Ajatuksia autoilun arjesta ja muustakin

[Lerssinen]

Lippalakkikorolla, tuollaisesta on kivoja muistoja

[IC1970]

Ehkä se, että on kahdeksan ensimmäisen vuoden aikana laitettu 4300 markkaa ruosteenestoon kertoo siitä, miksi auto on tuossa kunnossa tänä päivänä, jos ja kun samalla pieteetillä on koko ajan hoidettu. Ensimmäinen omistaja tässä tamperelainen herrasmies, jonka jälkeen ollut tähän vuoteen saakka hänen pojallaan, ainakin sukunimi on sama. Aika monta Hämeen Mobilistikerhon tarraa tuohon on liimattu, ehkä annan olla, ehkä otan pois.

Eilen piti taas täydentää varastoa ja ostaa vihreää vanhempien autojen jäähdytysnestettä, pari desiä lisäsin, tapansa mukaan pinta lymysi justiin low-viivan alapuolella ja oli vaikea havaita edes lampulla missä pinta on, joten nostin pinnan low ja full merkkien puoliväliin.


Ilmansuodattimesta tuli jostain syystä mieleen pölynimuri, vanha (oikealla) ei ollut kovin paha, mutta onpa nyt vaihdettu. Vanhalla tyylillä, eli siipimutteri, kolme klipsua, vanha pois ja uusi tilalle. Oli harvinaisen hyvin merkitty, mihin kohtaa asemoidaan.


Ennen öljynsuodattimen irrotusta tsekkasin, että tuleeko imulla tavaraa. Lähti heti tulemaan, joten suodattimen vaihtoon. Suodatin on todella veemäisessä paikassa, koneen etupuolella ja pakosarjan alla, erittäin kuumassa ja ahtaassa paikassa. Ylhäältä (suojatun) käden sai hyvin suodattimelle, mutta vääntövoimaa tai työkalua sinne oli mahdotonta saada.

Niinpä tunkkasin auton oikean puolen ylös ja työnsin itseni auton alle. Etummainen pohjamuovi kun loppui, näki siitä suoraan ylös katsomalla suodattimen. Tätä kautta sai letkujen ja johtojen välistä pujottelemalla suodatinpihdit kiinni, suodatin on niin pienikokoinen, että säätövara riitti juuri ja juuri. Pyöräytin alakautta pahimman jumin pois. Sitten vaan yläkautta parin paperipyyhkeen taktiikalla lopullinen irrotus, sotkua tuli yllättävän vähän. Uusi Boschin suodatin paikalleen alakautta, käsimomenttiin ylhäältä-ja alhaalta yhdistelmällä. Sarjassamme ei mahdoton, mutta tarpeettoman hankalaksi tehty suodattimen vaihto.

Öljyjä imiessä tuli sittenkin yllätys, eli avarammalla putkella tuli ulos vain 1.2 litraa ja siihen loppui, kun tasan 3 litraa pitäisi tulla. Vaihdoin läpimitaltaan pienemmän imuputken ja kas, sillä tuli sitten se mitä pitikin. Jos tähän vielä tulee vaihto tehtyä, niin propun kautta on melkein helpompi, koska se on ihan tarjottimella ja suodattimen takia joutuu auton alla kuitenkin könyämään. Tykkään vaan siitä, että imuvaihdolla näkee suoraan säiliöstä tarkkaan, mitä tuli ulos, eikä tarvitse keräysastiasta läträtä mitta-astiaan siinä välissä. Olen huomannut, että välillä ohjekirjan luvut eivät osu todellisuuden kanssa yksiin lainkaan, joten haluan aina todeta mitä sieltä oikeasti tulee ulos. Olen huomannut, että välillä ohjekirjan luvut eivät osu todellisuuden kanssa yksiin lainkaan, joten haluan aina todeta mitä sieltä oikeasti tulee ulos.


Sisään meni Wolffin 5w-40 synteettiset, jota mulla tuolla vielä varastossa riittää. Tänä aamuna tsekkasin pinnan ja tasan ylämerkissä oli, kun lisäsin sen mitä ulos tuli.

Akun varauksen tsekkasin aamulla, hyvältä näytti, käytin laturin kiinni toissapäivänä lyhyesti ja eilen tuli käyteltyä öljyjä vaihtaessa minuutin verran ja valojakin testailtua ym., 60 Ah:n Varta, joka ei näytä kovin vanhalta. Talvi näyttää sitten, onko oikeasti iskussa.

[tetammi]

Ei sitä ainakaan vitsillä ole myyty
https://www.biltema.fi/autoilu---mp/tun ... 2000050087

[IC1970]

^Jäljet johtaa sylttytehtaalle, Biltemaan Että kakskymppiä pitää maksaa siitä, että saa vähänkin enemmän kuormittaessa aikaan tärykalvot halkaisevan vihellyksen

[tturku]

Mutta kun romia sen olla pitää

[IC1970]

Eilen tutustuin Corollan takakonttiin ja sen alaiseen maailmaan, kokemukseni perusteella kertoo monesti yllättävän paljon auton käytöstä tähän saakka ja yleiskunnostakin.

