Olen vuosia jaksanut jauhaa, että autoja on ollut kymmenittäin, mutta ei yhtään ranskalaista. Nyt ei sitten enää voi, kun virkavallansininen Renault Megane 1.4 16v Break tuli taloon. Komistuksessa oli ostohetkellä mittarissa 154831 km ja käyttöönotto 8.7.2004. Käyttötarkoitus tulee olemaan mm. satunnainen perheen harrastekoiran kuskaaminen emännän käskystä. Tämä oli myös suurin pontimeni auton hankintaan, kas kun Lexuksen takapenkki EI ole koiran paikka. Muutaman kerran jouduin tuon tekemään ja henkinen kärsimys oli suurta. Ei koskaan enää

Auto päässee liikenteeseen myös oikein huonoilla keleillä, kun pitää kuskata golfbägiä isompaa tavaraa tai kun mukaan on änkemässä enemmän kuin yksi hikinen ja tekonurmea ympärilleen levittelevä jalkapallojuniori. Kuten huomaatte, premium-auton omistaminen tekee elämästä kovin hankalaa ja liikennöinnistä suunnitelmallista. Vaan niin makaat kuin petaat.
Raportoin tänne tärkeimmät kuulumiset, niin hyvät kuin huonot. Fakta on kuitenkin, että esim. tämmöinen Megane on hinnaltaan samaa luokkaa kuin 300000 km ajettu -98 mallinen Corolla ja varusteina on sentään leegio turvatyynyjä, ilmastointi, ajotietokone, sähkölasit, kaukosäätöinen keskuslukko jne. Pistää vertailuja tehdessä miettimään, että maksanko Toyota-lisää vai uskallanko hankkia ranskiksen silläkin uhalla, että alkaa remppajumppa ja lähtee veekäyrä nousuun.
Toistaiseksi kaikki hyvin, päivän ajosuorite 70 km ja mitään outoa en havainnut. Okei, pirun laiska, kaasua saa painaa ihan tosissaan, mutta Lexan jälkeen lähes kaikki muu tavallinen tuntuu todella hitaalta ja voimattomalta. Ajoltaan mukavan jämäkkä ja täsmällinen, polannepitoinen kunnon kiharainen kantatie kotiin meni oikein mallikkaasti kuudetta talveaan suorittavilla Kleber Kapnor 5-nastarenkailla. Ensimmäinen hankintakin on tehty, eli 45 litraa 95-oktaanista tankkiin. Siinä meni muuten tankkiin useita prosentteja auton hankintahinnasta, arvo nousi huomattavasti. Harkintalistalla on uudet kapselit, koska ruostuneet peltivanteet ovat vallan karmea näky ja pilaavat muuten niin esteettisen sivuprofiilin liki täydellisesti.
Tästä on hyvä jatkaa, ylihuomenna on jännittävä aamu, kun herätellään auto työmatkalle klo 06.40. Onneksi varusteisiin kuuluvat myös toimiva (tänään testattu) Defan-moottorilämmitin ja sisähaara, mukaan lukien kaupantekijäisinä tullut Defan slim-sisätilanlämmitin. Lu-lu-luksusta !
Ymppään tähän vielä huikean potretin pihakoristuksesta, kunhan suhmuroin kuvan pilveen.
Kyllä se on kaunis
