Muuten tulisi edullisemmaksikin kuin 8v viilaaminen mutta virinokkia tietenkin tarvitaan tuplaten.
kaasarikoneella pois jaloista?
Jos H-kaasarikonetta virittää niin miten olisi 16v kansi (portattuna?) ja siihen ne tupladellortot ja peltisarja.. Puristuksetkin nousee samalla sopivasti ja virtaus + palotilan muoto on helpompi saada kunnolliset.

Muuten tulisi edullisemmaksikin kuin 8v viilaaminen mutta virinokkia tietenkin tarvitaan tuplaten.
Muuten tulisi edullisemmaksikin kuin 8v viilaaminen mutta virinokkia tietenkin tarvitaan tuplaten.
Aki Peltola #1132
Kaasari kokoon palatakseni niin saadaan sitä 40 mm kaasarillakin tehoo mutta siellä pitää olla isot kurkut mut sit tulee se alakierrosten seosongelmat kun isossa kurkussa ei synny pienillä kierroksilla alipainetta tarpeeksi hörsiin bensaa kohokammiosta suuttimein kautta jne.
Isot kaasarit sopivan pienillä kurkuilla niin pelaa koko kierrosalueen.
Kylää kierroksilla kuplasta tehoo saadaan mutta koneen rakenne eroo niin paljon kuplan ja sban osilta että ei taida saban pannu kestää massoineen niin kovia kierroksia kuin kupla.
Katuautossa koneen koko kierrosalueen käytös on paljon suurempi painopiste kuin valtava teho mutta ei voi ajaa kuin yli 6000 rpm;llä...
Isot kaasarit sopivan pienillä kurkuilla niin pelaa koko kierrosalueen.
Kylää kierroksilla kuplasta tehoo saadaan mutta koneen rakenne eroo niin paljon kuplan ja sban osilta että ei taida saban pannu kestää massoineen niin kovia kierroksia kuin kupla.
Katuautossa koneen koko kierrosalueen käytös on paljon suurempi painopiste kuin valtava teho mutta ei voi ajaa kuin yli 6000 rpm;llä...
----900 Tbo 16v,3D,-90-EK- ex ap-nikkola- 200 tkm , tallin lämmössä--
----900 is 8v, 2D,-87 -KR- 600 tkm ---
---- 99 EMS,2D,-76 -KR, matala ja nopea jo yli 20v, tallin lämmössä....
Jäsen 147
----900 is 8v, 2D,-87 -KR- 600 tkm ---
---- 99 EMS,2D,-76 -KR, matala ja nopea jo yli 20v, tallin lämmössä....
Jäsen 147
Alakerta ei ole ongelma vaan venttiilikoneisto. Jäykemmät jouset ei auta vaan pitäis laittaa tuplajouset jotta jousivärinät ei kuoleennuta jousia tietyillä kovilla kierroksilla, Saabin kanget kestää melkein mitä vaan. Foortin miehetkin käyttää niitä viri vehkeissä ku on takoteräskanget vakiona Saabissa... 
----900 Tbo 16v,3D,-90-EK- ex ap-nikkola- 200 tkm , tallin lämmössä--
----900 is 8v, 2D,-87 -KR- 600 tkm ---
---- 99 EMS,2D,-76 -KR, matala ja nopea jo yli 20v, tallin lämmössä....
Jäsen 147
----900 is 8v, 2D,-87 -KR- 600 tkm ---
---- 99 EMS,2D,-76 -KR, matala ja nopea jo yli 20v, tallin lämmössä....
Jäsen 147
Kaivetaan vanha aihe esille
Kun tuo satku on osoittanut merkkejä kannentiivisteen väsähtämisestä (vuotaa öljyä ja nestettä koneen päälle), niin samallahan siihen vaihtaisi tiivisteen kanssa koko kannen.
Saattaisi nimittäin olla tiedossa ns. tutunkauppana halpa virikannen tekijä.
