Kinkkinen peruspaine
Kinkkinen peruspaine
Tervehdys,
ongelma, tai ainakin sellaiseksi kohta kehkeytyvä, koskee peruspaineita. Pikaisella haulla tiirailin asian tiimoilta muut topicit, mutta eipä niistä oikein mitään vastausta löytynyt.
Tonnarin kanssa on aikanaan tullut leikittyä oikein pidemmän kaavan mukaan kun etsittiin kadonneita ahtoja. Tuolloin opitut periaatteet eivät vaan näytä pelittävän ysivitosessa.
Tilanne on se, että ’00 2,3t autosta irtoaa ahtoja ~0,6-0,8 peruspaineen ollessa vain 0,1bar. Tuo peruspaine on saatu siten, että jarrua painetaan kevyesti kun paineet on saatu ns. tappiin. Painekellokin tuli jo vaihdettua ja tällä hetkellä perusasetuksessa ollaan jo melkoisessa ’esivirityksessä’, ts. hukkaportti ei voi enää aueta kuin karvan verran, mutta peruspaineet eivät tuosta nouse.
Tilanne jäi siihen, että kokeilun vuoksi nappasin painekellolle menevän letkun irti, jolloin oman käsitykseni mukaan ahtoja pitäisi olla suht reilusti kun hukkaportti on ja pysyy kiinni. Yllätys yllätys paineet eivät nousseetkaan yli 0,1barin, eli tuosta pääteltynä polttoaineen syöttöä rajoitetaan moisessa tilanteessa. Anyway, joku muukin mielenkiintoinen rajoitus tuolla systeemissä mielestäni on kuin pelkkä hukkaportin painekello...
Mitenkä palstalaisten kokemukset ko. kilkkeen säädöstä: pitäisikö tuota yrittää vielä kiristää, vai onko tuolla joku muu rajoitin (MAP-anturi ja tieto siitä, että pitää pysyä peruspaineilla) vai mitä oikein pitäisi tehdä? Voisihan tuonne kellolle annostella kepoisasti painetta kompuralla ja tsekata missä kohdin liikettä syntyy. Jos tuo osoittautuu turhan matalilla paineilla tapahtuvaksi, voisi vaikka kaavailla ulkopuolelle viritettyä jousta…
Jos hukkaportti on kiristetty liian tiukalle, heittääkö trionic jotain varoitusta kehiin?
terkuin, Timo
ongelma, tai ainakin sellaiseksi kohta kehkeytyvä, koskee peruspaineita. Pikaisella haulla tiirailin asian tiimoilta muut topicit, mutta eipä niistä oikein mitään vastausta löytynyt.
Tonnarin kanssa on aikanaan tullut leikittyä oikein pidemmän kaavan mukaan kun etsittiin kadonneita ahtoja. Tuolloin opitut periaatteet eivät vaan näytä pelittävän ysivitosessa.
Tilanne on se, että ’00 2,3t autosta irtoaa ahtoja ~0,6-0,8 peruspaineen ollessa vain 0,1bar. Tuo peruspaine on saatu siten, että jarrua painetaan kevyesti kun paineet on saatu ns. tappiin. Painekellokin tuli jo vaihdettua ja tällä hetkellä perusasetuksessa ollaan jo melkoisessa ’esivirityksessä’, ts. hukkaportti ei voi enää aueta kuin karvan verran, mutta peruspaineet eivät tuosta nouse.
Tilanne jäi siihen, että kokeilun vuoksi nappasin painekellolle menevän letkun irti, jolloin oman käsitykseni mukaan ahtoja pitäisi olla suht reilusti kun hukkaportti on ja pysyy kiinni. Yllätys yllätys paineet eivät nousseetkaan yli 0,1barin, eli tuosta pääteltynä polttoaineen syöttöä rajoitetaan moisessa tilanteessa. Anyway, joku muukin mielenkiintoinen rajoitus tuolla systeemissä mielestäni on kuin pelkkä hukkaportin painekello...
Mitenkä palstalaisten kokemukset ko. kilkkeen säädöstä: pitäisikö tuota yrittää vielä kiristää, vai onko tuolla joku muu rajoitin (MAP-anturi ja tieto siitä, että pitää pysyä peruspaineilla) vai mitä oikein pitäisi tehdä? Voisihan tuonne kellolle annostella kepoisasti painetta kompuralla ja tsekata missä kohdin liikettä syntyy. Jos tuo osoittautuu turhan matalilla paineilla tapahtuvaksi, voisi vaikka kaavailla ulkopuolelle viritettyä jousta…
Jos hukkaportti on kiristetty liian tiukalle, heittääkö trionic jotain varoitusta kehiin?
terkuin, Timo
Peruspaine mitataan seuraavasti: irroitetaan hukkaportin sylinterin
letku ja siihen liitetään pumppu ja painemittari. Sylinteriin pumpataan
painetta varovasti ja tarkkaillaan milloinka työntötanko alkaa liikkua.
Kun tanko liikahtaa, katsotaan mittarista paine ja tämä paine on perus-
ahtopaine. Peruspainetta voi säätää työntötangon korvaketta kiertä-
mällä (kiinni kiertäminen nostaa peruspainetta).
Jos sinulla on hukkaportin sylinterin letku ollut irti eikä ahdot nouse voi
syy olla hukkaportin lautasessa joka ei sulkeudu. Syynä voi olla
jumettava akseli tai se, että joku on joskus päästänyt akselin
pöyrähtämään liikaa jolloin lautanen on mennyt "yli". Hukkaportin
vastinpinnat voivat myös olla karstassa. Asia selviää kun irroitat
pakopuolen ahtimesta ja kurkkaat sisään.
Jos peruspaineet on liian korkealla (hukkaportti liian kireällä)
saattaa kone käydä liian laihalla. Tämä aiheuttaa lamdan virhekoodin,
jos tilanne jatkuu yli 20 sekuntia.
letku ja siihen liitetään pumppu ja painemittari. Sylinteriin pumpataan
painetta varovasti ja tarkkaillaan milloinka työntötanko alkaa liikkua.
