Mä nyt mallailin sitä lastenistuinta ja ei sitä kyllä tähän saa edes tarakan kanssa. Pitäs sitte ostaa tarakkamalliin sopiva, eikä satulaputkeen tulevaa. Mutta no, keksin jotain... En aikasemminkaan ole paljoa muksuja kuskaillut, mutta toisaalta tää mun "kuntoiluinto" alkoikin vasta viime vuoden lopulla. Autollakin on päässyt jäätelölle jne
McStadey kirjoitti: ↑Pe Huhti 30, 2021 12:54
...
Kaikenlaista kenkää ja shortsia tässä pitäisi hankkia, mutta kaikki pyöräilyyn tarkoitettu maksaa heti 2x normaalia enemmän. XXL:ssä hiplailin maastopyöräilyshortseja mutta en pystynyt millään sijoittamaan 100€ tavallisiin polyesterishortseihin pyöräily-ystävällisellä leikkauksella. Flättikengät on itsellä kuitenkin ostoslistalla, ja juomareppu.
...
Bilteman huoltoteline on varsin pätevä, mutta sen verran muovisia on kaikki kriittiset osat, että tuo parktoolin teline on varmempi ostos yli 20 kg pyörälle.
...
Kannattaa opetella vaihtamaan oikealle välitykselle mäen alla, niin ketjut kestää pidempään
.
...
Jos tehoa haluaa lisää niin palat voi vaihtaa metallisiin.
...
Taitava voro toki näprää tuollaisen numerolukon auki, että en yöksi minnekään rautatieaseman parkkiin tuolla jättäisi.
...
Mä en ole vielä kahden päivän perusteella päässyt vaatevarustelemaan itseäni, mutta ei nää Haglöfsin softshellit kyllä hyvät ole. Satulalle noustessa aina jää kiinni siihen etukavennukseen jne, joten pääsen varmaan pian tuota pyöräkamatuskaa kokemaan
Tota huoltotelinettä katoin kans, et ihan rimpulaa ei viittis ostaa kun ne halvimmat on speksattu just tyyliin 20 kg asti. Toisaalta kun tollanen maksaa 200 €, niin sellasen nyt hitsais itekki ja Hammeritea purkillinen päälle, mutta se taas ei oikeen täällä rivitaloelämässä toimi, kun se pitäis saada myös siististi kasaan ja varastoon. Ja voin kertoa, että tää läski vie jo varastosta taas pykälää isomman palan kuin 28" hybridi...
Joo kyl toi vaihteiden vaihto mäen alla tuli jo selväks
Lisäks kun pitkäs nousus tökkää matka, niin vaihdetta ei enää vaihdetakkaa. Ja mikäs se niin paljoa harmittaa kuin taluttaa pyörä ylös...
Nää jarrut kyllä tuntuu tehottomilta, toi palavinkki oli erittäin hyvä! Siis kyllä tää pysähtyy, mutta vähän semmoset kuminauhamaiset tuntuis olevan. Toisaalta jos vertaa edellisen pyörän vannejarruihin, niin onhan nää eri planeetalta.
Toi lukkohomma on kyllä sellanen, että en tämmöstä pyörää uskaltais jättää edes taloyhtiön pyörävarastoon. Vaikka kuinka olis naapureina pelkkiä mummoja, niin ei se tartte olla kuin sen yhden mummon lapsenlapsen narkkarikaveri, joka käy vaihtamas tämmösen pyörän parin päivän annokseen jotain suoneen tökittävää taikapulveria. Tää säilyy visusti omassa lämpösessä varastossa ja jos lukolla johonki jätän, niin se on just jonku jäätelökioskin edustalle tai sitte Salen nurkalle. Edes kaljaterassin edustalle en ole jättämässä, kun en kaljalla enää aikoihin käynyt. Lisäksi toi akku aiheuttaa oman päänvaivansa, kun sekin tarttis sitte aina nakata kaupas sinne reppuun mukaan. Sinänsä tommonen kolmen tonnin Saab on helppo, kun lähtökohtasesti se ei ketään kiinnosta ja lukitus tulee vähän kaupantekijäisenä, kun näihin 2000-luvun autoihin ei enää jokasella teelusikalla tai jäätelötikulla pääse sisään.
