Säätelin tuossa projektin käsijarrun ja jäin ihmettelemään korjaamokäsikirjan ohjeen logiikkaa. Kasailin jarrut kauttaaltaan uusilla kamppeilla ja ohjeen mukaan ilmaten, säätäen polkien, jne.
Käsikirjan mukainen 0,5mm välys on optimaalinen, koska käsirarrukahvan liikerata on tällöin maksimaalinen. Liikehän on hyväksi, sen me kaikki tiedämme. Ei vipstaakit jumiudu, eikä kahvaakaan tarvitse nykiä hartiavoimin, vaan jarru toimii kevyesti. Se mikä tuossa ohjeessa ihmetyttää on tuo kuvassa ilmoitettu MAX 0,5mm. Mikäli välyksen säätää tätä pienemmäksi, niin kahva liikkuu hammastukseltaan yli.
Palailenpa vielä tähän.
Mikä on katsastusmiesten suhtautuminen käsijarrun oikeaan toimintaan ja mistä ihmeestä se kumpuaa? Se mitä minulle aikanaan opetettiin, että liikettä kahvassa pitää olla tarpeeksi ettei paikat jumitu tuntuu sotivan joidenkin katsastusmiesten ajatusta vastaan. Tai sitten on vaan pakko päästä kirjailemaan vikoja jostain.
Käytin tänään käyttöautoa (ei Saab) leimalla ja kasijarrun voimat tismalleen 1,9kN molemmin puolin. Lisäksi lapussa lukee, että pyörät lukkiutuvat dynamometrillä. Silti kehtaa laittaa korjauskehoituksen koska kahvan liikerata on yli kolme neljäsosaa kokonaisliikeradasta. Miksi ihmeessä niiden pyörien tulisi lukkiutua pienemmällä kahvan liikkeellä siviiliautossa?
Onhan sillä toki vaikutuksensa, joskaan ei haitalliset, jos kahva liikkuu reilusti. Tarvittava käyttövoima on pienempi, eikä vaijerit tai vivustot jumittele.
Tuo välys vaikuttaa myös suoraan jarrupalojen lepoasennon ja jarrulevyn väliin. Jos liian suuri, jarrut kastuvat helposti ja jos liian pieni, jarrut laahaavat. Koska ei hylätty, antaisin vain olla ja seuraavaan katsastukseen ottaisin tuon säätöohjeen mukaan ja kertoisin että näin sen kuuluukin saapissa olla.
Antti
#8459
Kia EV6 GT-LINE AWD 77kWh -24
Kia EV6 GT-LINE AWD 77kWh -22
ex-Hyundai i30 wagon -20 :(
ex-Saab 9-3 1.8t SC linear pro -07
ex-Saab 900SE -95
ex-Saab 900i -90
ex-Saab 99 turbo -81
ex-Saab 99 CC -76
ex-BMW K1200S
Tuo välys vaikuttaa myös suoraan jarrupalojen lepoasennon ja jarrulevyn väliin. Jos liian suuri, jarrut kastuvat helposti ja jos liian pieni, jarrut laahaavat. Koska ei hylätty, antaisin vain olla ja seuraavaan katsastukseen ottaisin tuon säätöohjeen mukaan ja kertoisin että näin sen kuuluukin saapissa olla.
Tämä korjauskehoitus ei liittynyt suoraan Saabin jarruihin. Tuli 150 tkm ajetulle PHEV Mitsulle. Saabin katsastus on vasta myöhemmin, jahka saadaan vielä vähän viimeisteltyä. Sillä vaan ihmettelen, koska Saabin kahva nousee kyllä ohjeen mukaan säätämällä koko liikematkansa. Reilulla voimalla jopa yli.
Ja ihan varmasti jätän tuon Mitsun jarrun säätämättä. ML mersussta antoi aikanaan sama mies saman jupinan, eikä siihen kukaan puuttunut sen koommin.
Olen törmännyt tähän samaan asiaan 90 kanssa useamman kerran.Kahvan nousu aika ylös on ominaisuus.
Jos puolieroa ei ole liikaa ja voimat on ok niin jarru toimii kuten se on suunniteltu.
Asiana on tutkitty sinisen kansion eli Saabin virallisen korjaamokäsikirjan kanssa ja asia on puhumalla sovittu.