Kun tanko liikahtaa, katsotaan mittarista paine ja tämä paine on perus-
ahtopaine. Peruspainetta voi säätää työntötangon korvaketta kiertä-
mällä (kiinni kiertäminen nostaa peruspainetta).
Jos sinulla on hukkaportin sylinterin letku ollut irti eikä ahdot nouse voi
syy olla hukkaportin lautasessa joka ei sulkeudu. Syynä voi olla
jumettava akseli tai se, että joku on joskus päästänyt akselin
pöyrähtämään liikaa jolloin lautanen on mennyt "yli". Hukkaportin
vastinpinnat voivat myös olla karstassa. Asia selviää kun irroitat
pakopuolen ahtimesta ja kurkkaat sisään.
Jos peruspaineet on liian korkealla (hukkaportti liian kireällä)
saattaa kone käydä liian laihalla. Tämä aiheuttaa lamdan virhekoodin,
jos tilanne jatkuu yli 20 sekuntia.
Peruspainetta ei kannata säätää kuvatulla menetelmällä koska jää ns. alakanttiin jos ei tiedä kuinka paljon "ottaa" enakkoon.mattiruu kirjoitti:Peruspaine mitataan seuraavasti: irroitetaan hukkaportin sylinterin
letku ja siihen liitetään pumppu ja painemittari. Sylinteriin pumpataan
painetta varovasti ja tarkkaillaan milloinka työntötanko alkaa liikkua.
Kun tanko liikahtaa, katsotaan mittarista paine ja tämä paine on perus-
ahtopaine. Peruspainetta voi säätää työntötangon korvaketta kiertä-
mällä (kiinni kiertäminen nostaa peruspainetta).
Jos sinulla on hukkaportin sylinterin letku ollut irti eikä ahdot nouse voi
syy olla hukkaportin lautasessa joka ei sulkeudu. Syynä voi olla
jumettava akseli tai se, että joku on joskus päästänyt akselin
pöyrähtämään liikaa jolloin lautanen on mennyt "yli". Hukkaportin
vastinpinnat voivat myös olla karstassa. Asia selviää kun irroitat
pakopuolen ahtimesta ja kurkkaat sisään.
Jos peruspaineet on liian korkealla (hukkaportti liian kireällä)
saattaa kone käydä liian laihalla. Tämä aiheuttaa lamdan virhekoodin,
jos tilanne jatkuu yli 20 sekuntia.
Kannattaa huomioida että paine kellolle tulee kompuran ulostulosta, kun taas trionic "näkee" sen vasta pitkän matkaa coolerin jälkeen... lisäksi pakopaine edesauttaa hukkiksen avautumista ja sehän ei luonnollisesti ole läsnä staattisessa "säädössä".
kuinkas tästä nyt lambdan virhekoodin aihettuu kun ko. lukemaa ei seurata kunnon kiihdytykissä, vaan mennään ns. "kartoilla"?
Limp-home tila on todennäköisin seuraus "yli-kireästä" hukkiksesta. Tämän lisäksi saataa ilmetä "kummallisia" oireita kun T7 yrittää hanskata tilannetta sulkemalla kaasuläppää samassa suhteessa kun mitä ahdot/ilmamssa on yli targetin.
#1730
500whp.net member
500whp.net member
seuratahan niitä voi, mutta WIS:n määrittelemät kriteerit valon syttymiselle on rajattu näitä alueilta pois...9-5T kirjoitti:Yhden viripajan tyypin mukaan Saab seuraa lambdan arvoa myös täyskiihdytyksessä vaikka normit ei sitä vaadi, totuutta en ole selvittänyt.Vigge kirjoitti:kuinkas tästä nyt lambdan virhekoodin aihettuu kun ko. lukemaa ei seurata kunnon kiihdytykissä, vaan mennään ns. "kartoilla"?
#1730
500whp.net member
500whp.net member
Ja omakohtaisten kokemuksien perusteella T7 vaatii pitkän tasakaasuajon, ennen kuin ilma/polttoaineseoksen väärä suhde sytyttää vikavalon *ja* laittaa "vikasietotilan" kartan ohjaukselle.
2009 9-5 Griffin biopower JC Stage 1 Tämmöinen tummanharmaa
2006 9-5 Aero biopower JC Stage 3-. Tämmöinen punainen
1998 9-5 2.3t Maptun Stage 4. Tämmöinen sininen
2006 9-5 Aero biopower JC Stage 3-. Tämmöinen punainen
1998 9-5 2.3t Maptun Stage 4. Tämmöinen sininen
Täällä Foorumilla puhutaan aika ajoin ahtopaineista ja onko niitä nyt sitten liikaa tai liian vähän. Eli selvyydeksi kysyn pari aloittelijan kysymystä:
a) jos omistaa vm-99 mallin 9-5:n, onko syytä olettaa, että paineet ovat joka tapauksessa johonkin suuntaan viturallaan?
b) kuinka "kinkkinen" tuo paineen mittaaminen sitten merkkihuollossa on? Meinaan, että jos on muutenkin menoa merkkihuoltoon, niin kannattaako ihan varmuudeksi pyytää samalla ahtojenkin mittaaamista -> mitähän tuo mittaaminen mahtaa öbaut kustantaa?
Kiitosh!
a) jos omistaa vm-99 mallin 9-5:n, onko syytä olettaa, että paineet ovat joka tapauksessa johonkin suuntaan viturallaan?
b) kuinka "kinkkinen" tuo paineen mittaaminen sitten merkkihuollossa on? Meinaan, että jos on muutenkin menoa merkkihuoltoon, niin kannattaako ihan varmuudeksi pyytää samalla ahtojenkin mittaaamista -> mitähän tuo mittaaminen mahtaa öbaut kustantaa?
Kiitosh!
koklaappa käytänössä, voi mielipide muuttua...mattiruu kirjoitti:WIS:n mukaan peruspaine pitää säätää niinkuin kerroin. Kai siinä on joVigge kirjoitti: Peruspainetta ei kannata säätää kuvatulla menetelmällä koska jää ns. alakanttiin jos ei tiedä kuinka paljon "ottaa" enakkoon.
huomioitu sekin, että paine tulee suoraan ahtimen pesästä....

