Siinäpä olisi tämän hetkinen kattaus, josta kesällä pitäisi vainon valita.
Mielenkiintoisimpana vaihtoehtona tällä hetkellä nousee esiin ylärivi. Vasemmalla on juuri esitelty Mazda CX-60, jossa jarrullista vetomassaa 2500kg ja joka hinnoittelultaan ja muilta ominaisuuksiltaan vaikuttaa erittäin kiinnostavalta. Ulkomitoiltaan auto saisi olla toki pienempikin.
Ylärivin oikealla on Alfa Romeo Tonale, joka olisi ulkonäöltään melkoinen herkku ja muita kollaasin autoja 15-20cm lyhyempi. Pieni epäilys sen kohdalla on, että riittääkö vetokyky (jota ei vielä ole siis missään ilmoitettu) jota tulisi olla aivan minimissään 1500kg, mutta mieluummin 1800kg. Toinen juttu Tonalessa on, että joidenkin ulkolaisten lähteiden mukaan nelivetoplugari tulisi markkinoille vasta myöhemmin, eli ei nyt kesän ekassa aallossa ja se tietysti sitten torpedoisi sen laskuista.
Kaikkinensa varmasti hyviä autoja. Mersun, Bemarin ja Volvon "ongelma" on, että ovat jo varsin vanhoja malleja, eli kaikkien seuraavat versiot esiteltäneen ensi vuonna. Tämä vanhuus näkyy erityisesti Mersun ulkonäössä, Bemarissakin vähän. Volvo on noista vanhoista ehkä moderneimman näköinen, mutta se on myös jonkin verran kalliimpi ja erityisesti, niitä on liikenteessä tylsyyteen asti jo teillämme.
Yksi mahdollinen voisi olla myös BMW X1, mutta uuden mallin markkinoille tulosta ei ole vieläkään muuta tietoa, kuin että ensimmäiset autot luovutettaisiin joskus 2023, oletettavasti lopulla, jolloin se ei ehtisi tähän autobingoon mukaan.
Kun kriteerinä on vähintään 1800kg vetokyky, neliveto, plugari (veroedun vuoksi) korkea maavara ja enintään ~4.7m pituus sekä tietty hintakin, 60ke +- 5ke, niin eipä tarjokkaita loputtomiin ole.
Pienemmistä autoista esim. uusi Tucson vaikutti todella mielenkiintoiselta, mutta etälämmityksen puuttuminen ja viimeistään 1350kg vetomassa latisti tunnelman. Volvon XC40 olisi tosi kiva monessakin mielessä kuten myös Mersun GLA, mutta niiden plugarit ovat etuvetoisia.
Kaikkinensa tämä vainon seuraava auto on mulle huono juttu. Se tulee täyttämään hänen autoilutarpeensa, eli maavara ja pito riittää huonommillekin teille ja pihoille, ja vetokyky riittää parin kaakin kiskomiseen traikulla. Tämä siis tarkoittaa, että palannen loppuunajettujen autojen pariin omakustanteisilla polttoaineilla, eli elämä jatkuu tietysti Saabilla, mutta myös vale-Citikalla. Hyvä kombohan se, ei siinä. Tykkään Citikastakin kyllä, mutta onhan se nyt kuitenkin 15v vanhaa suunnittelua, että ei se nyt ehkä aivan vertaidu johonkin Tonaleen
Yksi pieni optio tosiaan voisi olla työsuhdeauto itsellenikin, mutta kun mitään selkeätä liisaripolitiikkaa ei meidän firmassa ole, menisi homma varmaan mankumisen puolelle. Toinen pieni optio on, että vaihdetaan vainon kanssa yhden asunnon taktiikkaan, jolloin tietty autot olisi vielä enemmän yhteiskäyttöisiä kuin nyt.
