miksi tuplakaasarit aivasteli - olikin kärjet
miksi tuplakaasarit aivasteli - olikin kärjet
tämä aamu oli yhtä tuskaa päästä liikenteeseen tuolla 76 vuoden tuplakaasarisella. en keksi kuvaavempaa sanaa auton käyttäytymiselle kun aivastelu, heti kun vähänkin painaa kaasua, alkaa aivastelemaan eikä ota kierroksia.
kun loppukesästä alkoi kylmemmät ilmat, syntyi vaikeuksia pitää tuo kylmänä tyhjäkäynnillä (automaattilaatikko ei helpottanut asiaa yhtään). löysin ratkaisun, käytin rikastinta huomattavasti vähemmän, ja auto ei enää tukehtunut risteyksissä. sivutuotteena syntyi ilmiö, että pienellä rikastuksella saattoi välillä aivastella kiihdytyksissä, mutta ei häiritsevän paljon. silloin tuo siis tuli ekaa kertaa esille.
tällä viikolla toi aivastelu on aamuisin voimistunut, alkuviikosta huomasin ekan kerran että se jatkui vielä hetken sen jälkeen kun kone oli lämmennyt. tänä aamuna meno oli jo sietämätöntä (eikä ollut edes kylmä aamu, n. 6 astetta). ekoissa liikennevaloissa heti pihastalähdön jälkeen hikikarpalot otsalla sain pidettyä auton käynnissä pienellä rikastuksella, mutta vihreiden vaihtuessa ei kone ottanut kierroksia, lisäsin ryyppyä ja kaasu pohjassa pääsin suunnilleen ryömintänopeudella lähtemään valoista, pikkuhiljaa se vauhti siitä sitten kiihtyi. mutta vielä seuraavat 10 kilsaa matka-ajoa oli yhtä yskimistä. vaikka lämpömittarin neula oli jo noussut puoleen väliin, auto yski ilman ryyppyä, hetken pelkäsin jääväni tien poskeen sillä. vasta parinkymmenen kilsan jälkeen meno oli sitten sitä tuttua ja vakaata saab-kyytiä ja vastasi kaasuun hyvin.
eli meno tuntuu huononevan, kaasareihin mennyt jotain roskia tms?
kun loppukesästä alkoi kylmemmät ilmat, syntyi vaikeuksia pitää tuo kylmänä tyhjäkäynnillä (automaattilaatikko ei helpottanut asiaa yhtään). löysin ratkaisun, käytin rikastinta huomattavasti vähemmän, ja auto ei enää tukehtunut risteyksissä. sivutuotteena syntyi ilmiö, että pienellä rikastuksella saattoi välillä aivastella kiihdytyksissä, mutta ei häiritsevän paljon. silloin tuo siis tuli ekaa kertaa esille.
tällä viikolla toi aivastelu on aamuisin voimistunut, alkuviikosta huomasin ekan kerran että se jatkui vielä hetken sen jälkeen kun kone oli lämmennyt. tänä aamuna meno oli jo sietämätöntä (eikä ollut edes kylmä aamu, n. 6 astetta). ekoissa liikennevaloissa heti pihastalähdön jälkeen hikikarpalot otsalla sain pidettyä auton käynnissä pienellä rikastuksella, mutta vihreiden vaihtuessa ei kone ottanut kierroksia, lisäsin ryyppyä ja kaasu pohjassa pääsin suunnilleen ryömintänopeudella lähtemään valoista, pikkuhiljaa se vauhti siitä sitten kiihtyi. mutta vielä seuraavat 10 kilsaa matka-ajoa oli yhtä yskimistä. vaikka lämpömittarin neula oli jo noussut puoleen väliin, auto yski ilman ryyppyä, hetken pelkäsin jääväni tien poskeen sillä. vasta parinkymmenen kilsan jälkeen meno oli sitten sitä tuttua ja vakaata saab-kyytiä ja vastasi kaasuun hyvin.
eli meno tuntuu huononevan, kaasareihin mennyt jotain roskia tms?
Viimeksi muokannut lucaf, Ti Loka 04, 2005 07:54. Yhteensä muokattu 1 kertaa.
Luca F #1724, ex-Saabisti vuosilta 2003-2013 (Saab 99 -71,75,76,77,77,78,78,79,80,84,84,84,84, Saab 900 -83,83,84,86,90,91)
Voisi olla niinkin, että sytytys on hieman liian aikaisella, pärskäyttelee sulkeutumaisillaan olevan imuventtiilin kautta palamispainetta kaasuttimen suuntaan.