Konttihan on tilava jo perusasennossa, penkit kaatamalla tuohon mahtuu jos vaikka ja mitä.


Oikeassa laidassa on luukku, sen kun avasi, ei sisältänyt mitään, mutta avasi oikein kivan näkymän, arvatenkin edellisellä vuosituhannella Lakalaivan Ruosteeneston aikaansaannoksiin. Tämmöiselle kotisuojaajalle ihanainen näky.


Päällimaton alla oleva pahvi on yleensä aika raisussa kunnossa, mutta tässä ehjä ja yhtä tahraa lukuunottamatta aika alkuperäisessä kuosissaan. Eipä ole noissa varapyöräkuopan sivupäällysteissäkään juuri sanomista.


Pahvin alta löytyi neljään milliin joskus ajettu Bridgestone RD-116 ja varoituskolmio, ynnä renkaanvaihtotarpeet. Paineet olivat vajenneet yhteen kiloon, joten laitoin 2.5. Tuostakin jo näkee, että tavaratilan pohja on aika siisti.


Pakko oli ottaa kuva pohjasta vielä erikseen, muovitulpat olivat ehjät ja muutenkin kuin justiinsa tehtaalta tullut


Talvirenkaatkin tästä löytyy, kiinalaiset Sunny Winter-Gripit, eli ihan ala-arvoiset talviominaisuuksiltaan. Pintaa oli kuin uusissa ja nastatkin tallessa, koko sama kuin kaikissa muissakin renkaissa vararengas mukaanlukien, eli 175/70/13. Paistoleima paljasti, että ovat valmistetut syksyllä 2006... Eli kelpaavat oikein hyvin ! Just sopivat talvisäilytyksen renkaat, joilla voi ne satunnaiset hyvän ja kauniin talvisään parit kauppareissut ajella.


Takalokarien kaarista oli pintamaali kulunut ja ruostumaton pohjamaali näkyvissä monin paikoin, samoin kuin pyöränholveissa. Pistin pariin otteeseen sinne nyt kerrokset kotelosuojaa, kun vaihdan renkaat ja otan pyörät pois, laitan pensselillä vähän tuhdimpaa tavaraa, mitä luultavimmin sitä samaa mitä mustaan Accordiin, joka oli koostumukseltaan oikein sopivaa ainetta.

Tänään tuli touhuttua Corollan parissa vajaat seitsemän tuntia, palataan siihen huomenissa.

[IC1970]

Mukavia pikku "yllätyksiä", unohdin että olin juuri maksanut vakuutusmaksun Civicistä seuraavalle kaudelle ja että POP-vakuutuksen palautus on aina yhtä nopea, tilille palautui 160 euroa, se on hyvä se.

Eilen pesin ja vahasin Corollaa taukoineen vajaat 7 tuntia, hiusnaarmut eivät poistuneet, mutta pinta on nyt ainakin liukas ja kiiltävähkö. Meguairsin punaisella vedin pinnat kertaalleen ja Korrekin TFC pinnoite päälle. Siinä pestessä ja vahatessa tuli hyvin selville maalipinnan kunto. Kyljissä / keulassa / perässä lommoja ei käytännössä ole yhtään, ei edes niitä parkkipaikkakolhuja. Se on jokseenkin käsittämätöntä. Ei myöskään ainuttakaan kynsilakkapensselin paikkausta tms. Ne muutamat pienet virheet mitä on, saavat ollakin.


Oikeassa etuovessa on pieni lakkavaurio, sille nyt ei voi mitään, kunhan ei siitä leviä. Katto on auton selvästi huonokuntoisin osa, ainoat pikkupensselin paikkaukset löytyvät normipaikasta, eli tuulilasin ylätiivisteen ja katon maalipinnan yhtymäkohdasta. Aika pientä, jos ihan mintin haluaisi, niin pitäisi tuulilasi irrottaa ja kunnostaa se tiivisteen alla oleva yläreuna ja kenties maalata niin, että tulee justiinsa siihen tiivisteen reunaan.


Katolla on muutenkin pyörrejälkiä tms., jotenkin tulee mieleen, että on esim. talvisäilytyksessä ollut/tullut jotain katolle, joka on aiheuttanut hankausta. Ei mitään isompaa, mutta sivusta peilatessa ledien valossa näki hyvin. Ammattilainen varmaan tuonkin saisi kuntoon. Konepelti on poikkeuksellisen hyvässä kunnossa, onhan tällä kuitenkin se yli 125000 km ajettu.


