ysivitosta vanhalle Saabille
ysivitosta vanhalle Saabille
Bensan hinnan ollessa näin hävytön, aloin miettimään, että josko tuohon uskaltaa tankata 95 oktaanista bensaa? Kyseessä siis -84 vuoden kaasari-Saab.
Luukun kannessa lukee "Min 99 okt", joten ysikasia olen sille syöttänyt. Mahtaako tuo mennä rikki tai syntyä jotain vahinkoa, jos ysivitosta annan? Pikkuruisen lienee tehot vähentyvän, mutta eihän sillä ole merkitystä noin tehokkaassa pelissä..
Luukun kannessa lukee "Min 99 okt", joten ysikasia olen sille syöttänyt. Mahtaako tuo mennä rikki tai syntyä jotain vahinkoa, jos ysivitosta annan? Pikkuruisen lienee tehot vähentyvän, mutta eihän sillä ole merkitystä noin tehokkaassa pelissä..
Ei se ihan noin mene. Oktaaniluvun yhdistäminen kulutukseen riippuu vähän moottorin viritysasteesta ja siitä ajossa olevasta käyttöalueesta suhteessa kaikenmaailman teho/vääntökäyriin. Alan asiantuntijat muistavat oikean terminologian..lefa42 kirjoitti:Eikös se ole niin, että 95:sta kuluu myös enemmän, koska ei toimi oikein, eli tulee halvemmaksi tankata kalliimpaa?
95:lla olen vanhempiakin ajellut. Ei ole ollut ongelmia. Venttilien voitelu kai se juttu on, mikä pitää korvata sitten sillä bensan lisäaineella ajoipa sitten 98:lla tai 95:lä. Olikohan jossain 86 tietämillä, kun venttiilit pinnoitettiin eritavalla?
Kyllä se kulkupuoli minullakin selvästi tuntui vähenevän 95:llä. Minun kohdalla sillä ei ollut väliä, kun en nyt niin hirveällä kiireellä muutenkaan liikkunut. Sitten 86:lla T8:lla tuntui, ettei asialla ollut käytännön merkitystä, koska jokatapauksessa pääsi riittävästi kulkemaan vaikka eron havaitsikin. Kulutus meikäläisen kaupunki/maantieajossa oli sama. (matkamittarilla mitattuna)
Jälkikäyntiä taas en huomannut? Nää kaikki tosin oli ruiskuvehkeitä vuosilta 84, 85, 86, 87 ja 88... (vuosimallivärisuora meni nyt uusimman auton kohdalla pieleen, kun jäi vuosimallit 89 ja 90 kokeilematta
)
Jälkikäyntiä taas en huomannut? Nää kaikki tosin oli ruiskuvehkeitä vuosilta 84, 85, 86, 87 ja 88... (vuosimallivärisuora meni nyt uusimman auton kohdalla pieleen, kun jäi vuosimallit 89 ja 90 kokeilematta

Moottori säädetään matalaoktaaniselle siirtämällä sytytysennakkoa myöhäisemmälle. Tästä seuraa väistämättä huipputehon aleneminen.
Kaupunkiajossa käytetään harvemmin isoja tehoja ja kiihdyttely nostaa kulutusta enemmän kuin alentunut huipputeho. Kaupungilla siis pärjää 95:lläkin. Maantieajossa ja etenkin moottoritienopeuksilla tilanne on toinen. 98 antaa enemmän tehoa kevyemmällä kaasujalalla, jolloin bensaakin palaa vähemmän.
Oma kokemus on (Fiat Uno 55, Uno 70S ja Saab 9000i), että maantieajossa 98:a kuluu sellaiset viitisen prosenttia vähemmän.
Kaupunkiajossa käytetään harvemmin isoja tehoja ja kiihdyttely nostaa kulutusta enemmän kuin alentunut huipputeho. Kaupungilla siis pärjää 95:lläkin. Maantieajossa ja etenkin moottoritienopeuksilla tilanne on toinen. 98 antaa enemmän tehoa kevyemmällä kaasujalalla, jolloin bensaakin palaa vähemmän.
