetissa.

Mutta joo, on tuo niin kallis kokoisekseen, että uskon arvonaleneman olevan mieluummin yli kuin alle 15 % vuosittain, mitä pidän normaalitasona.

Tuosta koeajoauton ja autokaupan valinnasta muuten vielä: siinä virheen tajutessani ja lähtiessäni patikoimaan Mitsuhuollosta kohti Hynykauppaa kiersin Auto-Centerin pihalla muutamankin sähkö-Kian. Että kun olis ajatellut viime viikolla hetken nenäänsä pidemmälle, niin olis kuitannut siitä samasta hallista koeajettavan sähköauton. Mutta en mä sillä, kävely on terveellistä ja kivaa, joskin tän päivän lenkin ympäristö ei silleen houkuttelevinta vaellusmaastoa.

Ja bensattomasta elokuusta vielä: huollossa olivat startanneet mäntämoottorin ilmeisesti muutamaksi sekunniksi, varmaankin osana tarkistusproseduuria. Ruutu näytti nimittäin huollosta lähtiessäni päivän ajojen kulutukseksi 0,1 litraa sadalle. Ajoa tuolloin kertynyt 11 km ja kotiin päästessäni toiset 11 km myöhemmin oli lukema jo 0,0 litraa sadalle. Eli huolto periaatteessa pilasi bensattoman kuun, mutta en nyt laske sitä mukaan saavutukseeni, koska en ollut edes paikalla

[lauriolio]

Ohan toi samaan aikaan ihan hauskakin, aika vikuri myös jos lapun polkasee yllättäen lattiaan. Ja meteliä kyllä tulee, mutta rengaskohinan muodossa. Nyt olen jotain matkoja tehnyt tuolla harraste-aerolla, niin siinä tunnelmaa himmentää vaihteisto. Toisaalta tunnelmaa parantaa pörinä. ABC:n pistooli kädessä sitten lähinnä harmittaa

Arvonalenemaa mietin itsekin eilen, kun katselin 64:sten käytettyjen tarjontaa Suomessa. Itse ostin tuon noin 10ke arvoaan menettäneenä vanhana esittelyautona, jolla oli ajettu noin 25tkm. Nyt mulla on tullut 13tkm mittariin. Samoilla kilsoilla myydään (pyydetään) 64kwh Styleä melkein samoilla hinnoilla kuin mitä itselle pääomakustannusta tuli Hyundain nollakorkokampanjassa. Omat laskelmat tukee sitä, että käyttökustannukset ja pääomakustannukset menevät uudehkoon polttavaan autoon (esim. Corolla tai Octavia) aika lailla tasan, ja sähkössä taas jää voitolle jos kilometrejä tulee reippasti enemmän ja malttaa pitää auton itsellään. Saan tehtyä excelin, joka tulee tätäkin väitettä

[AZP]

^siinä on hyvin lähtenyt arvoa autosta ekan (noin?) vuoden ja 25 tkm aikana. Harvoin saa vuoden vanhaa esittelyautoa yli 20 % alennuksella verrattuna uuteen vastaavaan. Ajattelepa jos olisit ostanut sen täysin uutena kymppitonnin kalliimmalla? Vähän menis laskelmat erilailla. Sen puoleen pudotus sun ostohinnasta lienee aika pehmoinen ja kun kilsoja kertyy tuota tahtia, niin sitä säästöäkin kertyy aika hyvin verrattuna polttomoottorikulkineeseen. Ja vastaavasti lataushybridillä et pääsisi samoihin lukemiin kuin minä, joten sähköauton säästö lataushybridiin verrattuna on jo merkittävä, toisin kuin mitä mulla olisi.

Tosiaan Konassa oli sellaista vanhan turbosaabin tuntua kun painoi lappua lattiaan. Autolta löytyi silloin oma tahto, joka veti välillä oikeaan, välillä vasempaan

Eikä se Kona tosiaan kuiskaavanhiljainen ollut enää maantienopeuksissa. Renkaat humisteli ihan jonkunkin verran, itse mietin että oliskohan Mitsu kitkarenkailla hiljaisempi samassa nopeudessa sähköllä ajaessa. Mutta se kiihdytys on eleettömän hiljainen, se rengashumina vaan nopeuden mukaan voimistuu, ei muuta.