#1730
500whp.net member
500whp.net member
Kokeiltu on käytännössäkin eikä mieli tästä muutu. Näyttää ahtoilma-
putkeen liitetty ahtopainemittari samoja peruspaineita kuin säädössäkin
käytetty
.
Ysivee kyseli, mitä maksaa säätö ja mittaaminen. Amatööriltä aikaa
hommaan tuhlaantuu puoli tuntia plus aika joka menee mittarin ja
pumpun virittelyyn. Jos tuntityönä teetät merkkiliikkeessä ei hintaa
pitäisi tulla tuntia enempää. Meillä päin tunti maksaa musitaakseni 64 eur.
putkeen liitetty ahtopainemittari samoja peruspaineita kuin säädössäkin
käytetty

Ysivee kyseli, mitä maksaa säätö ja mittaaminen. Amatööriltä aikaa
hommaan tuhlaantuu puoli tuntia plus aika joka menee mittarin ja
pumpun virittelyyn. Jos tuntityönä teetät merkkiliikkeessä ei hintaa
pitäisi tulla tuntia enempää. Meillä päin tunti maksaa musitaakseni 64 eur.
Lähi aikoina kahdessa tutemassani autoissa, joissa tuota "virallista" pumppumenetelmää on käytetty peruspaineen säädössä on lopputulos ollut kaikkea muuta kuin toimiva. Pumppuna käytetty saabin omaa, ei mitään hongkongin polkupyörämallia.mattiruu kirjoitti:Kokeiltu on käytännössäkin eikä mieli tästä muutu. Näyttää ahtoilma-
putkeen liitetty ahtopainemittari samoja peruspaineita kuin säädössäkin
käytetty.
Ysivee kyseli, mitä maksaa säätö ja mittaaminen. Amatööriltä aikaa
hommaan tuhlaantuu puoli tuntia plus aika joka menee mittarin ja
pumpun virittelyyn. Jos tuntityönä teetät merkkiliikkeessä ei hintaa
pitäisi tulla tuntia enempää. Meillä päin tunti maksaa musitaakseni 64 eur.
Kikka kolmosella, eli putket yhteen ei ongelmia ole tullut vastaan vielä kertaakaan ja myös nuo yllä olevat tapaukset tulivat kuntoon ko. menetelmällä.
#1730
500whp.net member
500whp.net member
Täällä on myös peruspaineet hukassa
Tällä hetkellä AG:n mitarin mukaan n. 0.15 bar.
Koitin myös säätää tuolla paineilma/mittarilla systeemillä peruspaineet ja näyttäisi vaativan n.0,5-0.6 baria ennenkuin alkaa tankoliikkumaan
Kun irroittaa hukkaportilta letkun tuntuu kyllä ahtavan "tarpeeksi"
Autossa on Aeron boksi ja paineet olleet n.1.0 bar luokkaa ja nyt tangon kiristelyn jälkeen n.0.7bar.
Täytyy vielä paineistaa cuuleri ja muu järjestelmä, niin näkee johtuuko alhaiset paineet vuodoista.
by-pass ja mankkuvena on vaihdettu.
Mistä voi siis johtua että peruspaineet ovat olleet n. 0.4, mutta nykyään alle 0.2, eihän tuon pitäisi mitenkään ittekseen muuttua