V.J.S kirjoitti: ↑Pe Huhti 30, 2021 17:18
...
Tuossa viime syyslomareissulla ajelin peräjälkeen samaa polkua ensin omalla MTB:llä ja sitten seuraavana päivänä lainaksi saadulla sähköfättärillä (joku Tunturi se oli). Onhan uskomaton vehje kyllä menemään ihan sillä kevyimmälläkin avustuksella. Ja se vakaus juurakoissa yms.on ihan eri luokkaa mitä tuommoisilla 2,2-2,3" leveillä 29" kumeilla olevalla MTB:llä.
...
Ihan sama mitä hengittävyyttä niille lupaillaan, niin ainakin meikäläisen soijan erityksellä ne kamat kastuu sitten sisältä päin, vaikka pitäisivätkin sateen ulkopuolella. Lukkokengät ja -polkimet vie hommat ihan nextille levelille ja toimivat myös maastoajossa kivasti.
...
Tuo kevyimmällä avustuksella meno... Trail ja Boost on "ihan hauskat tekniikka-demot", mutta tua poluilla pikkuvaihteilla möyrytessä Eco on kyllä ainoa oikea. Pitkiä ylämäkiä en ole vielä päässyt kokeilemaan, mutta noita juuria ja kiviä kiertäessä en kyllä kaipaa yhtää enempää avustusta. Boost taas toimii siinä, kun matka tökkää eikä jaksa nousta pyörän päältä lykkäämään metriä-paria eteenpäin, niin Boost päälle ja kevyesti painaa poljinta, niin johan loikkaa (ja ketju venyy)
Tuota läskin vakautta se mullekin mainostettu aloittelijan anteeksiantavuus oli. Mähän sain ekan kosketuksen läskeihin muutama vuosi sitten Yyterissä, kun IntSaabin paikka-arvonnassa käytiin tutustumassa dyyneihin ja mökkikylään läskeillä. Oli jotenki outoa, että pitkospuiden päällekki sai vaan ajaa viistosti ilman pelkoa kaatumisesta...
Ei liity pyöriin, mutta mä olen alkanut kaikkia kalvokamoja kiertämään jo kaukaa. Toki tietyis hommis ne toimii, mutta pääsääntöisesti ei jos ei tykkää olla pihalla sateella. Mullaki on nyt toiset kengät Gore-Texillä ja laitan ne aina jalkaan "jos on märkää". No kerran otin ne ihan verkkolenkkarit ja kastelin sukat josain mättään kolossa, mutta aika nopeasti se sukka sitten kuivui ihan luonnostaan. Ne Gore-Texit taas kastuu hiestä oli keli mikä tahansa. Lisäksi kalvottomien hengittävyys on melkoinen shokki sen jälkeen, kun on ikänsä kiskonu kalvovaatteita päälle "varmuuden vuoksi jos joskus tulee pari tippaa vettä".
Risto kirjoitti: ↑Pe Huhti 30, 2021 18:30
Miksi tuota kutsutaan läskipyöräksi, vaikka siinä on noin alhainen painoraja?
Maksimi kuljettajan paino 120 kg
Läskipyörä ei välttämättä ole läskien pyörä?
Mutta joo. Tänään otin kaksi rykäsyä metsään. Päivällä sotkin pyörän ja nyt illalla kävin vähän valloittamassa vuorta. Kuva ei koskaan kerro mitään, mutta eka minilenkki meni mutaista metsäkoneen uran harjannetta, jossa ei enää viitti kävellä ilman saappaita. On melko mutainen ja liukas. Uran jälkeen onkin sitte kivien ja kantojen hakkausta muuten kovapohjaisella metsäuralla.