Millainen vaikutus mahtaisi olla tehoihin, kiihtyvyyteen, kulutukseen, koneen käytökseen ym., jos kantta laskisi hieman ja hiukan siistisi kanavia? Siis olettaen, että mikään muu ei vaihdu, eli vakionokka, alkup. peltisarja ja Pierpurkki.
Eli onko mitään järkeä
Paljonko kannesta kannattaisi ottaa pois tavaraa, kun kyseessä on kuitenkin käyttöauto?
Kun tuo satku on osoittanut merkkejä kannentiivisteen väsähtämisestä (vuotaa öljyä ja nestettä koneen päälle), niin samallahan siihen vaihtaisi tiivisteen kanssa koko kannen.
Saattaisi nimittäin olla tiedossa ns. tutunkauppana halpa virikannen tekijä.
Millainen vaikutus mahtaisi olla tehoihin, kiihtyvyyteen, kulutukseen, koneen käytökseen ym., jos kantta laskisi hieman ja hiukan siistisi kanavia? Siis olettaen, että mikään muu ei vaihdu, eli vakionokka, alkup. peltisarja ja Pierpurkki.
Eli onko mitään järkeä
Paljonko kannesta kannattaisi ottaa pois tavaraa, kun kyseessä on kuitenkin käyttöauto?
Saab 9-3 SE -98 2,0t, Saab 9-3 SE -00 2,0i + joukko ikuisuusprojekteja
Omat kokemuksen reilun vuoden takaa ovat seuraavanlaiset...
Kannesta n milli pois, eli puristukset sinne 10.3 luokille, kevyt 80% porttaus. Alavääntöä tuli mukavasti lisää ja kone vetää muutenkin paremmin. Tosin mulla on ne juuttuvakurkkuiset" Römppäset tuplana. Muutokset eivät vaikuta normaalikäyttöön muuten, kuin positiivisesti. Suosittelen lämpimästi!
Matti
Kannesta n milli pois, eli puristukset sinne 10.3 luokille, kevyt 80% porttaus. Alavääntöä tuli mukavasti lisää ja kone vetää muutenkin paremmin. Tosin mulla on ne juuttuvakurkkuiset" Römppäset tuplana. Muutokset eivät vaikuta normaalikäyttöön muuten, kuin positiivisesti. Suosittelen lämpimästi!
Matti
Keski-Pohjanmaan Kamariorkesteri
# 1988 = Matti Vanhamäki
# 1988 = Matti Vanhamäki
Mukava kuulla, nyt asia on vakavassa harkinnassaG-mies kirjoitti:Omat kokemuksen reilun vuoden takaa ovat seuraavanlaiset...
Kannesta n milli pois, eli puristukset sinne 10.3 luokille, kevyt 80% porttaus. Alavääntöä tuli mukavasti lisää ja kone vetää muutenkin paremmin. Tosin mulla on ne juuttuvakurkkuiset" Römppäset tuplana. Muutokset eivät vaikuta normaalikäyttöön muuten, kuin positiivisesti. Suosittelen lämpimästi!
Matti
Saab 9-3 SE -98 2,0t, Saab 9-3 SE -00 2,0i + joukko ikuisuusprojekteja
-
matti sallinen
- "Turbo"
- Viestit: 261
- Liittynyt: Su Elo 15, 2004 18:04
- Paikkakunta: Hki/Nurmijärvi
Onko tuolla pelkällä kannen 1mm laskemisella mitään käytännön eroa ajossa?
Senhän teettäisi samalla kun kansihomman yhteydessä oikasuttaa kannen, mutta tuo porttaus maksanee jo liikaa ekstraa?
Vaikuttaako tuo kannen lasku ja sitä kautta puristusten nousu koneen kestävyyteen? Jos vaikka sanotaan, että ihan vakiona kaasarikoneella ajaisi 500tkm ilman aukaisua, niin korkeammilla puristuksilla se olisi sitten 450tkm vai jopa vain 300tkm?
