Sytytyksen säätö
-
- "Aero"
- Viestit: 366
- Liittynyt: Su Huhti 24, 2005 00:26
- Paikkakunta: Espoo
Sytytyksen säätö
Kuka voisi säätää noppani sytytyksen täällä espoon alueella halvalla? Tai opastaa minua sen tekemisessä.
#2792
Skoda Favorit 1.3 GLXi -95 (KA)
Skoda Favorit 1.3 GLXi -95 (KA)
Vihje: Kokeile ensin, että virranjakajan alipainekello on ehjä. Se tehdään irroittamalla letku imusarjasta, ja imet/puhallat letkuun. Ilma ei saa mennä vapaasti läpi. Jos teet tempun koneen käydessä, moottorin tyhjäkäynti muuttuu imemällä letkua.
Säätöohje vanhalla moottorille. Avaa virranjakajan pultit. Laita yksi vähän kireelle. Kone käymään. löysää pulttia, käännä jakajaa ja kaasuttele konetta kaasuvaijerista. Etsi jakajaa kääntelemällä kohtaa, jossa kone ottaa kierroksia herkästi, mutta toisaalta tyhjäkäyntikierrosluku ei nouse kamalan korkeaksi. Käytännössä siis kone ei saa "ökähtää", kun kaasua painetaan, vaan kierrosten täytyy lähteä nousemaan vastustelematta. Älä kuitenkaan käännä ennakkoa liikaa. Siitä rajasta, jossa kone ottaa herkästi kierrokset ei kannata enää lisätä ennakkoa. Liika ennakko aiheuttaa nakutusta ja sitämyötä tehonmenetystä.
Jos joku neropatti nyt keksii alkaa kommentoimaan tätä minun ohjetta, että näin ei saa sätää, sanonpahan ihan omakohtaisesta kokemuksesta: Vanhat autot ei toimi aina, niinkuin tehtaalta tullessaan. Olen säätänyt autojen sytytysennakoita lampun kera ja korvakuulolta. Toisinaan autoa vaan ei saa ajokelpoiseksi säätämällä tehdasarvoon. Tämänkaltainen esimerkki on tuo minun 99 combicoupe, joka hyytyy normaalissa kiihdytyksessä totaalisesti ja putskahtelee ja pätskähtelee, jos sytkä on säädetty 17ast/850rpm ennakkoon. Korvakuulolta ennakkoa lisää ja auto kulkee kuin enkeli. Kärkien kosketuskulman mittasin ja havaitsin että kulma pienenee kierrosten noustessa, liekkö jakajanakseli niin väljä, ettei sen takia ennakko satu kohdalleen lampun kera?
Säätöohje vanhalla moottorille. Avaa virranjakajan pultit. Laita yksi vähän kireelle. Kone käymään. löysää pulttia, käännä jakajaa ja kaasuttele konetta kaasuvaijerista. Etsi jakajaa kääntelemällä kohtaa, jossa kone ottaa kierroksia herkästi, mutta toisaalta tyhjäkäyntikierrosluku ei nouse kamalan korkeaksi. Käytännössä siis kone ei saa "ökähtää", kun kaasua painetaan, vaan kierrosten täytyy lähteä nousemaan vastustelematta. Älä kuitenkaan käännä ennakkoa liikaa. Siitä rajasta, jossa kone ottaa herkästi kierrokset ei kannata enää lisätä ennakkoa. Liika ennakko aiheuttaa nakutusta ja sitämyötä tehonmenetystä.
Jos joku neropatti nyt keksii alkaa kommentoimaan tätä minun ohjetta, että näin ei saa sätää, sanonpahan ihan omakohtaisesta kokemuksesta: Vanhat autot ei toimi aina, niinkuin tehtaalta tullessaan. Olen säätänyt autojen sytytysennakoita lampun kera ja korvakuulolta. Toisinaan autoa vaan ei saa ajokelpoiseksi säätämällä tehdasarvoon. Tämänkaltainen esimerkki on tuo minun 99 combicoupe, joka hyytyy normaalissa kiihdytyksessä totaalisesti ja putskahtelee ja pätskähtelee, jos sytkä on säädetty 17ast/850rpm ennakkoon. Korvakuulolta ennakkoa lisää ja auto kulkee kuin enkeli. Kärkien kosketuskulman mittasin ja havaitsin että kulma pienenee kierrosten noustessa, liekkö jakajanakseli niin väljä, ettei sen takia ennakko satu kohdalleen lampun kera?
