Kannattaako ostaa 9-3

[petrisa]

Pakarille vastaten.

Imusarjan läppä ongelma tietääkseni koskee vain tuplaturbo dieseleitä eli TTiD malleja. Minulla se on vaihdettu uusimpaan (Insignian 2.0 CDTI) ja siinä ei läpät irtoa. Myöskään EGR ei omasani ole temppuillut eikä myös DPF. Kunhan auto saa polttaa DPF:n niin se toimii eikä tukkeennu.

[AZP]

Lyhyesti: kannattaa ostaa käyttövoimaan katsomatta, kunhan ostettava yksilö on kunnoltaan ok.

Kannattavampaa on varmaankin vain autottomana oleminen

[aero]

Vaikkei aiheeseen liitykään, niin kommentoin silti:

B207:ssa ei ole imusarjaongelmia(läpät), tai diesel-murheita kuten egr, dpf. Lisäksi B207 lähtee käyntiin ilman esilämmitystä vaikka -35c pakkasesta. Dieselistä ei ole kokemusta samoista lämpötiloista

Lähtee se ehjä diisseli siinä missä ehjä B207:kin, kunhan on talviainetta tankissa ja linjoissa. Puristussytkä toki kuulostaa kylmänä kolkommalta kuin kipinä.

[JP_Vette]

En tiä mistä toi dieselin käynnistymättömyys pakkasessa juontaa legendansa. Jos vaan hehkut on kunnossa ja akussa riittää puhtia, niin kyllä ne kaikki käyntiin lähtee. Tommonen 70-luvun traktoriki lähtee kun ensin hehkuttaa pari minuuttia ja sitte pakkosyötöllä avittaa.

Jokku sohlot romut sitte on oma lukunsa. Nyt tarkotan kunnos olevia autoja joissa ei oo polttoainesuodatin täynnä vettä.

[petrisa]

Joo, se on juuri noin kuin edellä kirjoitettiin dieselien käynnistymisestä.

Varmasti lähtee ilman esilämmitystä, kunhan tosiaan hehkut ja akku ovat kunnossa. Nykyiset hehkut ovat aivan omaa luokkaansa verrattuna vanhan aikaisiin ja korkeapaineruiskutus (commonrail) pitää huolen polttoaineen sopivasta ruiskutuksesta käynnistyksessä. Dieselin etu on jopa käynnistyksen jälkeisessä käynnissä ja ajamisessa, joka on varmaa ja nykimätöntä. Näin ei välttämättä voi aina sanoa bensa vehkeistä.

[AZP]

Siitä akustahan se yleensä kiikastaa jos vain on oikeanlaatuista ainetta tankissa. Dieseli vaan vaatii lähtökohtasesti enempi jerkkua startilta ja siten myös akulta, joten haaste on siksi bensa-autoa astetta kovempi.

Ja tietty sen lisäksi että akun tulee olla kunnossa, tulee sen lisäksi olla riittävän täynnä. Se ei aina toteudu kovilla pakkasilla pätkäajossa ilman lämmintä autotallia.

Mut alkukuustahan töpselikärsä jäi ruutuun akun hyydyttyä ja siinä sen ei tarvi edes sitä bensakonetta pyörittää vaan muutama rele vetää ja Nintento käynnistää. Ja pakkastakin oli vain pari astetta.

Mutta kun akku ei ole tuota kevyttä tehtäväänsä joutunut muutamaan vuoteet kunnon pakkasessa tekemään, niin on menty pitkään sillä ikivanhalla akulla ja nyt tuli sit se pää vetävän käteen. Sama se on bensa- ja dieselautoissa, että joskus se hetki tulee kun akku ei enää jaksa tehdä tehtäviään ja mitä syvempi pakkanen sitä todennäköisemmin niin käy.

[Pakari]

Dieselin etu on jopa käynnistyksen jälkeisessä käynnissä ja ajamisessa, joka on varmaa ja nykimätöntä. Näin ei välttämättä voi aina sanoa bensa vehkeistä.

En oo kohdannu kylmiä ja nykiviä ottomoottoreita Saabeissa. Sen sijaan käynnistymättömiä ja nahkeasti käynnistyviä dieseleitä sen sijaan on omalle kohdalle osunut useita.