Senhän teettäisi samalla kun kansihomman yhteydessä oikasuttaa kannen, mutta tuo porttaus maksanee jo liikaa ekstraa?
Vaikuttaako tuo kannen lasku ja sitä kautta puristusten nousu koneen kestävyyteen? Jos vaikka sanotaan, että ihan vakiona kaasarikoneella ajaisi 500tkm ilman aukaisua, niin korkeammilla puristuksilla se olisi sitten 450tkm vai jopa vain 300tkm?
öljykanava
Tässä mietin sitä tasohiontaa, ja jossin vaiheessa vien kannen ko. toimenpiteeseen.
Niin siinähän on sellainen öljykanava, jossa on sellainen holkki joka on eri tasossa. Miten sille käy? Pystytäänkö se ottaan irti ja laittaan takaisin?
Samaten aattelin, että kuinka tarpeellista on se venttiilinsuoja-aine vanhemmalla kannella olevissa koneissa?
Käytännössä tiedän moniakin vanhoja autoja johin sitä ei ole laitettu ja hyvin ovat toimineet.
Toisaalta uudemmassakin hiljenee venttiilit tämän aineen avulla.
Niin siinähän on sellainen öljykanava, jossa on sellainen holkki joka on eri tasossa. Miten sille käy? Pystytäänkö se ottaan irti ja laittaan takaisin?
Samaten aattelin, että kuinka tarpeellista on se venttiilinsuoja-aine vanhemmalla kannella olevissa koneissa?
Käytännössä tiedän moniakin vanhoja autoja johin sitä ei ole laitettu ja hyvin ovat toimineet.
Toisaalta uudemmassakin hiljenee venttiilit tämän aineen avulla.
SAAB
Eiköhän tohon saabin koneeseen päde samat virityskeinot kuin muihinkin nelitahtisiin.
Siis kansi pois, pikkasen höylätään matalammaksi, ventiilit isommaksi, kiilotetaan kanavat.Nokkaakseli jyrkemmäksi, tietty ventiilien jouset jäykemmiksi. Vauhtipyörästä painoa pois, pakosarja mitoitetaan uudestaan ja väänettänn ns peltisarja, se alkuperäinen joutaa verkonpainoksi.
Toki kaasareita se kaksikappaletaa, ja pakokaasut pois pikkasen väljemmpää putke pitkin.
Sitten onko toi halpaa? No koskas vapaastihengittävän koneen virittäminen olis halpaa.
yt. Esa
Siis kansi pois, pikkasen höylätään matalammaksi, ventiilit isommaksi, kiilotetaan kanavat.Nokkaakseli jyrkemmäksi, tietty ventiilien jouset jäykemmiksi. Vauhtipyörästä painoa pois, pakosarja mitoitetaan uudestaan ja väänettänn ns peltisarja, se alkuperäinen joutaa verkonpainoksi.
Toki kaasareita se kaksikappaletaa, ja pakokaasut pois pikkasen väljemmpää putke pitkin.
Sitten onko toi halpaa? No koskas vapaastihengittävän koneen virittäminen olis halpaa.
yt. Esa
Ei enää saabeja, nyt mennään 207 sport Pösöllä
ainoa kokemukseni virittämisestä on mopojen ajoilta, ja silloin opetus oli se, että yhtä kohtaa virittämällä ei saa kuin pahan mielenakyttala kirjoitti:Onko tuolla pelkällä kannen 1mm laskemisella mitään käytännön eroa ajossa?
Senhän teettäisi samalla kun kansihomman yhteydessä oikasuttaa kannen, mutta tuo porttaus maksanee jo liikaa ekstraa?