# 1771 - Mikko Mertanen
9-5 2,3T a vector -04 (KA) (Biopower), Renault Zoe ze40 -17 (kehonsiirrin)
Toyota Corolla STW 1,3M -99 (opetuslupa-auto)
exät, 99cc B201Tbo ja 900i, 9-5 2,3t se -98, 9-3 2,0t a -01
9-5 2,3T a vector -04 (KA) (Biopower), Renault Zoe ze40 -17 (kehonsiirrin)
Toyota Corolla STW 1,3M -99 (opetuslupa-auto)
exät, 99cc B201Tbo ja 900i, 9-5 2,3t se -98, 9-3 2,0t a -01
Kokemattoman ei kannata korvakuulolla mennä sytytystä säätämään. Menee liian aikaiselle ja kone nakuttaa (voi olla korvalle kuulumatontakin).
Sytytyksen säätö ei maltaita maksa ja kun sen kerran on kärjettömään jakajaan tehnyt niin menee pitkääään.
Se on totta, että vanha B-kone liikkuu liukkaammin kun ennakkoa on pikkuisen reilummin ja tankissa 98:ia.
Sytytyksen säätö ei maltaita maksa ja kun sen kerran on kärjettömään jakajaan tehnyt niin menee pitkääään.
Se on totta, että vanha B-kone liikkuu liukkaammin kun ennakkoa on pikkuisen reilummin ja tankissa 98:ia.
-
- "Aero"
- Viestit: 366
- Liittynyt: Su Huhti 24, 2005 00:26
- Paikkakunta: Espoo
viestiketjun otsikko palvelee akuuttia ongelmaani:
auto on 99 -84 eli kärjetön sytytys. moottorin käyntioireet on täysin samanlaiset kun kärjellisessä järjestelmässä silloin kun kärkiväli on liian pieni eli:
-joutuu sahaamaan käyntiin
-kylmänä röpöttää (muistuttaa hieman kolmella pytyllä käyntiä), kulkee huonosti eikä tahdo pysyä tyhjäkäynnillä.
-lämpimänä kulkee hyvin vain kierroksilla 3000->, sitä alemmilla kierroksilla ei jaksa kiihtyä, alkaa yskimään, ryypyn tarjoaminen vähän auttaa. edelleen aavistuksenomaisesti röpöttää.
mutta mistä etsiä vikaa tässä? miten sytytys on itsestään voinut muuttua, katsoin vielä jakajan kyljestä siihen tehdyt sytkämerkit täsmää eli jakaja ei ole ainakaan itsestään liikkunut.
alipainekello toimii, ts. imin letkusta ja kuuluu klaks eikä tule enempää ilmaa. tulpanjohdot lähes uudet, tulpat nyt ei hirveen uudet mutta about 15tkm ajetut. virranjakajan kansi alle vuoden vanha, pyörijän ikää en muista. voisiko sytkänohjausyksikkö temppuilla, vai pitääkö yksinkertaisesti vaan lähteä hakemaan virranjakajalle parempaa asentoa?
kaasuttimen kalvo on ehjä ja lähes uusi, ja luisti liikkuu kaasuttimessa hyvin, vaimennussylinterissä punaista öljyä riittävästi. ilmansuodatin alle 10tkm ajettu. mielestäni on kuitenkin sytytspuolen ongelma selkeästi.
auto on 99 -84 eli kärjetön sytytys. moottorin käyntioireet on täysin samanlaiset kun kärjellisessä järjestelmässä silloin kun kärkiväli on liian pieni eli:
-joutuu sahaamaan käyntiin
-kylmänä röpöttää (muistuttaa hieman kolmella pytyllä käyntiä), kulkee huonosti eikä tahdo pysyä tyhjäkäynnillä.