Eli Saab 90:n kanssa lasketaan insinöörin kanssa naksahdukset joita pitäisi tulla 10 ja silloin jarru antaa maksimivoiman.
Ja tämä on Nopan kanssa riittänyt myös nuoremmille katsureille.
Ettei menis liian vaikeeksi, niin aina säädetään se satula ensin oikein ja sitten käsijarrun liikematka. Siten ne toimivat vuosia ja aina paloja vaihtaessa tarkistetaan kunto ja kunnostetaan jos on kunnostettavaa.
Ettei menis liian vaikeeksi, niin aina säädetään se satula ensin oikein ja sitten käsijarrun liikematka. Siten ne toimivat vuosia ja aina paloja vaihtaessa tarkistetaan kunto ja kunnostetaan jos on kunnostettavaa.
Niin se tietenkin tehdään, sehän on selvä. Mutta mikä on se oikea käsijarrun käyttövivun liikematka?
Käytin tänään, yllä mainitun, käyttömitsun, pyörän laakerin vaihdon jälkeen uusintatarkastuksessa (asiallinen hylkäys ja selkeästi väljä laakeri) ja yritin smalla tentata katsastusmiestä käsijarrusta. Ei suostunut alkuunkaan vastaamaan kysymykseeni "mihin tämä käsijarrun käyttövivun liikematkan arvostelu perustuu", ihan vain tietäekseni kuinka se pitää hänen mielestään säätää (säätöä en tehnyt, enkä tee). Mutisi vain jotain, että pitää hyvin ja siksi se onkin vain korjauskehoitus.
Ehkä se syyllinen tähänkin harmistukseen löytyy peilistä, mutta minkäs sitä tiedemies luonnolleen mahtaa kun on aina osannut kysyä miksi ja millä perusteella. Sitä en vaan suostu hyväksymään, ettei muka kelpaa jos käsijarru lukitsee pyörät kahvan noustessa melkein tappiinsa. Tai hyväksyn kyllä jos sille asiallinen perustelu löytyy.
Ettei menis liian vaikeeksi, niin aina säädetään se satula ensin oikein ja sitten käsijarrun liikematka. Siten ne toimivat vuosia ja aina paloja vaihtaessa tarkistetaan kunto ja kunnostetaan jos on kunnostettavaa.
Ai niin. Se piti vielä kysymäni, että mites se tuollaisen saapikkaan (99 vm.1975) satula säädetään muuten kuin polkemalla jarrua, nyhtämällä käsijarrua, sekä tarkistamalla välys satulan ja käsijarruvivun välissä? Käsittääkseni ainoa tapa saada välys kohdalleen on kiristää vaijereita. Auttakaa ihmeessä miestä mäessä, jos olen väärässä.
Katsastushenkilön hommiin ei kuulu katsastuksen arvosteluperusteiden perusteleminen, vaan katsastuksen arvosteluperusteiden mukaisesti arvioida ajoneuvon tilaa.
Kun Trafin arvosteluperusteisiin on tullut kirjatuksi hölmöhkö kriteeri korjauskehotukselle
"Seisontajarruvivun liikematka; Jarruvoimamittauksen yhteydessä; Liikematka yli 3/4 kokonaisliikematkasta, jarruvoima saavutetaan."
eikä kuitenkaan kehoteta ottamaan katsastustilanteessa selvää miten pitkä se vivun kokonaisliikematka todellisuudessa on. Tai jos alettaisiin ottaa selvää, onko se liikematkan loppu siellä, missä pykälät loppuvat / verhoilun jokin muoviosa alkaa ahdistaa / vivun liikeradalle tulee jokin jykevämpi mekaaninen este / takapenkin istuinosa tulee vastaan.
Onkohan esim. ajateltu että vivun koko liikematka ei saa katsastushetkellä täysin hyödynnetyksi, jotta esim. seisontajarrua käyttäessä ei vahingossa pysty jäämään liian löysälle. Tai jotain pelivaraa palojen kulumiselle olettaen että automaattisäätö ei toimisi.
Ylipäätään väittäisin, että palat eivät ole 99:ssä tarpeeksi lähelle säädettynä automaattisäädön & jarrupolkimen polkemisen kautta, jos käsijarrukahva nousee yli lukitusmekanismin hampaiden. Jarrujen asettumiseen kyllä auttaisi että saisi autolla vähän ajettua.