Toi pörinä ja pärinä ym. meteli ja sen tuoma fiilis on silleen tietty makuasia. Jos mä nyt mietin omia autoja viimeisen 13 vuoden aikana, niin toi bensa-OG-kolkki on ennen Mitsua ollut niistä hiljaisin ajella. Sitä ennen oli Mazda MX-5, jota nyt avona ei voi hiljaisena pitää, sitten taas dieselsaab kuulosti Valtralta. Ja kesäautot nyt on oma lukunsa, kun Oldsissa on lähes suorat putket ja kuplavolkkari nyt on aina kuplavolkkari. Tuntuu että mä saan sen riittävän meluannoksen noiden harrastepelien kanssa ja siksi arvostan hiljaista autoa. Sama pätee tuon vaivattomuuden ja eleettömyyden kanssa, eli kun Kuplan kanssa saa tehdä töitä vaihdekepin ja kytkimen (ja myös kaasupolkimen) kanssa, että pääsee maantievauhtiin, Oldsissa taas kaasua painaessa (pakopärinän lisäksi) jo pelkkä imuääni etupäästä kuulostaa siltä kuin imettäisiin koko Aurinkokunta mustaan aukkoon ja ratilla saa oikeasti ohjata kun kiihdyttää. Toi täyssähköauto taas vaikuttaa siltä kuin sille olisi täysin arkipäiväistä pinkaista 110 m aidat tumma puku päällä ja maaliin tullessa olisi sen enempää suoristamatta kraka oikosessa eikä edes hiki otsalla.

Mut täähän on kaikki myös siitä kiinni mihin on tottunut. Tollanen eleetön aituri voi tosiaan puolen vuoden jälkeen tuntua niin arkiselta, että kaikki mikä pörisee, saa heti innostumaan, kun mulla se on toisinpäin

[Rattivaihde]

Elikkäs paljonko kannattaa laittaa pääomaa kiinni sähköautoon, kun pääsee lataushybridilläkin tällaisiin lukemiin? Jos Mitsu olisi täyssähkö, niin maksimissaan olisin säästänyt tuon 177 oiroa bensakuluihin, tosin sitäkin olisi sitten kompensoitu maksullisella sähköllä ja sähköauton korkeammalla käyttövoimaverolla. Sehän vois jopa mennä tapiolle vaikkei huomioisikaan sitä että sähköauto on kalliimpi kuin lataushybridi.

Mutta Mitsu kuluttaa sähköä vähintään puolitoistakertaisesti Konaan verrattuna.

Tuo kilowattituntimäärä on oletettavasti seinästä tullut, ei akkuun kertynyt? Siltikin on aika pirun korkea kulutus varsinkin ajoprofiilin huomioiden.

Nämä huomiot siis sähköautoista lukeneena ja Bjørn Nylandin videoita ahkerasti katselleena. Sitikka vie sataselle seitsemän litraa dieseliä ja satku tyttökaverilla varmaan kahdeksan litraa ysikasia, molemmat lähinnä matka-ajossa.

[AZP]

No se on totta, että Konalla jos ajelis, niin ihan sähkökuluissakin säästäisi verrattuna Mitsuun. Mutta mä vertasin nyt hypoteettiseen tilanteeseen, jossa nimen omaan tämä töpselikärsä olisikin täyssähköauto, eli sitä sähköä menis jotakuinkin samaan tahtiin kuin mitä lataushybridiversiolla menee kun ajelee vain sähköllä. Kona ja Outlander kun ei nyt autoina ole ihan vertailukelpoisia, toki sellaiselle jolle riittää Konan tilat voi näin ollakin, mutta mun käyttöön pitäisi Konaan saada muutama desimetri lisää pituutta, jotta ihmiset tavarat ja eläimet mahtuu mukaan. Niin ja vetokykyä pitäis olla.