Kelpaa minulle näin, jotain pieniä käytön jälkiä saa ollakin, alkaa muuten ahdistaa.

Takakilvessä oli toinen ruuvi ruostunut, pisti silmään, joten irrotin kilven ja putsasin samalla taustan.


Kilpi itsessään on aika hyvä, muutamia pieniä murtumia näkyy pinnassa, mutta on tarpeeksi siisti. Vaihdoin ruostuneen ruuvin ja laitoin kummankin päälle valkoisen muovisuojan, nyt on parempi. Pieniä juttuja, mutta kuitenkin. Muoviosat käsittelin myös hoitoaineella ja sain vähän harmaan sävyjä muutettua mustiksi.


Tänään olikin ohjelmassa vain 34 kilometrin kauppareissu. Näköjään oikea tyyli myös näillä keleillä, on kylmäkäynnistyksessä polkea kaasupoljin kerran pohjaan ja sitten avainta kytkin pohjassa ilman kaasua ja vaihde vapaalla, pärähtää käyntiin välittömästi ja kierrokset jäävät n. 1700 tuntumaan, josta sitten laskevat omia aikojaan alaspäin. Samalla tyylillä tämän koneen ruiskulla varustettu seuraaja 4A-FE hoitaa itse käynnistyksen, kun käynnistää kylmänä niin kierrokset ovat ensimmäiset minuutit aina siellä 1500-2000 kiekan välillä, kelissä kuin kelissä.

Parinkymmenen minuutin kaupassakäynnin jälkeen totesin, että on syytä kaasari-Saabin tapaan painaa hieman kaasua käynnistäessä, muuten kyllä käynnistyy, mutta sammuu samointein. Eiköhän tämän tavoille opi aika nopeasti.

[Cona]

On se kumma, miten toisilla on kaupankäynnin jalo taito veressä ja tavara vaihtaa omistajaa. Siisti on Corolla ja täytyy arvostaa, että tuollainen lama-ajan perusauto on noin autenttisena taltioitu.

Kaupankäynnistä puheen ollen eilen lähti Avensis ostajalle, sille toiselle joka vaivautui paikan päälle. Hintaa joutui tiputtamaan reilusti, mutta täytyy olla tyytyväinen, että sai kalustoa karsittua ja omiaan pois pienellä korolla. Lupailin itselleni, että seuraavaan vuoteen ei mitään pyörillä liikkuvaa tulisi hankittua. Parempi olisi keskittyä nyt olemassa olevien menopelien ylläpitoon ja korjaukseen!

[IC1970]

^Hyvä homma, että sait Aven myydyksi ! En lupaile mitään, mutta eiköhän täällä tämä tilanne lukitu nyt ainakin ensi vuoden alkukesään saakka. Ainut on, jos sattuu löytymään vähintään nykyisen kuntoinen Hiace automaattina, läpijuostavana ja webastolla. Mikä on erittäin epätodennäköistä. Tai joku näistä romuista porsii niin, että joutuu hankkimaan paikon. Mikä on mahdollista. Hiacea lukuunottamatta en aktiivisesti nyt katsele mitään, automäärä on oikea talven saapua aikanaan.

Piti oikein tarkistaa, mutta tosiaan, sisäkuvia ei ole tullutkaan laitettua, mä olin ihan siinä luulossa että olin jo laittanut. Aikomus ei ollut näköjään edennyt ajatusta pidemmälle... Nämä eivät mitään kovin hyviä ole valaistuksen epätasaisuudesta johtuen, mutta jotain kuvaa antavat. Muotoilen vaikka niin, että jos voi sanoa, että tämänikäinen ja tämän verran ajettu on sisältä "kuin uusi", niin tämä on. Kestävät penkit ym. näissä on, sen tiedän, mutta että näin kestävät. Toki tässä on voinut olla suojat päällä lähes koko ajan, tämä on jopa todennäköistä. Hyvin on kyllä penkit putsattukin, mutta se lienee autoliikkeen fiksarin aikaansaannosta. Mutta se, että esim. kojelaudassa ei ole naarmun naarmua tai ylimääräisiä reikiä, on suht harvinaista.

Kuskin penkissä ei kulumaa huomaa oikein mistään, ei edes tuntumasta.


Luonnollisesti sama toisesta suunnasta.


Takapenkillä on joku istunut, joskus, ehkä.