Tällä hetkellä AG:n mitarin mukaan n. 0.15 bar.
Koitin myös säätää tuolla paineilma/mittarilla systeemillä peruspaineet ja näyttäisi vaativan n.0,5-0.6 baria ennenkuin alkaa tankoliikkumaan

Kun irroittaa hukkaportilta letkun tuntuu kyllä ahtavan "tarpeeksi"

Autossa on Aeron boksi ja paineet olleet n.1.0 bar luokkaa ja nyt tangon kiristelyn jälkeen n.0.7bar.
Täytyy vielä paineistaa cuuleri ja muu järjestelmä, niin näkee johtuuko alhaiset paineet vuodoista.
by-pass ja mankkuvena on vaihdettu.
Mistä voi siis johtua että peruspaineet ovat olleet n. 0.4, mutta nykyään alle 0.2, eihän tuon pitäisi mitenkään ittekseen muuttua

Saab 9-3 TTID Vector 2008
Frostgrey kirjoitti: Kun irroittaa hukkaportilta letkun tuntuu kyllä ahtavan "tarpeeksi"![]()
Eikös nuo asiat ole vähän ristiriidassa?Frostgrey kirjoitti:Tänään koitin kiristellä tota tanko aika lailla ja edellenkään peruspaineet ei ole kuin n.0.2barSen takia tullut mieleen että joku vuoto jossain.
Minulla rikkinäinen ilmamassamittari laittoi ahdot sekaisin, mutta yläkanttiin.
Oiskohan mahdollista, että viallinen immu näyttää liian kovaa ilmamassaa ja Trionic rajoittaa ahtoja sen perusteella? En kyllä ole moisesta koskaan kuullut, mutta ehän kyllä vielä juurikaan mitään näistä vehkeistä tajua

2009 9-5 Griffin biopower JC Stage 1 Tämmöinen tummanharmaa
2006 9-5 Aero biopower JC Stage 3-. Tämmöinen punainen
1998 9-5 2.3t Maptun Stage 4. Tämmöinen sininen
2006 9-5 Aero biopower JC Stage 3-. Tämmöinen punainen
1998 9-5 2.3t Maptun Stage 4. Tämmöinen sininen