"Gurun" perustelut automaatin hyljeksimiseen viittaavat "essonbaarin korjaamokäsikirjaan", sillä päin vastoin kuin manuaalivaihteistot, automaatti ei hajoa noin vain yks kaks yllättäin. Se oireilee, mutta toimii aikansa, ja osa ongelmista on mahdollista korjata purkamatta vaihteistoa, kunhan niihin tartutaan ajoissa. Ilmeisesti kyseessä on sen sortin guru, jonka asiantuntemus automaattivaihteistoista keskittyy niiden huollon ja kunnossapidon täydelliseen laiminlyöntiin?
Olisin kuitenkin taipuvainen välttämään automaattivaihteistoa sillä perusteella, että suurin osa satkuista on ollut jo viimeiset 10 vuotta erilaisten kyläseppien ja itsehoidon kaikkien lajien erikoisasiantuntijoiden käsissä, ja koko sen ajan automaatin osalta huoltoa on laiminlyöty. Poikkeustapauksiakin on, niistä huolto-ohjelman mukaan koko ikänsä huolletut vähän ajetut satkut eivät ole parin tonnin hintaluokassa, mutta jos enemmänkin ajettu auto on ollut pitkään asiaa tuntevalla harrastajalla, automaattia ei kannata väheksyä.
Moottoreista T16 on nykyään ehdoton suosikkini. T16-pelien varustelu on myös yleensä satkun standardien mukaan täydellinen, jopa kylmäkonetta myöten. Niitä on Suomessa kuitenkin niin vähän, että parin tonnin hintaluokassa on käytännössä mahdoton löytää hyvää. Turboa sinänsä ei kannata pelätä, ahdinta lukuunottamatta tekniikka on vastaavaa kuin vaparissa, ja ahtimen peruskunnostus maksaa 200-250 euroa.
Ässissä on erikoinen "Ässä-lisä" hinnassa, ja esimerkiksi Nettiautossa ne ovat yleensä "900 Turbo 16 900S" tms. tavallista kansalaista hämäävää. Hinnoittelu on sen mukainen, eli T16 hinnat, jopa ylikin. Ässästähän saa toki täyspaineturbon lisäämällä APC:n ja IC:n, mutta varustelu on silti sama kuin i16:ssa. Parilla tonnilla voi löytää hyvän ässän, ei kuitenkaan Nettiautosta, Pörssistä ym. kuluttajafoorumeilta.
Iivareista unohtaisin 8-venttiiliset. Ei niinkään tekniikan huonouden tai alitehoisuuden takia, sama 118 hv, mitä oli 99/900EMS:ssä, riittää edelleen ihan hyvin muiden mukana pysymiseen. 16-venttiilisen polttoainetalous, erityisesti pätkittäisessä kaupunkiajossa, on vain paljon parempi toimivamman kaasunvaihdon ja nykyaikaisemman polttoainelaitteiston takia. 2,1-litraiset tuntuvat olevan persoonia käyntiäänen ja öljynkulutuksen suhteen, eli sellaisen ostaisin vain luotettavalta, asiaa tuntevalta automieheltä. 90-luvulla 2.0i16 oli karvalakkimalli, eli osassa niitä ei ole vakaajatankoja, millä on huomattava merkitys alustan jämäkkyyteen.
Järkevin hinta/laatu-suhde yleisesti tarjolla olevista löytyy minusta 90-luvun alun i16-peleistä, joko 2.0 tai 2.1. 1.1.90 tai myöhemmin rekisteröidyissä autoissa on katalysaattori, sitäkään ei kannata pelätä. Tarvikekatalysaattorit maksavat yleensä 300-350 euroa (poikkeuksena Motonetin 677e hinta 2.0i16-katille, joka on käsittämätön, koska muualla hinnat ovat luokkaa 330 e).
Tuon ikäisessä autossa hinta ei välttämättä korreloi kunnon kanssa. Muutamia harvoja (yleensä poskettoman ylihintaisia) poikkeuksia luunottamatta OG-satkussa on jo ruostetta. Käyttöautossa ratkaisevaa on se, miten nopeasti se aiheuttaa hylkimisreaktioita katsastajassa, ja miten helppoa sen eteneminen on pysäyttää. Tyypillisin juttu vähäpätöisestä ruosteesta on vetoakselitunnelien pohjat, ja niiden takia vanhaksi menossa oleva leima. Hyvä hitsari korjaa molemmat puolet päivässä ja kulmien säädättämisineen hommaan palaa noin 200 euroa. Tällaisen auton voi tutunkauppaa saada muutamalla satasella, jos omistaja ei ehdi eikä viitsi panostaa asiaan, varsinkin jos mukana tulee vielä jarruvika ja huonot umpioiden heijastimet. Tyypillisin esimerkki pommista on vasta katsastettu auto, jossa on "pientä pintaruostetta" jokseenkin jokaisessa pellin saumassa, ja ruosteiset oven sisäalareunat sekä konepellin takakulmien kotelot, mutta ulkokuori on paria tuulilasin alareunassa olevaa rupea lukuunottamatta kiiltävä ja virheetön. Pohjaa katsellen epämäärisiä paikkoja on riittämiin. Seuraavaan katsastukseen ei sitten tarvitsekaan vaihtaa kuin ovet (ja ikävälle katsastusmiehelle konepeltikin) kymmenen paikan ohella. Tällaisesta huonosta aihiosta pyydetään silmää räpäyttämättä tuhansia euroja.
Summa summarum: osta tarpeisiin sopiva järkevän hintainen hyväkuntoinen satku, älä tiettyä vuosimallia tai moottorivaihtoehtoa. Isävainaa joskus valitti henkilääkärilleen huonoa sienisyksyä, ja tämä siihen tokaisi ykskantaan "kyllä sieniä on kun vaan hakee"
Pena #1355
900T16 Aero -86, 900i16A -89, 900T16 Aero -90
modernintekniikan ihmeet 
. Automaatiit kuluttavat sitten ainakin litran enemmän