Noi ilmoitetut kilowattitunnit on tosiaan töpselinpäästä mitattuja, eli sisältää kaikki lataushäviöt ja auton esi- ja ajonaikaiset lämmitykset ja jäähdytykset, silloin kun ajonaikainen lämmitys ei onnistu hukkaenergialla kuten bensalla hurruutellessa. Toi elokuun lukema sisältää aika paljon peräkärryn vetämistä, mikä selittänee noinkin korkeaa kk-lukemaa. Lisäksi mulla on tapana muutaman kerran kuussa ajaa akku tyhjäksi parkkilämmittimellä ja sen jälkeen täysi lataus päälle. Eli siis kun ajamalla akun saa käytettyä tuonne 26-30 % lataustasoon ennen kuin polttomoottori käynnistyy, niin käyttämällä parkkilämmitintä ajon jälkeen saa varaustason laskemaan 20 %:iin saakka. Nettihuhujen mukaan kun ajoittain tekee tuollaisen operaation, jättäen pari tuntia väliä ajamisen ja lämmittämisen ja lämmittämisen ja lataamisen välillä, niin akun SOH voisi jopa käytössä nousta. Tai siis ainakin se SOH mitä akunhallintayksikkö arvioi. Itsellä ei ole SOH noussut, mutta tuntuisi että kapasiteetin kuluminen on kyllä hidastunut sen jälkeen kun aloitin noita tekemään.

Pointti siis tässä se, että jos elokuussa tein tuon vaikka kolme kertaa, ja jokaisella kerralla siihen turhaan lämmittämiseen meni 1 kwh sähköä, niin tuolla elokuun ajomäärällähän se nosti keskikulutusta jo yli 1 kwh/100 km. Rahallisestihan tämä ei ole mitään, mutta suhteellisena kulutuslisänä aika reimasti.

Mutta siis kyllä tuo luokkaa 25-27 kwh/100 km kulutus on pienempiin sähköautoihin verrattuna korkea. TM:n uusimmassa sähköautovertailussa noi Konan kokoluokan kipot vei taajamassa ja maantiellä kulutuksilla 13-17 kWh/100 km. Mutta on toki Mitsu paljon korkeampi, painavampi ja vähemmän ilmanvastusoptimoitu auto kuin nuo pikkuautot. Ehkä neliveto rankaisee, ehkä ei. En tiedä voisiko se olla periaatteessa etu että rasitus jakautuu kahdelle moottorille kuin että yksi raataa koko auton siirtämiseksi. On siellä nyt ainakin kahden akselin voimansiirtohäviöt mukana. NIin ja ne kattotelineetkin on olleet koko kesän katolla ilmanvastusta rasittamassa

Yksi seikka on vielä maaston mäkisyys. Elokuun ja oikeastaan koko kesän ajoista iso määrä on tullut matkasta mökille ja sieltä takaisin. Toi Saaristotie on oikeasti aika vuoristorataa, koko ajan mennään ylös tai alas. Ylämäet imee kyllä tehokkaasti rangea, vaikka siitä edusta osan saakin takaisin alamäissä, mutta ei kaikkea. Pohjanmaan lakeuksilla tasaisella vauhdilla vois kulutuksesta lähteä iso osa.

Nämä on näitä sähköllä ajavan havaintoja, joita ei kyllä polttokoneautolla koskaan ole joutunut miettimään, kun kulutusseuranta ei ole niin tarkkaa kuin tällaisella pieniakkuisella töpseliautolla. Vähän niinkuin sateen merkitys kulutukseen, mistä tuli joskus aikaisemmin mainittua, että se on yllättävän iso kulutuksen lisääjä.

Sen puoleen kun sähköllä ajaminen on halpaa, niin en mä sitä säästele muuten kuin silloin kun sitä pitää säästää jotta pääsisi perille sähköllä. Konaa ajaessa tuli vähän sellainen fiilis että 64 kWh täyssähköllä tulisi ajettua helposti kuin reikä päässä, kun sähköä ei tarvi säästää ja suorituskyky on aika kohdallaan ja niin helposti käytettävissä

[Rattivaihde]

Pohjanmaan lakeuksilla tasaisella vauhdilla vois kulutuksesta lähteä iso osa.