Vaikuttaako tuo kannen lasku ja sitä kautta puristusten nousu koneen kestävyyteen? Jos vaikka sanotaan, että ihan vakiona kaasarikoneella ajaisi 500tkm ilman aukaisua, niin korkeammilla puristuksilla se olisi sitten 450tkm vai jopa vain 300tkm?
ja mitä kestävyyteen tulee, minulle ainakin terve järki sanoo että jos kestävyyteen ei vaikuttaisi millään tavalla, niin miksei noita toimenpiteitä olisi sitten jo tehtaalla tehty. mopollakin oli kiva ajaa "virityssarjalla", mutta niin vaan kävi että leikkasi kiinni yks kaunis päivä.
itse olen miettinyt miten saisi palautettua punaiseen kasineloseen ysiysiin ne alkuperäiset sata heppaa, kun tuntuu olevan selvästi laiskempi kun sininen vastaava yksilö. kansi on vaihdettu, ihan eri syistä tosin, mutta edelleen se terävyys puuttuu, joten olisko itse kaasutin sitten vanha ja kulunut.
Luca F #1724, ex-Saabisti vuosilta 2003-2013 (Saab 99 -71,75,76,77,77,78,78,79,80,84,84,84,84, Saab 900 -83,83,84,86,90,91)
kysyppä Gt-Motorilta nokan hinta + 100 € koneistuksiin, nokkapukinlasku ym. + Imusarja +45 Weberit ...€ + Peltisarja.....€ + pakoputkisto.....€ + kannen koneistukset / porttaukset....€ = Paljon rahaa. + Sähköpumppu, paineenalennin ym pikkusälää ja osaavat kädet ja Know-howtakin tarvitaan. Taitaa 1000€ olla kevyesti.Lähempänä varmaankin 2000€...
Mutta kyllä lähtee
ja weberit kurnuttaa !
Mutta kyllä lähtee
----900 Tbo 16v,3D,-90-EK- ex ap-nikkola- 200 tkm , tallin lämmössä--
----900 is 8v, 2D,-87 -KR- 600 tkm ---
---- 99 EMS,2D,-76 -KR, matala ja nopea jo yli 20v, tallin lämmössä....
Jäsen 147
----900 is 8v, 2D,-87 -KR- 600 tkm ---
---- 99 EMS,2D,-76 -KR, matala ja nopea jo yli 20v, tallin lämmössä....
Jäsen 147
"itse olen miettinyt miten saisi palautettua punaiseen kasineloseen ysiysiin ne alkuperäiset sata heppaa, kun tuntuu olevan selvästi laiskempi kun sininen vastaava yksilö. kansi on vaihdettu, ihan eri syistä tosin, mutta edelleen se terävyys puuttuu, joten olisko itse kaasutin sitten vanha ja kulunut."
Onko kyseessä samat vuosimallit? Jos ei, niin vaihteiston välityksissäkin voi olla eroa. Jos samat niin kyllä moottori kulessaan menettää tehoaan.
Polttoaineenkulutuksen seuraaminen kertoo paljon kaasuttimien kunnosta.
Onko kyseessä samat vuosimallit? Jos ei, niin vaihteiston välityksissäkin voi olla eroa. Jos samat niin kyllä moottori kulessaan menettää tehoaan.
Polttoaineenkulutuksen seuraaminen kertoo paljon kaasuttimien kunnosta.
Ei enää saabeja, nyt mennään 207 sport Pösöllä
joo samat vuosimallit, vaihteiden lkm sama, välityksistä en ole aivan varma. vaikea sanoa kumpi kuluttaa enempi, suurta eroa ei ole. ajokilometreissakaan ei paljon eroa, 270tkm vs 300tkm. tuli hankittua seoksensäätötyökalu tuohon kaasuttimeen, tohtisiko lähteä sooloilemaan ja katsomaan onko vaikutusta...Oldis kirjoitti: Onko kyseessä samat vuosimallit? Jos ei, niin vaihteiston välityksissäkin voi olla eroa. Jos samat niin kyllä moottori kulessaan menettää tehoaan.
Polttoaineenkulutuksen seuraaminen kertoo paljon kaasuttimien kunnosta.
Luca F #1724, ex-Saabisti vuosilta 2003-2013 (Saab 99 -71,75,76,77,77,78,78,79,80,84,84,84,84, Saab 900 -83,83,84,86,90,91)