Seossuhde?

[kimmoisa]

Joo terve taas!

Joo ja tää viesti on taas kirjotettu ihanasti keskellä yötä.

Tossa koetin katsastaan SAAB 900 tuplakaasareilla, mutta eihän se mennyt läpi kun HC-arvo oli liki kaksinkertainen. Siis häkää oli, kuulemma saa likaa bensaa.

Niin ei oo kauankaan kun ne kaasarit on kunnostettu. Mutta tässä taannoin säädeltiin niin kohokammion tuuletuksia ja huomattiin että ne ei ollut oikein (kun en itse säätänyt). Tämäkin taisi vaikuttaa päästöihin. No nyt ne sitten säädettin oikein.

Olen kyllä tässä pannut merkille tuon bensan kulutuksen ja pakokaasun hajun, että osasin kyllä aavistella. Koetin sitten itte säätää niitä pienemmälle. Niin onko se normaalia että auto käy vaikka vääntää seos ruuvit ihan kiinni? Käy siis tyhjä käyntiä. Ja kyllä se vielä jotenkin toimiikin kun ruuvit on 1/4 kierrosta auki.

Mutta parhaiten toimii kun ruuvit on 1/2 eli puoli kierrosta auki. Myös bensaa ei kulu tällöin niin paljoa. Viimekerralla säädin kaasuttimet pienellä ennen pakokaasuanalysaattorilla tapahtuvaa säätöä (siis samalla kun ne kunnostettiin). Auto toimi kyllä hyvin. Säädössä niitä sitten ruuvattiin isommale, mutta en kyllä huomannut mitään positiivista muutosta. Bensaa vain kului enemmän, suorituskykykään ei lisääntynyt. Sen vain huomasin että laihemmalla seoksella moottorin ääni on jotenkin kaikuvampi, kuin säädön jälkeen se oli pehmeämpi.

Onko laihemmasta seoksesta mitää haittaa? Ennen kait paloivat autosta venttiilit. Mutta johtuikohan se vanhoisssa kaaroissa siitä kun ne venttiilit eivät sitten saaneet tarpeeksi sitä lyijyvoitelua?

Kun nykyäänhän bensassa ei ollenkaan ole vakiona lyijyn korvaavaa kaliumpohjaista lisäainetta. Eikä minun autoni (1988) sitä enää tarvitse ollenkaan. Mutta kyllä jota kyllä käytän silloin tällöin.

Niin että mahtaako laihasta seoksesta olla mitään haittaa? Eikös noi kattimallitkin käy aika laihalla?

Vähän vaan ihmettelen noiden vanhojen tuplien säätövaraa. mahtaako ne olla niin vanhan aikaset, että niiden on tarkoituskin tuottaa rikasseos. Siis kun se säätövara on sellanen että uusillakin neuloilla ja suttimilla saa kiertää ne ruuvit kiinni ja auto silti käy. Kuinkas sitten kun ne kuluu? Luulis että loppuu se säätövara kesken. Että oliskohan kaasuttimia kootessa viisasta asentaa ne suuttimet vähän ylemmäs kuin mitä mainitaan ohjearvoissa?

[lintta go go]

Paljonkos raja-arvot meni yli?

[Mertmi]

Pääsääntöisesti laihalla seoksella palotapahtuman lämpötila nousee rajusti verrattuna siihen optimiseokseen. Tuo lämpötilan kasvu polttaa venttiileitä ja sytytystulpat sulaa jne. Jos laihaseos menee todella laihaksi, alkaa palotilassa hapettumaan muutakin, kuin bensiiniä ja voi paikat sulaa. Esim. männän jäähdytys ei riitä mäntään sulaa reikä...

Ennen lambda-antureiden tuloa ja vielä tänäkinpäivänä tietyissä piireissä seosta voidaan valvoa pakokaasun lämpötilan perusteella. Lentokonepuolella ainakin olen kuullut käytettävän pakokaasunlämpötilan mittausta ihan normaalinen mittaritietona.

[tema]

Pääsääntöisesti laihalla seoksella palotapahtuman lämpötila nousee rajusti verrattuna siihen optimiseokseen. Tuo lämpötilan kasvu polttaa venttiileitä ja sytytystulpat sulaa jne. Jos laihaseos menee todella laihaksi, alkaa palotilassa hapettumaan muutakin, kuin bensiiniä ja voi paikat sulaa. Esim. männän jäähdytys ei riitä mäntään sulaa reikä...

Ennen lambda-antureiden tuloa ja vielä tänäkinpäivänä tietyissä piireissä seosta voidaan valvoa pakokaasun lämpötilan perusteella. Lentokonepuolella ainakin olen kuullut käytettävän pakokaasunlämpötilan mittausta ihan normaalinen mittaritietona.

EGT, eli exhaust gas temperature kertoo paljon muustakin, kuin pelkästään seoksesta. Mertmi kertoikin jo riippuvuudesta A/F:ään, mutta pakolämmöt ovat myös ennen muuta indikaattori koneen kuormitusasteesta. Niin mäntämoottorisissa lentokoneissa, kuin ammattikäytössä olevissa meridieseleissä EGT on "must".

Itse olen ko monitorointitavan kanssa vasta alkutaipaleella, mutta autoon se ilmestynee piakkoin, ja tulevassa työssäkin tulee tutuksi. Joten enpä vielä yritä höpöttää tämän enempää.

Sori meni vähän OT...