Nykiminen ja huono veto taas viittaa siihen, että ilma-polttoaineseos kylmissä sylintereissä ei ole sopiva eikä säännöllisesti syty ja kehitä vääntöä.
Nykiminen ja huono veto taas viittaa siihen, että ilma-polttoaineseos kylmissä sylintereissä ei ole sopiva eikä säännöllisesti syty ja kehitä vääntöä.
- jariha
- "Team Ylläpito"
- Viestit: 4043
- Liittynyt: Ti Heinä 29, 2003 23:58
- Paikkakunta: Kajaani
- Viesti:
Kaasarin neula jumissa? Tosin, jos meno sitten palautui normaalisksi, lienee se neulakin irronnut. Vastaavia oireita ollut joskus yhden kaasarin kanssa.
#1851 Jari Haverinen :: Saab 99 GL Super '76 :: Saab 9-3 SE TurboJubilee '01
instagram.com/autoileva_veijari
instagram.com/autoileva_veijari
Silloin kun mun satku teki tuota (1xPierburgi), oli vika virranjakajan alipainesäätimessä. Eli just viileinä aamuina oli yskimistä, etenkin jos loivissa ylämäissä, kun vähän joutui vedättämään enemmän vauhdin ylläpitämiseksi isolla vaihteella, ts. matalilta kierroksilta. Ilmeisesti johtui siitä, ettei sytkäennakko aikaistunut siten kun piti. Ainakin tuo loppui säätimen vaihtoon, eikä sittemmin ole ollut tuota ongelmaa.
Juu, miehän "korjasin" omasta 99:stä tuota yskimistä aikaistamalla perusennakkoa. Todellinen vika on selvittämättä, vaikka syy onkin ilmiselvästi liian pienessä kokonaissytytysennakossa.
Alkaa itseäkin epäilyttämään, että olisiko virranjakajan kyljessä kylläkin ehjän oloinen alipainesäädin liian jäykkä tai jotain ja siksi ennakkoa ei tule tarpeeksi? Koko alipainekellohan voi olla väärästä autosta jopa. Kierroksille päästäessä perus 17astettakin riittää ainakin tehojen perusteella. Perusennakkohan oli kaasareiden säätöä aloitettaessa ihan tolkuton 30astetta, kun olin laittanut sen korvakuulolta. Jakajan sisällä asuvan keskipakosäädön osien liikkuminenkin olisi kyllä syytä tarkastaa.
Alkaa itseäkin epäilyttämään, että olisiko virranjakajan kyljessä kylläkin ehjän oloinen alipainesäädin liian jäykkä tai jotain ja siksi ennakkoa ei tule tarpeeksi? Koko alipainekellohan voi olla väärästä autosta jopa. Kierroksille päästäessä perus 17astettakin riittää ainakin tehojen perusteella. Perusennakkohan oli kaasareiden säätöä aloitettaessa ihan tolkuton 30astetta, kun olin laittanut sen korvakuulolta. Jakajan sisällä asuvan keskipakosäädön osien liikkuminenkin olisi kyllä syytä tarkastaa.
# 1771 - Mikko Mertanen
9-5 2,3T a vector -04 (KA) (Biopower), Renault Zoe ze40 -17 (kehonsiirrin)
Toyota Corolla STW 1,3M -99 (opetuslupa-auto)
exät, 99cc B201Tbo ja 900i, 9-5 2,3t se -98, 9-3 2,0t a -01
9-5 2,3T a vector -04 (KA) (Biopower), Renault Zoe ze40 -17 (kehonsiirrin)
Toyota Corolla STW 1,3M -99 (opetuslupa-auto)
exät, 99cc B201Tbo ja 900i, 9-5 2,3t se -98, 9-3 2,0t a -01
Perimmäinen syy on tässä. Kone käy ilman ryyppyä liian laihalla. Laiha seos palaa hitaasti jos ollenkaan eikä näinollen ehdi palaa ennen kuin venttiilit aukeaa jälleen = aivastelua. Sytkäennakon lisääminen auttaa toki vaivaan kun seos saa enemmän aikaa palamiseen.kun loppukesästä alkoi kylmemmät ilmat, syntyi vaikeuksia pitää tuo kylmänä tyhjäkäynnillä (automaattilaatikko ei helpottanut asiaa yhtään). löysin ratkaisun, käytin rikastinta huomattavasti vähemmän, ja auto ei enää tukehtunut risteyksissä. sivutuotteena syntyi ilmiö, että pienellä rikastuksella saattoi välillä aivastella kiihdytyksissä
Eli eiköhän sieltä ole jotain tukossa tai bensapumppu väsynyt tms..