Säätö saadaan loppuun vietyä nimenomaan polkemalla, kuten korjaamokirja neuvoo. Silloinkin, kun levyt ovat uudet ilman reunaolaketta. Jos on reunaolaketta, mäntää pyörittämällä joutuu jäämään jokseenkin kauas tavoitteesta, kun sisempää palaa ei männän pyörittelyn jälkeen muuten saa paikalleen.
Se puolen millin välys satulassa olevan vivun takanokan ja liukukehyksen tasopinnan välillä minusta lähinnä ohjeistaa varmistamaan, että vaijereissa ei ole yhtään löysää, mutta satulassa olevan vivun liikeratakin jää mahdollisimman suureksi. Ei sellaista puolen millin tarkkuudella olevaa välystä ainakaan vanhemmassa satulassa saa toistettavasti mitattua, kun vipu lonksuu reisässään ja liukukehys urassaan. Ja silti pystyy käsijarrun saamaan sellaiseen säätöön, että käsijarruvivussa on hyvä tuntuma ja jarruissa hyvä pito ennen kuin vipu on lähellekään pystysuorassa kattoa kohti.
Saab 99 GLi 5 Speed -82 • Saab 9000 T16A -87 • Saab 9000 CD 2,3T A -91 • Saab 9-5 2,3t A -00
Niin no, näinkin kuluneilla kappaleilla tuli nuo Saabin jarrut kasattua.
Enkä oikeastaan edes epäile, etteikö säätö olisi oikein. Sitä vaan purnaan (väärässä paikassa), että tehtaan ohje ei välttämättä tässä maassa katsastushenkilölle kelpaa. No kai siellä ajatellaan turvallisuus edellä ja mikäs sen turvallisempaa kuin pienellä kahvan liikkeellä lukkiutuva käsijarru.
Tehtaan ohje selkeästi tehtaan ohjeena, esim. juuri korjaamokäsikirjasta, todennäköisesti kelpaa. Jos vaan sanoo että noin se kuuluu säätää eikä ole näyttää mitään ohjetta asiasta eikä inssikään löydä trafikoomikoiden tietokannasta, niin sehän on vain sana.
3/4 -maksimin veikkaan tulevan siitä, että seisontajarrun kuuluu tarvittaessa toimia myös hätäjarruna. Pystyasentoista kahvaa on tilanteen ollessa päällä usein vaikeampi nykiä taaksepäin etupenkillä istuen kuin vaakatasoisempaa ylöspäin, ellei kahva sitten ole kilpa-automaisesti selvästi edempänä kuin normaalisti. Sinänsä hölmöä, että esim. 75° olisi paljon parempi määritelmä tuollaisella syyllä kuin 3/4, josta tosiaan ei sitä 4/4 asentoa kovin helpolla erikseen selvitetä.
Salaisen agentin työ on vaivalloisempaa kuin trigonometristen yhtälöiden soveltaminen käytännön höpsismiin. -Agentti Tuplanolla
Ettei menis liian vaikeeksi, niin aina säädetään se satula ensin oikein ja sitten käsijarrun liikematka. Siten ne toimivat vuosia ja aina paloja vaihtaessa tarkistetaan kunto ja kunnostetaan jos on kunnostettavaa.
Ai niin. Se piti vielä kysymäni, että mites se tuollaisen saapikkaan (99 vm.1975) satula säädetään muuten kuin polkemalla jarrua, nyhtämällä käsijarrua, sekä tarkistamalla välys satulan ja käsijarruvivun välissä? Käsittääkseni ainoa tapa saada välys kohdalleen on kiristää vaijereita. Auttakaa ihmeessä miestä mäessä, jos olen väärässä.
Janne
Juu, olen säätänyt etukäkkäriä niin että 5 naksua kahva ylös ja poljetaan, niin siten sen pitäsi säätyä niin että maksimaalinen jarruteho tulee 7-9 naksua, sen verran uudet jarruromppeet näyttää olevan että minkään ei pitäisi jumittaa käkkäripuolella niin tuskin tarvitsee pyörittää mäntää niin että palat ovat lähempänä levyä.
Ettei menis liian vaikeeksi, niin aina säädetään se satula ensin oikein ja sitten käsijarrun liikematka. Siten ne toimivat vuosia ja aina paloja vaihtaessa tarkistetaan kunto ja kunnostetaan jos on kunnostettavaa.