-lämpimänä kulkee hyvin vain kierroksilla 3000->, sitä alemmilla kierroksilla ei jaksa kiihtyä, alkaa yskimään, ryypyn tarjoaminen vähän auttaa. edelleen aavistuksenomaisesti röpöttää.
mutta mistä etsiä vikaa tässä? miten sytytys on itsestään voinut muuttua, katsoin vielä jakajan kyljestä siihen tehdyt sytkämerkit täsmää eli jakaja ei ole ainakaan itsestään liikkunut.
alipainekello toimii, ts. imin letkusta ja kuuluu klaks eikä tule enempää ilmaa. tulpanjohdot lähes uudet, tulpat nyt ei hirveen uudet mutta about 15tkm ajetut. virranjakajan kansi alle vuoden vanha, pyörijän ikää en muista. voisiko sytkänohjausyksikkö temppuilla, vai pitääkö yksinkertaisesti vaan lähteä hakemaan virranjakajalle parempaa asentoa?
kaasuttimen kalvo on ehjä ja lähes uusi, ja luisti liikkuu kaasuttimessa hyvin, vaimennussylinterissä punaista öljyä riittävästi. ilmansuodatin alle 10tkm ajettu. mielestäni on kuitenkin sytytspuolen ongelma selkeästi.
Luca F #1724, ex-Saabisti vuosilta 2003-2013 (Saab 99 -71,75,76,77,77,78,78,79,80,84,84,84,84, Saab 900 -83,83,84,86,90,91)
Eipä se sytytyksensäätö mitään hankalaa ole. B-moottorissa vaan kannattaa muistaa se, että ennakko muuttuu ku kiristää jakajan. H-koneessa tätä ongelmaa ei ole paremman jakajan paikan/kiinnityksen. Yleensä se ettei tehdasarvolla saa autoa kulkemaan oikein johtuu ihan puhtaasti siitä, että jakajan puslat on kulunu.
Se sitten miten ennakko vaikuttaa B-moottoriin on ihan selvä. Mulle on luottoasentaja neuvonut, että 19eykk ennakko on paras. Sopii oikein hyvin ja tankkiin vielä 98:ia
Ja kuluttaakin vähemmän.
Se sitten miten ennakko vaikuttaa B-moottoriin on ihan selvä. Mulle on luottoasentaja neuvonut, että 19eykk ennakko on paras. Sopii oikein hyvin ja tankkiin vielä 98:ia

-dimebak-
9-5 Aero Wagon 2004, käyttökinneri
Entiset: 99GL 2D 1980, 900T16 5D 1992 ja Opel Vectra Voyage 2001
9-5 Aero Wagon 2004, käyttökinneri
Entiset: 99GL 2D 1980, 900T16 5D 1992 ja Opel Vectra Voyage 2001
Millä kierroksilla vai tyhjäkäynnillä ja alipaineletku irti vai paikoillaan?
Tarkennusta kiitos. Muistaakseni vanhempai säädettiin tyhjäkäynnillä ja uudempia 2000 rpm:llä. B ja H koneen erot ei oo niin isot etteikö samat arvot kävis. Ite perusjutut samat.
Tarkennusta kiitos. Muistaakseni vanhempai säädettiin tyhjäkäynnillä ja uudempia 2000 rpm:llä. B ja H koneen erot ei oo niin isot etteikö samat arvot kävis. Ite perusjutut samat.
----900 Tbo 16v,3D,-90-EK- ex ap-nikkola- 200 tkm , tallin lämmössä--
----900 is 8v, 2D,-87 -KR- 600 tkm ---
---- 99 EMS,2D,-76 -KR, matala ja nopea jo yli 20v, tallin lämmössä....
Jäsen 147
----900 is 8v, 2D,-87 -KR- 600 tkm ---
---- 99 EMS,2D,-76 -KR, matala ja nopea jo yli 20v, tallin lämmössä....
Jäsen 147
B-koneessa tyhjäkäynnillä, 850rpm +/-50rpm. Alipaineletku irti.
Toisaalta yskimiseen yms. oireiluun ei aina vaikuta ennakko tai muu oire sytytyslaitteissa. Yksi pahimpia ajamiseen vaikuttavia tekijöitä on tuuletusventtiilin toiminta ja kyllä, kaasaristakin löytyvän by-pass-venttiilin toiminta.