Yleiskuva näyttää siltä miltä pitääkin, Grundigin ajanmukainen c-kasettisoitin RDS-radiolla löytyy, sain juuri kaverilta yhden c-kasetin jossa on ehkä jotain musaa, sain myös puhdistuskasetin, josko sillä kokeilisi ensin, että pyöriikö. ylipäätään. Aikoinaan heitin yli 600 itse ja valmiiksi äänitettyä c-kasettia roskiin, kun olevinaan cd:t tekivät ne tarpeettomiksi. Sanomattakin selvää, että olen tätä toimenpidettä muutaman kerran sen jälkeen katunut. Nyt ei meinaa löytää c-kasetteja mistään, että pääisi edes kokeilemaan, toimiiko soitin

[koistha]

Sitten kun olet todennut laitteen toimivaksi niin osta semmoinen adapteri, jolla saat nykyaikaisemmat värkit toimimaan.
Aliexpress esimerkiksi näytti myyvän kaikenlaisia.

[IC1970]

^Onhan mulla tossa noita tupakansytkäriin laitettavia laitteita useampikin kappale, muutamat kuulokkeet ja kannettava soitinkin, saa tarvittaessa kyllä Spotifyt kuulumaan jos haluaa. Mutta, tämän kanssa autoillessa voi kuunnella vaikka Radio Nostalgiaa, sopii fiilikseen paremmin. Ja, jos soitin toimii, niin kaivelen pari FinnHits tms. kassua jostain ja kuuntelen niitä.

Eilen käytiin Hiacen kanssa vähän pidemmällä moikkaamassa 10v sitten eläkkeelle jäänyttä työkaveria, asuu sen verran pitkän hiekkatien päässä, että en raaskinut juuri puunatulla Corollalla lähteä. Muutenkin, kun nyt ja lähitulevaisuudessa toinen autoni on puhdas harrastepeli, niin Hiacen käyttö lisääntyy. Arvioisin, että museovehkeeseen tulee vuosittain 1500-2000 km, loput sitten käyttöautoon.


Tämän Hiacen aikana minulla on ollut aika monta autoa jotka ovat myös vähentäneet sen kilometrejä, siihenkin tulee muutos jatkossa, koska kierrätän noita Hondia tarpeen mukaan ja jos ei ole tarvetta en kierrätä, ynnä vaihdan museoautoa fiiliksen mukaan. Käyttöauto on tarkoitus pitää pakuna, automaatiksi muuttaen jollain aikataululla, on se sitten Hiace tai muun merkkinen. Summa summarum, projektit liittyvät jatkossa käyttöautoihin ja museorekkarissa olevaan käyttöharrasteeseen.

[tetammi]

Siisti on corolla, tänää näin työpaikan parkkiksel samanlaisen jopa väriltään

Hoksasin vasta tosa myöhemmässä postis et tää on 16-venanen mutta kaasari

[anv]

Tojotalla on noita kummallisuuksia ollut aina. Äitimuorilla oli aikanaan Starlet. En vuosimallia muista, mutta etuvetoinen, 12 venttiilinen, 1000cc kaasarikone ja perinteisillä katkojan kärjillä!

[IC1970]

Joo, tää on kaasarikoneiden joutsenlaulu, viimeinen mohikaani ja mitä niitä oli. Aivan pintakaasulla etenkin kaupunkinopeuksissa ja tieosuudella jossa enemmän rullataan kuin vastustetaan, nypyttää aika ajoin juuri kuten näillä oli (ja on) tapana, samaten kakkosella kun kiihdyttää silloin kun ei olla aivan optimilla kierroslukualueella, niin tykkää kevyesti loikkia, tyypillistä ja tuttua sekin. Muuten ei huomaa, että on kaasari, paitsi tietysti pitää hieman olla hereillä käynnistellessä, että onko kylmää vai lämmintä konetta herättelemässä. Vähänkin rivakammassa ajossa/kiihdytyksessä vetää hienosti ja puhtaasti koko alueella.

Kuten kaasari-Saabillakin, tällä tulee myös rullailtua enemmän, eli heittää vapaalle sen sijaan, että ajaisi höyhenkaasulla, sitten kun alkaa vauhti hidastua, niin pykälä takaisin silmään. Äkkiä tuolta selkärangasta löytyy sopiva ajotyyli mahdollisimman nykimätöntä menoa ajatellen. Vanha koira oppii vanhat temput, ei ehkä uusia.

Tätä ei Jonnet muista ! Radio Novan soittolistalta mysteerikasettiin, joka kuulosti sisältävän Apulantaa tai jotain muuta punkahtavaa räimettä. Musiikista viis, tulipahan testattua, että kasettisoitinkin toimii kuten pitää !

phpBB [video]

[Baas900]

Siisti on corolla, tänää näin työpaikan parkkiksel samanlaisen jopa väriltään

Hoksasin vasta tosa myöhemmässä postis et tää on 16-venanen mutta kaasari

Tästä tuli mieleen 2008-2009 omistamani 1992 Accord.

2.0 kaasari, katalysaattorilla, ja 16v

Erikoinen ratkaisu niinkin teknisesti etevältä kuin Honda. Eipä sen väliä, toimi erinomaisesti, päästöt meni hienosti leimalta läpi, ei nykinyt eikä rykinyt.