Oma kokemus on (Fiat Uno 55, Uno 70S ja Saab 9000i), että maantieajossa 98:a kuluu sellaiset viitisen prosenttia vähemmän.
Svc, Saabiton saabisti
Citroën C5 2.0 HDi -11, Seat Leon e-Hybrid -21
Citroën C5 2.0 HDi -11, Seat Leon e-Hybrid -21
Mistä helvetistä tuo legenda ysikasin paremmasta tehosta ja pienemmästä kulutuksesta oikin johtaa? Niin kauan kuin kone ei nakuta, on aivan sama kumpaa litkua sinne työntää, oktaaniluku kertoo vain ja ainoastaan puristuksestävyydestä. Jos ette mua usko, niin uskokaa Nestettä, joka polttoaineet valmistaa 

#1970
98 antaa paremman tehon ja pienemmän kulutuksen JOS ja vain JOS moottori on sille suunniteltu. Mikäli oktaanisuositus moottorille on 95, niin 98 ei todellakaan anna lisätehoa.ah79 kirjoitti:Mistä helvetistä tuo legenda ysikasin paremmasta tehosta ja pienemmästä kulutuksesta oikin johtaa? Niin kauan kuin kone ei nakuta, on aivan sama kumpaa litkua sinne työntää, oktaaniluku kertoo vain ja ainoastaan puristuksestävyydestä. Jos ette mua usko, niin uskokaa Nestettä, joka polttoaineet valmistaa
Jos palotilat ja puristussuhde on suunniteltu korkeampaa oktaanilukua varten niin nakutus pitää ehkäistä jollain konstilla. Tämä konsti on sytytysennakon muuttaminen myöhäisemmälle jota mm APC ja EZK sytkä tekevät nakutusanturin perusteella. Kuten aiemmin kirjoitin niin sytytysennakon pudottaminen alentaa moottorin vääntömomenttia ja sitä myöten tehoa kun palamisen huippupaine laskee nakutusrajan alle.
Eli ei helvetistä vaan moottoritekniikasta on tämä juttu peräisin.
Perusteet löytyy myös moottoriopin kirjoista

Svc, Saabiton saabisti
Citroën C5 2.0 HDi -11, Seat Leon e-Hybrid -21
Citroën C5 2.0 HDi -11, Seat Leon e-Hybrid -21
Samoin myös minä olen asian jotenkin mieltänyt.
Varsinkin kesäisin turbomallit kokevat tuota tehonmenetystä 95:lla, kun kuumalla moottorilla on taipumusta nakutukselle herkemmin. (saabin käyttöohjekirjassakin taidetaan asia mainita)
Turbottomilla ruiskuilla en mitään suurta eroa havainnut (enpä edes tiedä, että nakuttiko noi). Kulutuksessa en kuitenkaan havainnut mitään eroa. Vissiin pitäisi ajella niin, että hakee moottorilta isompia tehoja, että nakuttaisi, jolloin ero kulutuksessa näkyisi, kuten scv:kin totesi.
Aiheen vierestä: Joskushan muuten alan lehdissä kehuttiin saabin turbomoottoreita vakiona fiksusti viritetyiksi. Teho ja vääntökäyrä kohtasivat järkevällä alueella ja saatiin suuri ulostuloteho käytettyyn energiaan nähden.. Varmaan moni muukin valmistaja hakenut oppia saabin moottoreista?
Tosin en ole mikään moottori tai konetekniikan ammattilainen, joten vain viisaammilta kuultuna olen yrittänyt jotain ymmärtää..
Eikös muuten ollut vielä niin, että turbottomissa koneissa on korkeampi puristus-suhde, kuin turbollisissa? Turbokoneissa matalampi juuri sen takia, että olisi mahdollista ahtaa ilman suurempia nakutusongelmia?