Tuuletusventtiili toimii siten, että kaasun ollessa pois päältä tulee voida puhaltaa bensaletkun yläpuolella olevaan putkeen. Kun kaasuläppää käännetään pari milliä menee venttiili kiinni ja taas lisää käännettäessä venttiili avautuu. Tuuletusventtiili säädetään pienen mutterin sisällä olevalla ruuvilla, eli mutteri löysätään ja sen jälkeen kierretään niin, että toiminta edellä mainitun mukainen.
By-passin (osa# 17 hajoituskuvassa) toiminta kaasuttimessa on yksinkertainen. Se hidastaa kierrosten tippumista. Vaikuttaa moottorijarruun ja tyhjäkäyntiin. Voi vaikuttaa muuhunkin mutta niistä en tiedä. By-pass-kalvo pitäis olla ehjä ja oikein säädetty. Se miten sen säätää on enemmän omasta mausta kiinni kuin mistään ohjearvosta. "Ohjearvona" voisi mainita sen, että kierrokset tippuu tasaisesti ja moottori käy tyhjäkäyntiä. Liian löysällä oleva kalvo tiputtaa kierrokset liian äkkiä ja moottori voi sammua, jopa vaihde päällä. Liian kireällä oleva kalvo laskee kierrokset hitaasti ja lämpimällä koneella kierrokset ei välttämättä tipu edes tyhjäkäynnille. Tuon hyvin säädettyä siten, että vetää kalvon hieman liian tiukalle. Siitä sitten lähtee tiputtamaan alas ja viimeinen silaus tulee tyhjäkäynnin säätämisestä, yleensä minimaalinen tiputus. Säädetään ruuvia kiristämällä tai löysäämällä.
http://www.gowerlee.dircon.co.uk/Stromspareslist.gif
Toisaalta yskimiseen yms. oireiluun ei aina vaikuta ennakko tai muu oire sytytyslaitteissa. Yksi pahimpia ajamiseen vaikuttavia tekijöitä on tuuletusventtiilin toiminta ja kyllä, kaasaristakin löytyvän by-pass-venttiilin toiminta.
Tuuletusventtiili toimii siten, että kaasun ollessa pois päältä tulee voida puhaltaa bensaletkun yläpuolella olevaan putkeen. Kun kaasuläppää käännetään pari milliä menee venttiili kiinni ja taas lisää käännettäessä venttiili avautuu. Tuuletusventtiili säädetään pienen mutterin sisällä olevalla ruuvilla, eli mutteri löysätään ja sen jälkeen kierretään niin, että toiminta edellä mainitun mukainen.
By-passin (osa# 17 hajoituskuvassa) toiminta kaasuttimessa on yksinkertainen. Se hidastaa kierrosten tippumista. Vaikuttaa moottorijarruun ja tyhjäkäyntiin. Voi vaikuttaa muuhunkin mutta niistä en tiedä. By-pass-kalvo pitäis olla ehjä ja oikein säädetty. Se miten sen säätää on enemmän omasta mausta kiinni kuin mistään ohjearvosta. "Ohjearvona" voisi mainita sen, että kierrokset tippuu tasaisesti ja moottori käy tyhjäkäyntiä. Liian löysällä oleva kalvo tiputtaa kierrokset liian äkkiä ja moottori voi sammua, jopa vaihde päällä. Liian kireällä oleva kalvo laskee kierrokset hitaasti ja lämpimällä koneella kierrokset ei välttämättä tipu edes tyhjäkäynnille. Tuon hyvin säädettyä siten, että vetää kalvon hieman liian tiukalle. Siitä sitten lähtee tiputtamaan alas ja viimeinen silaus tulee tyhjäkäynnin säätämisestä, yleensä minimaalinen tiputus. Säädetään ruuvia kiristämällä tai löysäämällä.
http://www.gowerlee.dircon.co.uk/Stromspareslist.gif
-dimebak-
9-5 Aero Wagon 2004, käyttökinneri
Entiset: 99GL 2D 1980, 900T16 5D 1992 ja Opel Vectra Voyage 2001
9-5 Aero Wagon 2004, käyttökinneri
Entiset: 99GL 2D 1980, 900T16 5D 1992 ja Opel Vectra Voyage 2001