[dimebak]

Käytin oman 99:n vasta säädöissä. Normaali Saabille lienee 2,5 - 3 CO-arvolla ja mulla oli 0,17 eli aivan liian laihalla meni. Ja muut arvot alittuu varmasti, jos on tekniikka kunnossa.

[kimmoisa]

Niin osaiskos kukaan sitten sanoa että mikäs olis se sellanen optimiarvo, tälläsessä vanhassa kaasari autossa?

Ruiskuissa joissa on katalysaattori, on se lambda anturi. Näissähän on myöskin sellainen oletusarvo lambda, jota käytetään jos ilmamäärämittarissa ilmenee jotian vikaa. Mikä mahtaa olla tälläisen ruiskun normaali lambda ja se vika lambda?

Haluaisin autooni sellaiset mahdollisimmat pienet arvot, joissa ei vielä sula männät ja venttiilit. Mutta että auto samalla kuluttaisi mahdollisimman vähän polttoainetta.

NYT MINUN TUPLAKAASARI SAAB EI TUNNU VIEVÄN LÄHELLEKKÄÄN 10ltr/100km VAAN PALJON ALLE!! Ehkä jotain korkeintaan 6,5-7 ltr. Kuvitelkaa!!!

Niin rikkaammalla auto kyllä käy pehmeämmin. Mutta ei tämä laihaseos ainakaan lämpömittarin lämpöjä nosta, pikemminkin päinvastoin. Matka-ajossa olen huomannut että auto käy viileämpänä kuin ennen. Eikä jälkikäyntiäkään välttämättä esiinny. Samoin ei esiinny myöskään nakutusta. Sehän on vaarallista moottorille, rasittaa ja kuumentaa.

[900T16]

Ovatko nuo kaasarit ylhäältä vai alhaalta säädettävää mallia? Jos ylhäältä, niin muistathan että kiinnipäin käännettäessä seos rikastuu ja päinvastoin.

[kimmoisa]

Joo nämä kaasarit ovat vanhat Zeniths-Strombergit (tai miten se nyt kirjoitetaankaan), ja ne ovat ylhäältä saadettävää mallia.

Niin juu kun ruuvia säätää kiinnipäin seos menee laihemmalle kun neula menee alaspäin. Ja toisinpäin sitten taas vastaavasti. Samallalaillahan menee tuossa uudemmassa Pierburgissa, eli kun säätää myötäpäivään (kiinnipäin) niin menee pienemmälle.

Mutta taitaa seoksen saada uudemmassa Saksalaisessa Pierburgissa laihemmalle. Tuskin käy kunnossa olevalla Pierburgilla jos seos ruuvin vääntää kiinni?

[Mertmi]

Saasnähdä, mitä tulee tulokseksi, kun mun 99:n tuplikset säädetään ihan mittareiden kera.

[Turbo16 CD]

[quote="kimmoisa"]Joo terve taas!



Tossa koetin katsastaan SAAB 900 tuplakaasareilla, mutta eihän se mennyt läpi kun HC-arvo oli liki kaksinkertainen. Siis häkää oli, kuulemma saa likaa bensaa.


Tässä ihmettelin, että kumpikohan se on liian suuri häkä=CO vai HC eli palamattomat hiilivedyt. Vaikuttaa siihen vian hakemiseen eli mistä lähtis vikaa hakemaan.

[kimmoisa]

Joo sorge taisi olla ne palamattomat hiilivedyt, eli se HC-arvo liian korkee.

Korjaan taas tilanteen jos muistin väärin.

[lintta go go]

HC KORKEA JA CO ALHAINEN TAI RAJOISSA

Sytytyskatkoksia, tarkasta puolat, tulpat ja johdotukset
Liian laiha seos
Huonot puristukset sylintereissä
Öljyn kulutusta
Venttiilivuoto, kulunut nokka-akseli tai sen ajoitus, tarkasta venttiilivälykset
Perussytytysennakon tarkastus
Onko moottoriöljyn seassa polttoainetta

Tossa syitä korkeaan HC pitoisuuteen ja muuhun

CO2, eli hiilidioksidi

Tämä on palamistuote joka saavuttaa huippuarvonsa ilmakertoimen arvolla 1 ja sen arvo laskee kun seoksen muuttuessa

Korkea CO2 arvo yhdessä alhaisten CO ja HC arvojen kanssa merkitsee palamisen olevan ihanteellista eli suorastaan täydellistä ja pakoputkiston olevan tiivis.

Jos kaikki kolme arvoa ovat alhaisia, niin palaminen tapahtuu kyllä hyvin moottorissa, mutta pakoputki vuotaa.
Jos CO2 on alhainen ja CO sekä HC korkeat niin seos on liian rikas
Jos CO2 on alhainen ja CO erittäin alhainen ja HC korkea, niin seos on liian laiha.

[lefa42]

Perhana, tutkin tänään 99:n kaasareita, ja totesin että kalvot revenneet molemmista, vaihdoin nuo (tai siis otin luistit joissa ehjät kalvot toisista kaasareista), ja löin paikoilleen, sitten jouduin toteamaan, ettei noita pysty säätämään, työkalu pyörii tauotta, eikä löyty loppua

Nyt ovat kovin rikkaalla, kulkee kyllä ja kumi ulvoo, mutta tankkikin tyhjenee, mikäs avuksi? Edellisistä luisteista pystyin säätämään tuota syyläriä lähinnä olevaa, ja toinen alkoi kieppua tyhjää (siinäkin oli ennen jonkinlainen tunto olemassa)