Varsinkin kesäisin turbomallit kokevat tuota tehonmenetystä 95:lla, kun kuumalla moottorilla on taipumusta nakutukselle herkemmin. (saabin käyttöohjekirjassakin taidetaan asia mainita)
Turbottomilla ruiskuilla en mitään suurta eroa havainnut (enpä edes tiedä, että nakuttiko noi). Kulutuksessa en kuitenkaan havainnut mitään eroa. Vissiin pitäisi ajella niin, että hakee moottorilta isompia tehoja, että nakuttaisi, jolloin ero kulutuksessa näkyisi, kuten scv:kin totesi.
Aiheen vierestä: Joskushan muuten alan lehdissä kehuttiin saabin turbomoottoreita vakiona fiksusti viritetyiksi. Teho ja vääntökäyrä kohtasivat järkevällä alueella ja saatiin suuri ulostuloteho käytettyyn energiaan nähden.. Varmaan moni muukin valmistaja hakenut oppia saabin moottoreista?
Tosin en ole mikään moottori tai konetekniikan ammattilainen, joten vain viisaammilta kuultuna olen yrittänyt jotain ymmärtää..
Eikös muuten ollut vielä niin, että turbottomissa koneissa on korkeampi puristus-suhde, kuin turbollisissa? Turbokoneissa matalampi juuri sen takia, että olisi mahdollista ahtaa ilman suurempia nakutusongelmia?
Kyllä perstuntuma on, että 95:lla ei 99 kulje niin hyvin kuin 98:lla. Nypytystä ja nykytystä riittää mutta 98:lla menee pintakaasulla.
Pienempi kulutus perustuu juuri tuohon pintakaasuun, poljinta ei tarvi runtata tarpettomasti. 95:llakin menee kevyesti kun vetää ryyppyä muutaman millin, mutta se näkyy sitten kulutuksessa.
Mites on onko 95:ssa venttiilien tarvitsemaa voiteluainetta. Voi olla hyväksi tankata joskus 98:akin.
Pienempi kulutus perustuu juuri tuohon pintakaasuun, poljinta ei tarvi runtata tarpettomasti. 95:llakin menee kevyesti kun vetää ryyppyä muutaman millin, mutta se näkyy sitten kulutuksessa.
Mites on onko 95:ssa venttiilien tarvitsemaa voiteluainetta. Voi olla hyväksi tankata joskus 98:akin.
Tätä siis tarkoitin, että korkeampi oktaaniluku hyödyttää vain, jos moottori on alunperin suunniteltu paremman puristuskestävyyden polttoaineelle. Tällöin vastaavasti liian alhaisen oktaanin polttoaine aiheuttaa herkästi nakutusta tms. oireita. Korkeampioktaanisen polttoaineen käyttö kuin mille moottori on alun perin suunniteltu on sen sijaan lähtökohtaisesti turhaa, vaikka aiheesta monenlaisia huhuja Esson baarissa liikkuukin..Svc kirjoitti:98 antaa paremman tehon ja pienemmän kulutuksen JOS ja vain JOS moottori on sille suunniteltu. Mikäli oktaanisuositus moottorille on 95, niin 98 ei todellakaan anna lisätehoa.
Jos palotilat ja puristussuhde on suunniteltu korkeampaa oktaanilukua varten niin nakutus pitää ehkäistä jollain konstilla. Tämä konsti on sytytysennakon muuttaminen myöhäisemmälle jota mm APC ja EZK sytkä tekevät nakutusanturin perusteella. Kuten aiemmin kirjoitin niin sytytysennakon pudottaminen alentaa moottorin vääntömomenttia ja sitä myöten tehoa kun palamisen huippupaine laskee nakutusrajan alle.
Eli ei helvetistä vaan moottoritekniikasta on tämä juttu peräisin.
Perusteet löytyy myös moottoriopin kirjoista
(Mitä moottoritekniikkaan ja moottoriopin kirjoihin tulee, niin mulla oli polttomoottoritekniikka DI-tutkinnon sivuaineena, jos sillä nyt mitään väliä on.)
#1970