Tässä juuri -15c pakkasesta starttasin insigniaa ja ei vakuuttanut. Hädin tuskin jaksoi startti pyöriä tuplahehkun jälkeen. Vähänkin lisää pakkasta ja "OnPakkastaEnLähde" toteutuu. B207 hurahti sen sijaan niin mallikkaasti käyntiin reilun viikon pakkasessa seisoskelun jälkeen 01/16 ostetulla akulla. Ja juuri käyttelin femmaakin puolentoistakuukauden tauon jälkeen ja 11/13 ostetulla akulla kertapuristuksesta käyntiin. Niin sen pitää olla, eikä pitkiä kukkuluuruu startteja.

[JP_Vette]

Miks se pitää kahdesti hehkuttaa? Puolet hehkuista pimeenä ja vaihtelet niitä ristiin hehkutusten välis?

[Pakari]

Miks se pitää kahdesti hehkuttaa? Puolet hehkuista pimeenä ja vaihtelet niitä ristiin hehkutusten välis?

Hehkut ovat uudet/uudehkot. Tuplahehku on takaraivoon jääny käytäntö... sanotaan helpottavan kylmästarttia erittäin kylmissä olosuhteissa. Sanoohan jotkut myös, että +300tkm pitäis kestää noi ko. hehkut, mutta ovat jo kertaalleen vaihdettuja 182tkm mennessä... Ja joo.. akun vaihdoin tuon jälkeen, kun edellisen omistajan jäljiltä oli laitettu väärä akku. Aivan liian iso sekä fyysisiltä mitoiltaan, että kapasiteetiltaan 100Ah Exide... Eikä ollut edes vanhan näköinen. En tiedä miten se oli ylipäätään saatu edes mahtumaan sinne. Tyypillinen virhe edelliseltä akun vaihtajalta laittaa liian iso akku ja ajatella sen auttavan, kun siinä käy yleensä päin vastoin, että iso akku on kokoajan vain osittain täysi ja kennosto kuluu/sulfatoituu ennen aikaisesti. Tilalle meni oikean kokoinen 80Ah MTX-energy.

Testasin vanhan Exiden niin 589A/900A tuli kylmästarttivirtaa täyteen ladattuna.. Eli sököhän se oli ja syy laiskalle startille oli siinä - ehkä.

[JP_Vette]

Kolme ja puoli sataa tonnia tuupattu Inkku uusilla hehkuilla ja Snajaderin halvimmalla akulla starttas kyl joka kelis yhdellä hehkutuksella. Mitä Pirkanmaalla sit kovin pakkanen on ollu, luokkaa -32 varmaan. Jokanen auto on siis tullu ihan mielenkiinnostaki koeponnistettua kunnon pakkasella ilman esilämmitystä.

Tuplahehkutuksen hyötyä epäilen vahvasti puhtaalla mutulla. Onhan siä kuitenki jälkihehkutus viä auton käydeski, niin eihän se vain sen valon palamaa aikaa hehkuta muutenkaan. Ja moottorin lämpötilahan sen hehkutusajan muutenki säätää, eli joku sitä aikaa on järkeilly jo valmiiks.

[AZP]

... iso akku on kokoajan vain osittain täysi ja kennosto kuluu/sulfatoituu ennen aikaisesti.

Miksi se alkuperäistä kapasiteeetiltaan isompi akku ei tule täyteen varattua mutta alkuperäiskokoinen tulee?

[Pakari]

... iso akku on kokoajan vain osittain täysi ja kennosto kuluu/sulfatoituu ennen aikaisesti.

Miksi se alkuperäistä kapasiteeetiltaan isompi akku ei tule täyteen varattua mutta alkuperäiskokoinen tulee?

Latausajasta ja virran vastaanottokyvystä on kyse. Isompikapasiteettista akkua täytyy ladata kauemmin... Jos se joka kerta jää vähän vajaaksi, niin se pikkuhiljaa hyytyy. Lisäksi laturi on autossa mitoitettu tehtaan suunnitelemalle akkukoolle. Nykyakut tappaa "alijännite", eli osittainen varaus. Alle 12,4V napajännitteessä alkaa muodostua sulfaattia kennojen pinnalle, ja akun virranantokyky sekä kunto alkavat heikentyä sulfaatin lisääntymisen myötä. Ennenpitkää kennot kasvavat yhteen ja syntyy oikosulku kennojen välille. Tässä on myös sekin, että mitä tehokkaampi virranantokyvyltään akku on, niin sitä lähempänä toisiaan akussa levyt ovat. Tällöin akku sietää entistä vähemmän sulfaattia, koska "kasvumatka" on silloin lyhyempi...

Joo, ja varmaan seuraavaksi joku heittää että ajaa 600km suuntaansa päivässä nii ei mitään väliä. No ehkäpä niin, mutta peruskäyttäjällä ei akun kokoa kannata muuttaa.