Aki Peltola #1132
kiitos vastauksista! kävin tarkistamassa virranjakajan kyljessä olevan alipainesäätimen toiminnan, säätimeltä lähtevä letku päästää läpi. siihen on laitettu halkaisijaltaan liian paksu, bensaletkua muistuttava letku. alipainesäätimen päähän oli tehty viritys jolla liitos oli yritetty saada pitäväksi, ja ilmeisesti oli sitten jonkun aikaa toiminut. palaan hehkuttamaan lisää kun saan vaihdettua tiiviin letkun tilalle.
Luca F #1724, ex-Saabisti vuosilta 2003-2013 (Saab 99 -71,75,76,77,77,78,78,79,80,84,84,84,84, Saab 900 -83,83,84,86,90,91)
Katso perusjutut, eli katkojan kärkien kunto ja välys. Tulpanjohtojen vastus ja tulppien kunto.
Kaasuttimien kalvot ja mäntien puhtaus sekä öljymäärä.
Virranjakajan keskipakosäätimen toiminnan voi tarkistaa vääntämällä käsin jakajanakselia pyörimissuuntaan. Pitäisi jonkin verran pyörähtää. Alipainesäätimen voi tarkistaa imemällä alipainesäätimen letkun imusarjan puoleisesta päästä. Kun kunnolla imee niin virranjakajan pohjan, jossa käret on kiinni, pitäisi liikkua.
Tämä alkaa olla myös sitä aikaa kun imuilman esilämmitys on aika kääntää talviasentooa ( tai sitoa rautalangalla puoliväliin).
Kaasuttimien kalvot ja mäntien puhtaus sekä öljymäärä.
Virranjakajan keskipakosäätimen toiminnan voi tarkistaa vääntämällä käsin jakajanakselia pyörimissuuntaan. Pitäisi jonkin verran pyörähtää. Alipainesäätimen voi tarkistaa imemällä alipainesäätimen letkun imusarjan puoleisesta päästä. Kun kunnolla imee niin virranjakajan pohjan, jossa käret on kiinni, pitäisi liikkua.
Tämä alkaa olla myös sitä aikaa kun imuilman esilämmitys on aika kääntää talviasentooa ( tai sitoa rautalangalla puoliväliin).
kiitos hyvistä lisävinkeistä, niitä tarvitaan. en ehtinyt tutkia autoa enempää, mutta tiiviin alipaineletkun vaihto alipaineensäätimeen ei auttanut. päinvastoin, seuraavana päivänä auto oli vaikea saada käyntiin, eikä meinannut ottaa kierroksia lainkaan. ajoin noin kilsan, mutta piti kääntyä takaisin vaihtamaan toinen auto kun ei tuolla meinannut päästä eteenpäin lainkaan, eli vika pahenee kovaa vauhtia. ei ollut aikaa jäädä tutkimaan.
pitää tsekata tuo petromiehen tarkistuslista läpi kunhan tulee taas sopiva sauma hääräillä auton parissa, eiköhän se vika löydy! kaasareiden männissä on öljyä...
alipaineensäädin piti vähän rutinaa kun imi kovasti letkusta...mutta tuntui pitävältä. löytyy toinen virranjakaja vuosimallia 79...sopiikohan vm 76 autoon? uudemman virranjakajan alapäässä oleva ohut 6-kulmainen akseli on löysästi kiinni, heiluu, kuuluukohan se olla...mutta se selviää jos pääsen niin pitkälle että pitää harkita virranjakajan vaihtoa.
pitää tsekata tuo petromiehen tarkistuslista läpi kunhan tulee taas sopiva sauma hääräillä auton parissa, eiköhän se vika löydy! kaasareiden männissä on öljyä...
alipaineensäädin piti vähän rutinaa kun imi kovasti letkusta...mutta tuntui pitävältä. löytyy toinen virranjakaja vuosimallia 79...sopiikohan vm 76 autoon? uudemman virranjakajan alapäässä oleva ohut 6-kulmainen akseli on löysästi kiinni, heiluu, kuuluukohan se olla...mutta se selviää jos pääsen niin pitkälle että pitää harkita virranjakajan vaihtoa.