Itse asiassa ihmettelin aikani, miksi auton mittaama keskikulutus nousee töihin mennessä ja laskee sieltä tullessa, vaikka aamuisin nutaajia ja ohitustarvetta on huomattavasti vähemmän ja auto on vuodenajasta riippuen valmiiksi lämmin tai viileä. Kesäloman jälkeen otin asiasta lopulta selvää: Seinäjoki on kolmisenkymmentä metriä korkeammalla kuin Kyrönmaa, ja Pohjanmaalla kun ollaan niin tuo mäki jakautuu tasaisesti koko matkalle.

[AZP]

Tuo sama näkyy meidän mökkimatkalla. Mökille mennessä lähdetään korkeuskäyrältä 35 ja päädytään korkeuskäyrälle 5. Kesäaikaan ei ole ongelmia päästä mökille peräkärryn kanssa, mutta takaisinpäin pitää valita taloudellisempi reitti jotta range riittää, ja usein sitä on mittarissa jäljellä 0-1 km kun kaarretaan kotipihaan.

[AZP]

Jäin miettimään tuota sähkönkulutusta ja hain vähän lisää referenssejä siihen.

Mitsubishin sähkönkulutukseksi on TM:n vuoden 2014 lataushybridivertailussa kerrottu taajamassa 27 kWh/100 km ja maantiellä 29 kWh/100 km. Näihin lukemiin olen siis itsekin suunnilleen päätynyt, ehkä hieman alle kun huomioi että omissa laskelmissani on mukana lämmitykset, jäähdytykset peräkärryn vedot ja tarkoitukselliset akun tyhjentämiset.

Aikaisemmin tänä vuonna TM:ssä oli lataushybridivertailu, jossa mukana MB C300e farkku, BMW 330e Sedan, VW Passat GTE farkku ja Volvo V60 T6 Twinengine. Merssu meni maantiellä 19,5 kWh:lla per 100 km, muut kolme välillä 23,3-26,0. Kaupungissa Bemari vei 31,4 kWh, muut välillä 23,3-26,0. Nämä autot on periaatteessa kooltaan vertailukelpoisia Mitsun kanssa, mutta muodoltaan tietty jonkunkin verran sulavampia ja tekniikaltaan selvästi uudempia, mikä selittänee hieman alhaisempia lukemia.

Sitten viime vuonna TM koeajoi Mersun EQC:n ja Audin e-Tronin, jotka on Mitsun muotoisia mutta varsinkin Audi isompi mitoiltaan. Täyssähköautoina ne on myös 600-700 kg painavampia kuin töpselikärsä. Mersun sähkökulutus koeajossa oli maantiellä 25, taajamassa 25 ja moottoritiellä 34 kWh/100 km, Audin vastaavasti 23/28/31 kWh per 100 km.

Tesla Model S vei vuonna 2014 koeajossa taajamassa 30 kWh ja maantiellä 24 kWh/100 km. Auto on tietenkin melko liukas muodoltaan verrattuna vaikka EQC:hen tai Outlanderiin, mikä selittää alhaista maantielukemaa.

Alkuvuonna 2019 TM koeajoi tuon minunkin koeajamani Hyundai Konan tehokkaamman version, ja kulutukset oli maantiellä 18,0 ja taajamassa 27,3 kWh/100 km. Tämä on sinänsä mielenkiintoista, että tuossa sähköautovertailussa tältä vuodelta tehottomampi Kona sai lukemiksi taajamassa 13,0 ja maantiellä 13,6 kWh/100 km (ja motarilla 19,6). Tuo viime vuoden koeajo on tehty talvella ja keli on ollut yhden asteen plussalla, kun taas tämän vuoden vertailun luvut on saatu kesäkeleissä ilmastointi pois päältä kytkettynä. Tällä voi olla vaikutusta, samoin tietenkin voimalinjan eroilla, mutta vaikea kuvitella että ne selittäisivät noin isoja eroja varsinkin taajamakulutuksessa, joka siis olisi tehokkaammassa versiossa yli tuplat. Tämä kyllä asettaa mun mielestä TM:n sähkönkulutusmittausten vertailukelpoisuuden hieman epäilyttävään valoon.