[mestari]

niin kannattaa seurata facebookia jos löytyy tänään leivottua niin sillä ajaakin jo pitkään

Mitä tämä tarkoittaa?

sehän tarkoittaa sitä luonnollisesti että ostaa juuri remontoidun auton johon on tehty jo lastentautien korjaukset modifioinnit ,ohitukset ja muutokset valmiiksi
niin sillä ajelee itse konepeltiä avaamatta, alle ryömimättä aika pitkään

[AZP]

^^Miksi sitä isompaa akkua pitää ladata pidempään että sen saa täyteen kuin pienempää, jos virrankulutus on molemmista akuista startatessa ja muutenkin sama? Eikö vaikka täydestä akusta otettu 5Ah käyttö ole sen 5Ah akun koosta huolimatta, ja 5Ah lataaminen vastaavasti kestää ihan yhtä pitkään riippumatta akun koosta jos kerran samalla laturilla lataillaan?

Vai onko esim 100 Ah akussa heikompi virranvastaanottokyky kuin 80 Ah akussa?

[petrisa]

^ Itse ole ajatellu asian näin.

Isommasta akusta ei ole haittaa, jos se vain sinne fyysisesti mahtuu. Auton valmistajat eivät tietenkään mitoita autoon liian suurta akkua, vaan juuri sen kokoisen kuin sen tulisi ko autoon olla. Liian iso akku maksaa enemmän ja se lisää autoon painoa. Siis aivan turhaa.

Akun ottamalla energiamäärällä starttaukseen ei periaatteessa ole merkitystä onko iso vai pieni akku. Starttimootori on tietyn tehoinen x kW/12V eli sillä on tietty kuorma (resistanssi). Sama koskee starttimoottorin eli akun kaapeleita. Ideaalisella akulla startin ottama virta ja teho ovat siis vakiot siihen asti, kun auto on käynnistynyt.

Käytännössä kuvioon mukaan astuu akun sisäisen resistanssi. Isolla akulla sisäinen resistanssi on pienempi ja vastaavasti pienellä akulla isompi. Näin tietenkin verratessa saman tyyppisiä (lyijy, AGM, AFB jne) akkuja keskenään. Oletetaan että molemmat akut sekä isompi että pienempi ovat täydessä latauksessa startatessa.

Startatessa pienemmän akun napajännite tipahtaa enemmän kuin isomman akun, johtuen sisäisestä resistanssista. Näin ollen startille menee pienemmällä akulla samassa ajassa vähemmän energiaa kuin isommalla akulla. Toki mikäli pienemmän akun starttaus kestää aavistuksen verran pidempään, mikä on täysin mahdollista, niin sitten tilanne on taas tasan. Tilanne ei tietenkään ole aivan näin yksioikoinen, koska startatessa akun varaus alkaa vähentyä, josta seuraa taas tarkasti ottaen, että akun napajännite vähenee myös tästä syystä. Pienen akun varaus suhteessa alenee enemmän kuin ison, niin tämän johdosta pienellä akulla napajännite alenee ajan suhteen nopeammin kuin isolla akulla. Tämä taas saattaa haitata käynnistymistä.

Mikäli auto on kunnossa ja käynnistyy niinkuin sen kuuluukin se toimii myös siihen tarkoitetulla pienemmällä akulla, kuten valmista on tarkoittanutkin. Silti isommasta akusta ei ole sähköteknistä haittaa. Periaatteessa siitä on jopa hiukan hyötyä. Sen isomman akun sisäinen reisistanssi oli pienempi, niin se silloin myös latautuu nopeammin eli ottaa vastaan nopeammin sen energian mikä siitä purettiin startatessa. Tämä tietenkin edellyttää, että auton laturissa riittää ampeereja isommalle akulle sen ottamaa suurempaa latausvirtaa. Autohan ottaa muutakin virtaa runsaasti ollessaan käynnissä eritoten talvella erilaiset lisävarusteet.

Oli miten tahansa, pienempi tai isompi akku, niin se startatessa otettu energia on saatava akkuun takaisin. Lähtökohtaisesti voi siis ajatella, että auton startti ottaa tietyn energian käynnistymisessä. Isommalla akulla tämä ei tuota ongelmaa johtuen akun pienemmistä sisäisistä vastuksista, joten se energia saadaan ulos "varmasti". Vastaavasti sisäinen resistanssi antaa mahdollisuuden ottaa annetun energian myös nopeammin takaisin.