Luca F #1724, ex-Saabisti vuosilta 2003-2013 (Saab 99 -71,75,76,77,77,78,78,79,80,84,84,84,84, Saab 900 -83,83,84,86,90,91)
otsikko päivitetty ajan tasalle...
paneuduin eilen ongelman etsimiseen, kaasuttimen kalvot näytti hyviltä, mutta virranjakajassa kärjet ei avautuneet lähes yhtään. hiukan vaikeata oli kärkien tarkistus automaattivaihteisella, mahtaako autoa työntämällä saada virranjakajaa pyörimään en edes yrittänyt. avaimesta kävin pyöräyttämässä konetta kunnes näytti olevan suunnilleen "kohdalla" ja kärkiin tuli hädin tuskin silmin huomattava rako. lukitusruuvi auki, silmämääräisesti 0.3 milliä kärkivälin kasvatusta ja kokeilemaan seurauksia: moottori kävi paremmin kuin muistin sen koskaan käyneenkään!
kyllä oli työmatka pelkkää juhlaa, ja kylmänä ei enää mitään ongelmia käynnissäpysymisen tai etenemisen kanssa.
paneuduin eilen ongelman etsimiseen, kaasuttimen kalvot näytti hyviltä, mutta virranjakajassa kärjet ei avautuneet lähes yhtään. hiukan vaikeata oli kärkien tarkistus automaattivaihteisella, mahtaako autoa työntämällä saada virranjakajaa pyörimään en edes yrittänyt. avaimesta kävin pyöräyttämässä konetta kunnes näytti olevan suunnilleen "kohdalla" ja kärkiin tuli hädin tuskin silmin huomattava rako. lukitusruuvi auki, silmämääräisesti 0.3 milliä kärkivälin kasvatusta ja kokeilemaan seurauksia: moottori kävi paremmin kuin muistin sen koskaan käyneenkään!

kyllä oli työmatka pelkkää juhlaa, ja kylmänä ei enää mitään ongelmia käynnissäpysymisen tai etenemisen kanssa.
Luca F #1724, ex-Saabisti vuosilta 2003-2013 (Saab 99 -71,75,76,77,77,78,78,79,80,84,84,84,84, Saab 900 -83,83,84,86,90,91)
- jariha
- "Team Ylläpito"
- Viestit: 4043
- Liittynyt: Ti Heinä 29, 2003 23:58
- Paikkakunta: Kajaani
- Viesti:
Hienoa. Pistetäänpä ratkaisu mieleen 

#1851 Jari Haverinen :: Saab 99 GL Super '76 :: Saab 9-3 SE TurboJubilee '01
instagram.com/autoileva_veijari
instagram.com/autoileva_veijari
Lukemattomat olivat ne autot, jotka 70-luvulla jäivät matkan varrelle kärkivikojen vuoksi.
Kun laitat uudet käret niin laita jäykkää vaseliinia (reilun hiiren paskan verran) käressä olevan fiiberinpalan juureen sille puolelle, että kun virranjakajan akseli pyörii niin se vie vaseliinia mennessään fiiberin ja akselinväliin. Sillä estetään se, ettei kärkiväli ole nollassa parin tuhannen kilometrin ajon jälkeen.
Uudet käret sitten mielellään reikäkäret, eli maapuolessa on reikä sen jäähdyttämiseksi. Kärkiväliksi ahdas 0,4mm (min 0,35) jolloin nokkakulma on melkolailla kohdallaan.
Kun laitat uudet käret niin laita jäykkää vaseliinia (reilun hiiren paskan verran) käressä olevan fiiberinpalan juureen sille puolelle, että kun virranjakajan akseli pyörii niin se vie vaseliinia mennessään fiiberin ja akselinväliin. Sillä estetään se, ettei kärkiväli ole nollassa parin tuhannen kilometrin ajon jälkeen.
Uudet käret sitten mielellään reikäkäret, eli maapuolessa on reikä sen jäähdyttämiseksi. Kärkiväliksi ahdas 0,4mm (min 0,35) jolloin nokkakulma on melkolailla kohdallaan.
Taitaa joutua ottamaan tuon rakotulkin vakiovarusteeksi 99:iin. Taas näyttää karkiväli nii pieneltä. Tuohan meinaa viedä minulta hermot. Vasta sitä kasvatin, kun 99:n kone ei käynyt kunnolla. Pikkuhiljaa tuo kypsyttää meikäisen siihen pisteeseen, että on pakko tehdä se modaus virranjakajaan hall-anturiversioksi...
# 1771 - Mikko Mertanen
9-5 2,3T a vector -04 (KA) (Biopower), Renault Zoe ze40 -17 (kehonsiirrin)
Toyota Corolla STW 1,3M -99 (opetuslupa-auto)
exät, 99cc B201Tbo ja 900i, 9-5 2,3t se -98, 9-3 2,0t a -01
9-5 2,3T a vector -04 (KA) (Biopower), Renault Zoe ze40 -17 (kehonsiirrin)
Toyota Corolla STW 1,3M -99 (opetuslupa-auto)
exät, 99cc B201Tbo ja 900i, 9-5 2,3t se -98, 9-3 2,0t a -01