Suurin havainto ja ahaa-elämys oli se, että tuo menee siitä mistä kävellen ei viitsi mennä. Tosin muta on liukasta ja toi vetää helposti tyhjää. Periaatteessa tommosta tasasta ajoi mieluummin ilman avustusta, kun se ei kuitenkaan upottanut niin paljoa, että eteneminen loppuu, mutta aina kun pyörä löi tyhjää, tuppasi perä hakeutumaan sivulle ja kaatumisen riski kasvaa, jos pyörä tippuu 20 cm alemmas
Sitten vastaan tuli "tekninen osuus" eli kivet, joiden yli tartti taluttaa pyörä. Ja siihenki on oma moodinsa, eli toi taluttaa itse itseään
Lopputuloksena tietty oli vielä se, että pyörä on nyt virallisesti sotkettu. Eli ei ole pelkkä asfalttivehje...
Renkaissa on painetta sen Bilteman "melko tarkan" mittarin perusteella jotain 0,5 bar luokkaa ja joko se on liikaa tai mittarissa on epätarkkuutta. Nettipalstojen mukaan överillä läskipaineella juuret hakkaa vanteelle jne, mutta tää oli pelkkä pallo jolla sai mennä terävienki kivien yli ongelmitta. Tarttee hankkia parempi mittari, toisaalta hyvin tää tuntuu näilläkin paineilla etenevän. Toisaalta paineiden lasku voisi tuoda hieman mukavuutta ajoon.
Illan vuorenvalloituksen ajoin kans pääsääntöisesti Ecolla, mutta asfalttisiirtymät rällästin Boostilla sen mitä toi kulki. Ei jaksanu rasittaa itseään myöhään illalla... Syke ei noussut mihinkään, mutta yläkroppa kyllä teki töitä. (Lämpötila on mitattu hihan sisältä.)
Semmonen ahaa-elämys tuli, että se ylämäki on helppoa, alamäki ei niinkään. Ongelma on se satula, joka on tiellä... Lisäksi olen ikäni rullannut pyörällä niin, että toinen jalka on suorana, mutta nythän se ei toimikkaan koska polkimien päällä tarttee tarvittaessa seistä
Tässä lähimaastossa on paljon kiviä ja niitä joutuu kiertelemään. Se onkin vähän uudempi juttu, että polkemista tarttee seurata, koska maavaraa ei juurikaan ole poljin alhaalla. Ja ai että siinä kolisee (ja kiroaa), kun kammella rysäyttää kiveen ja se viä alkaa vääntään pyörää sivulle
Kaiken kaikkiaan näillä kahdella reissulla on jo jäänyt sellainen kuva hommasta, että tää on pirun hauskaa. Ja toi sähkö tekee siitä parasta: se mälsä siirtoajo jää pois. Mä en ole sykettä nostavasta liikunnasta koskaan tykännyt ja toisaalta polkupyörän siirtoajo mäkisessä tieverkossa on omalla tavallaan ankeaa. Nokian tällä nurkalla ei ole missään suoraa tietä, vaan aina mennään ylös tai alas.
Oon perämetsästä kotoisin ja siellä metsä on metsää. Täällä Nokialla on tullut sellanen ahaa-elämys, että porukka menee metsään etsimään itseään/rauhaa/mitälie, kun taas perämettässä metsään mennään lähinnä töihin tai metsästämään. Ja siitä johtuen mulle on tullut eteen se hassunhauska yksityiskohta, että noi mettät on täynnä polkuja. Ja niitä polkuja on pirun paljo kivempi sekä kävellä että pyöräillä kuin samaa tuttua tietä edestakaisin. Mutta noh, onneksi hyttyset ja punkit senki pilaa kohta. Onneksi läskipyörällä pääsee myös latupohjia ja muita tampattuja polkuja myös talvisin
Huomenna voiski mennä Vihnusjärvelle. Täytyy vain toivoa, että koko Pirkanmaan ulkoileva vappukansa ei ole siellä harjun päällä avojonossa marssimassa.
illa ja Opelilla ajo, vai oliks se oikeesti sama asia 