Joka tapauksessa kun noiden isompien sähköautojen ja lataushybridien mitattuja kulutuslukema katsoo, niin eipä töpselikärsä nyt mitenkään poikkeuksellisen sähkönhimoinen lopulta ole. Ja tietenkin pitää muistaa, että kun verrataan polttomoottoriautoja samalla voimanlähteellä eri kokoluokkien kesken, niin kyllä Outlanderin kokoluokan dieselmaasturin kulutus on käytännössä tuplat verrattuna Konan kokoluokan dieselautoon, tai jos vertaa Outlanderia Amperan kokoluokkaan, niin on siinäkin helposti kymmenien prosenttien ero. Eli sen puolesta vaikkapa vertailu miken Amperaketjun kulutuslukemiin on suunnilleen linjassa sen kanssa mitä polttomoottoriautoilta voisi odottaa.

[aero]

Tuo viime vuoden koeajo on tehty talvella ja keli on ollut yhden asteen plussalla, kun taas tämän vuoden vertailun luvut on saatu kesäkeleissä ilmastointi pois päältä kytkettynä. Tällä voi olla vaikutusta, samoin tietenkin voimalinjan eroilla, mutta vaikea kuvitella että ne selittäisivät noin isoja eroja varsinkin taajamakulutuksessa, joka siis olisi tehokkaammassa versiossa yli tuplat.

Kieltämättä taajamakulutuksen ero on hillittömän iso, mutta siellä tuo keli tehnee enemmän efektiä kulutukseen. Jos siellä kylmemmällä kelillä poltellaan vaikka kilowattia lämmitykseen ja keskinopeudeksi saisi huimat 20km/h, niin se tekee heti 5kWh/100km lisää, joka on aika merkittävä mälli noissa lukemissa. Maantiellä, missä keskinopeus on helposti yli 66km/h tulee alle 1,5kWh/100km lisää, heti paljon pienempi vaikutus suhteessa.

Onko noissa muuten mainittu testiajon keskinopeutta?

Tämä kyllä asettaa mun mielestä TM:n sähkönkulutusmittausten vertailukelpoisuuden hieman epäilyttävään valoon.

Sitä ne on joka tapauksessa, jos talvella lämmitetään ja kesällä hikoillaan. Tuo laamakonan kulutus on kyllä muihin lukemiin verrattuna tajuttoman alhainen ja nostaa ilmaan kysymysmerkin tai pari.

[Rattivaihde]

Jäi muuten havaittematta sieltä alkuperäisestä viestistä, että ei tosiaan verrattu Konaan vaan sähköiseen Mitsubishiin.

Täältä vähän tasalaatuisempia kulutustestejä, olosuhteet huomioituna. Range-välilehdeltä vakioidut tasanopeustestit, 1000 km challengen alta nopean matka-ajon tuloksia. Jokaisesta testistä löytyy myös erilliset videot.

[AZP]

Kieltämättä taajamakulutuksen ero on hillittömän iso, mutta siellä tuo keli tehnee enemmän efektiä kulutukseen. Jos siellä kylmemmällä kelillä poltellaan vaikka kilowattia lämmitykseen ja keskinopeudeksi saisi huimat 20km/h, niin se tekee heti 5kWh/100km lisää, joka on aika merkittävä mälli noissa lukemissa. Maantiellä, missä keskinopeus on helposti yli 66km/h tulee alle 1,5kWh/100km lisää, heti paljon pienempi vaikutus suhteessa.

Onko noissa muuten mainittu testiajon keskinopeutta?

Taajama-ajon keskinopeus on käsittääkseni aina n. 40 km/h (toteuma voi heittää tietenkin +/- joitain km/h), ja lehti testaa kulutukset jollain vakioreitillään. Vastaavasti maantielenkin keskinopeus on noin luokkaa 72-74 km/h ja motarilla n. 103-104 km/h. Tietenkin kaikkien autojen kanssa siinä tulee olosuhteiden ja liikenteen ym. kanssa vaihtelua, mutta pääpiirteissään lukemien voisi olettaa olevan vertailukelpoiset.

