Ihan pakko kertoa pitkä tarina Hakuninmaan katsastuksesta. Oli sitä aikaa kun asiakasta pomoteltiin mennen tullen.
Vein kauniin tummansinisen 900 -85 Gls:n Hakuninmaalle vuosikatsatukseen.
Uudet nastarenkaat alla ja jarrut säädöissään.
Kaikki katsastusmiehen toiminnot, hallissa oli ihan OK, mutta koeajoradalla ja ulkona alkoi tapahtua kummia. Istuin kartanlukijana ja kommenttini eri värisellä fontilla.
1) Katsastaja ajeli aika haipakkaa, koeajorataa pitkin ja löystynyt etutuki sai aina kaasun löysäyksessä kolmosen hyppäämään , paukahtaen pois.
Minä:
mitä sä nyt teet jo kolmas kierros menossa.
Katsastaja: Tässä ei pysy pykälä päällä.
Minä:
ei pysy, koska kumityynyt ratkennut, Onkos sulla tarkoituksena saada irto-osia asvaltille, kun noin rajusti revittelet.
2)Katsastaja mulkas ja sanoi: Tässä on luonnottoman hyvät jarrut. Ajanpas raskaan liikenteen pukkiin.
Ihan hyvin piti jarrut sielläkin, tosin tusinan verran lähti uusia nastoja irti.
3) Ajoi "leimauspisteen" luo jossa katsastaja nykäsi vaihdekepin lukitussalvan poikki: Tätä on joku yrittänyt varastaa, koska tuo salpa murtui.
Ei tuu leimaa, oli katsastajan kommentti.
Minä:
ihan sama mulle,älä ukko luule , että tuun tänne simputettavaksesi ikinä. Annat leiman tai et. Tänne en palaa edes aseella uhaten.
Siitä asti on tuo "helmeni" seissyt pihallamme, mitä nyt vähän huoltomiehen kauhuksi, sammalta pukkaa.
Siis mua ei saa edes aseella uhaten sinne Hakuninmaalle,
Håkansböle på svenska