Tosin nyt kun katsoin Mersun EQC:n ja sähkökonan koeajon taulukkosivua uusiksi, niin siellä on mainittu taajamatestin pituudeksi Konalle 12,0 km ja Mersulle 23,8 km. Maantielenkki on 58,7 vs 58,6 km eli oletettavasti sama lenkki. Taajamalenkki saattaisi olla Mersulla ajettu kahteen kertaan? Tarina ei tätä kerro.

Polttomoottoriautoilla vertailukelpoisuus säilyy kohtalaisesti riippumatta olosuhteista, kun lämmityslaitteet toimivat hukkalämmöllä, mutta kuten aeron laskelma tuossa osoittaa, sähköautoilla kylmä vs. leuto voi merkitä varsinkin taajamassa paljon. Nyt kun luin Konan koeajokertomuksesta tuon kulutusosion, niin siellä mainitaan että maantielenkille lähdettiin lämpimällä autolla ja lämpötilapyynti oli 21 astetta. Kaupunkilenkille sen sijaan lähdettiin kylmällä autolla ilmeisesti samalla pyynnillä ja jutussa mainitaankin, että jos matka olisi pidempi kuin tuo 12 km, niin kulutus laskisi merkittävästi. Ulkolämpötila oli siis +1 astetta.

Eli eri autojen koeajoissa TM saattaa kokeilla vähän erilaisia setuppeja tuon lämpötilan suhteen. Näiden lukujen päätyminen taulukkosivulle on kyllä typerää, koska siellä ei esimerkisi erikseen mainita noita lämpötilapyyntejä ja sitä onko auto kylmä vai lämmin kun lähdetään liikkelle. Lukuja ei voi verrata mitenkään toisiin autoihin, jos olosuhteet ja varsinkin lämmityksen asetukset ja lähtölämpötilat eivät ole samat. Järkevintä olisi testata sähköauton ajokulutus pitämällä lämmityslaite ja/tai ilmastointi kokonaan pois päältä, jotta saataisiin vertailukelpoisia tuloksia, jotka pätevät pelkkään ajamiseen kaikkina vuodenaikoina. Sitten lämmityksen kulutus voitaisiin mitata erikseen, josta saa käsityksen siitä minkälainen kulutuslisä seuraa talvella auton lämmittämisestä.

[AZP]

Ettei vain pääse vetopyörästön luvattu öljynvaihto unohtumaan, niin äsken lähti Saksasta tilaukseen viisi litraa aitoa Mitsubishin kolmen timantin ATF:ää, yhteishinta postikuluineen 73 oiroa. Jos ens viikolla jaksais kömpiä auton alle ja huoltaa vähän.

[AZP]

Ja jottei rahan törsäys jäisi liika vaatimattomaksi, niin laitoin tiluuseen vielä Travallin koirakalterin:

https://www.travall.fr/en/mitsubishi/ou ... rd-tdg1421

Postikuluineen 188,60 oiroa. Tähän asti menty ilman kalteria tavaratilan ja matkustamon väliä, ja tästä on ollut vähän huono omatunto. Kesäisin kuitenkin mökkimatkoilla käytännössä tavaraa takana melkein kattoon asti, ja se ei ole ihan turvallista matkailua varsinkin kun lapset istuu takapenkillä ja nuorempi vielä naama taaksepäin.

Mitsussa ei ole farkkusaabin tapaisia tehdastekoisia kiinnikkeitä verkolle tai kalterille, joten saa nähdä miten hyvin tuo kiinnittyy. Olisin mieluummin ostanut saabimaisen helposti rullattavan tekstiiliverkon kuin metallikalteria, mutta ei niitä oikein ole tarjolla, ja sellainen vaatisi varmaan just sellaiset tukevat tehdaskiinnikkeet. Travallin kalteri on ainoa jota olen netissä löytänyt kehuttavan, joten sen puolesta valinta oli sitten selvä.

Tämän myötä auton varustelu olisi valmis, eli mielessä ei ole enää mitään mitä autoon haluaisi tai tarvitsisi hankkia. 18” talvivanteita nykyisten 16” pyörien tilalle on tullut katseltua aina välillä, mutta en oikein ole saanut itselleni perusteltua niiden hankintaa, varsinkin kun 18” tlaasukas alvirengassatsi kustantaisi 200-300 oiroa enemmän kuin 16” vastaava satsi. Nyt talveksi menee joka tapauksessa vielä alle nykyiset renkaat ja kun niiden uusimisaika on, niin tehdään lopullisia ratkaisuja. Tämä voi olla edessä tulevan talven aikana tai vasta vuoden päästä, tai jopa vasta talvella 21-22. Riippuu vähän miten Kumhot suoriutuu talvesta, jos kunnollinen talvi tällä kertaa saadaan, sekä siitä miten Kumhot kuluu.

1,5 kk päästä tulee eka täysi vuosi täyteen töpselikärsäilyä. Viiden tonnin haamuraja tulee kokonaiskustannuksissa ylitettyä lievästi, osin johtuen näistä viimeisimmistä hankinnoista. Jos auto jatkaa seuraavankin vuoden porsimatonta linjaa ja energiakulut ja ajomäärä pysyy suunnilleen nykyisenlaisina, niin toisena vuonna olis saumaa päästä alle viiteen tonniin. Edellyttää tietenkin myös sitä etten täräytä autoa minnekään ja että en innostu 18” talvipyöristä

Tietenkin todelliseen kulusatsiin vaikuttaa todellinen arvonalenema, jota ei pysty tarkkaan testaamaan muuten kuin myymällä auton. Sen osuus kuluista on kuitenkin yli puolet, joten laskelma sisältää aika ison epävarmuuden. Olen nyt pitäytynyt laskelmissa 15 % vuosittaisessa arvonalenemassa, mikä ekalle vuodelle meinaisi noin 3400 euroa ja vastaavasti toiselle vuodelle noin 2900 euroa. Mitä Nettiauton hintoja selaillut, niin ei tuo paljoa heitä tuo ekan vuoden arvio, toinen vuosi jää tietenkin nähtäväksi.

Joka tapauksessa hirveitä lukuja henkilölle, joka on tottunut ajamaan alle 10 k€ autoilla, mutta kyllä nuo alhaiset verot, korjauskustannukset ja energiakulut sitä mukavasti kompensoi, ja näyttäisi tosiaan siltä että kokonaiskuluissa päästään aika samoihin kuin alle 7 k€:lla hankitulla loppuunajetulla dieselsaabilla.

Nettiautosta puheen ollen: käytettyjen töpselikärsien maahantuonnin ja tarjonnan kasvu näyttää taittuneen. Johtuisikohan koronasta, joka on saattanut hankaloittaa käytettyjen hakemista ulkomailta, mutta Nettiautossa on tänään myynnissä 208 kpl hybridioutlandereja. Vuosi sitten lukema oli muistaakseni jossain yli 250 kappaleen ja korkeimmillaan joskus syksyllä tai talvella oltiin yli 300 kappaleen. Sitä en tiedä mitä kysynnälle on tapahtunut, eli onko sekin hiipunut vai vaan kiihtynyt entisestään kuten käytettyjen kysyntä näin koronavuonna yleensä. Kilpailua näiden hintaluokassa on edelleennaika rajatusti, jos haussa on verkkovirralla kulkeva vetokokykyinen ja/tai nelivetoinen tilava auto.

Itsekin mietin että jos töpselikärsä nyt menisi lunnaiksi, palaisi tai muuten teleporttaisi jonnekin kadotukseen, niin ei auttaisi muuta kuin hakea samanlainen tilalle. Passat GTE farkku täyttäisi tila- ja vetokykytarpeen, Volvon V60 mk1 töpselillä olisi nelivetoinen ja vetokokyinen mutta tavaratila ei mulle oikein riitä niin kauan kuin tuossa 11-vuotiaassa syöpädiagnosoidussa koirassa henki pihisee, eikä dieselverokaan oikein innosta. Siinä ne vaihtoehdot suunnilleen on. En mä silleen nelivetoa tarvii, että Passatia voisin harkita Mitsun tilalle, mutta en tiedä miksi maksaisin vajaavetoisesta TSI-murheisesta Passatista saman hinnan kuin samanikäisestä ja yhtä paljon ajetusta töpselikärsästä.