Aero04 kirjoitti:Vähän rönsyilee tämä
oikea turhan tiedon aihe. Tästä on kummasti tullut ns. päivittäisblogi mitä ihmiset kukin duunaa per nyt..

Totta,
Tässäpä teille turhaa tietoa:
Kanit ovat olleet jo pitkään yleisiä lemmikkeinä. Kani voi oikein hoidettuna elää jopa yli kymmenen vuotiaaksi. Elinikä riippuu kuitenkin rodusta. Kanin hoito ei kuitenkaan ole aivan niin yksinkertaista kuin mitä yleisesti luullaan. Se tarvitsee muutakin kuin häkin, jossa istua ja pari salaatinlehteä silloin, kun omistaja muistaa. Mikään hankala hoidokki kani ei kuitenkaan ole, jos mielenkiintoa vain riittää.
Hankinta
Kanit ovat erittäin seurallisia ja viihtyvät ihmisten kanssa, joten niille on pidettävä paljon seuraa. Ellei kanille ole tarpeeksi aikaa, sille kannattaa hankkia toinen kani ystäväksi. Jos hankkit uroksen ja naaraan, on parasta leikkauttaa ainakin uros. Kaksi kastroitua urosta saattavat tulla toimeen keskenään, mutta kaikista varminta on hankkia kaksi naarasta, koska ne tulevat yleensä erittäin hyvin toimeen keskenään (varsinkin jos ne ovat samasta poikueesta).
Kania hankkiessa on oltava tarkka siitä, ettei sitä ole vieroitettu sisaruksistaan liian aikaisin. Sopiva luovutusikä on 8-10 viikkoa. Kun kani on vieroitettu emosta (6-8 viikon iässä), se ei vielä tarkoita sitä, että se on valmis lähtemään uuteen kotiin. Sen sosiaalistumisen kannalta on tärkeää, että se saa olla vielä emosta vieroitettuna sisarustensa kanssa.
Kanin voi joko ostaa eläinkaupasta tai kasvattajalta. Eläinkaupassa kanit ovat harvoin rotukaneja. Poikasina ne saattavat hyvinkin näyttää "kääpiökaneilta", mutta niistä saattaa kasvaa yllättävän suuria. Jos haluaa hankkia itselleen rotukanin, kannattaa kääntyä kasvattajan puoleen. Kasvattajilta kaneja saa yleensä halvemmalla kuin eläinkaupasta. Kanin rekisteröinti käytäntö on muuttunut.
Kasvattajalta (tai muualta) ei saa enää rekisteröityä poikasta. Kanit
rekisteröidään nykyisin aikasintaan 6 kuukauden iässä, rekisteröintiin vaaditaan riittävät polveutumispisteet ja hyväksytty A-luokan arvostelu. Kasvattajalta ostetulla kanilla on kuitenkin rekisteröintimahdollisuus, kun sen mukana tulevat paperit ja vasemman korva tatuointi (jotka siis myös rekisteröintiin vaaditaan), kunhan kani vain saa A-luokasta pisteet.
Suomen Jyrsijäliitolta.
Häkki
Kanit tarvitsevat mahdollisimman suuren häkin. Suositeltavaa olisi, että kani saisi olla kaiken aikaa vapaana asunnossa ja häkki olisi sille vain nukkuma- ja turvapaikkana. Aina tämä ei tietenkään ole mahdollista, missä tapauksessa kanille tulee hankkia mahdollisimman suuri häkki. Häkin minimikoko pienillä roduilla on n.60-100 cm. Esim. belgianjättikanit jotka painavat jopa 10 kg tarvitsevat todella suuren häkin. Näin suurta kania ei toisaalta kannata edes hankkia, ellei se voi olla suurinta osaa ajasta vapaana. Eläinkaupoissa on ainakin välillä myytävänä melko suuriakin häkkejä (tosin ei koskaan liian suuria). Kannattaa aina kysellä olisiko mahdollista tilata kaupan kautta tietyn kokoista häkkiä. Mitä suurempi häkki on, sitä suurempi on hintakin. Häkin voi tietysti tehdä myös itse, jolloin hinta ei kovin korkealle kohoa.
Häkkiin tulisi sijoittaa pesäkoppi, juomapullo, ruokakuppi ja nk. heinäverkko, koska heinä, jota kani syö, ei saisi olla häkin pohjalla, koska kani vain sotkee sen eikä syö paljoakaan. Lisäksi häkissä olisi hyvä olla suola- ja kalkkikivet. Kuivikkeeksi soveltuu parhaiten kutterinpuru. Alusina ei saa käyttää sanomalehtiä, koska niistä irtoaa myrkyllistä painomustetta.
Alkuun
Ruokinta
Kanin pääruokaa on heinä. Se ei kestä paastoa, joten kuivaa heinää on oltava aina saatavilla. Kanin ruokavalioon kuuluu myös joko kanipelletti, johon on laskettu kaikki kanin tarvitsemat hivenaineet ja vitamiinit, tai kaneille tarkoitettua siemensekoitus. Usein annetaan näitä kahta sekoitettuna keskenään. Siemenseosta ostettaessa on varmistettava, ettei siinä ole auringonkukansiemeniä tai pähkinöitä, koska ne lihottavat kania liikaa. Lisäksi kanin on saatava monipuolisesti vihanneksia ja hedelmiä, esim. porkkanaa, salaattia, persiljaa, tuoretta ruohoa yms. Kani on puhdas kasvissyöjä, eikä sille saa antaa lihaa. Niille ei myöskään saa antaa esim. sitrushedelmiä, raakoja papuja, sipulia, säilyke-/pakasteruokia, rasvaisia ruokia yms. Tuoreruoan tulee olla annettaessa huoneenlämpöistä, sitä ei siis tule antaa suoraan jääkaapista. Raikasta vettä on oltava aina saatavilla, mutta ei jääkylmää. Kanille kannattaa myös antaa lehtipuiden oksia jyrsittäviksi, jotta sen hampaat eivät kasva liikaa.
Muista, että jos muutat kanin ruokavaliota, se on tehtävä vähitellen.
Käsittely
Kani nostetaan siten, että toisella kädellä pidetään eläintä rintakehän alta, kainaloiden takaa ja toisella kädellä tuetaan nostoa takapäästä. Kania ei saa KOSKAAN nostaa korvista, se on eläimelle erittäin tuskallista ja korvat murtuvat sen painosta. Kun kanin nostaa syliin, on siitä pidettävä tukevasti kiinni, koska kani saattaa rimpuilemalla murtaa selkänsä. Jos se pääsee loikkaamaan sylistäsi niin, että se potkaisee sinua mahaan se saattaa vahingossa repäistä erittäin voimakkailla takajalankynsillään vatsaasi pahatkin jäljet.
Hoito
Ellei kani elä vapaana asunnossa, on sen päästävä jaloittelemaan päivittäin, mitä kauemmaksi aikaa sen parempi. Kania jaloiteltaessa on aina varmistettava, ettei sähköjohtoja ole kanin ulottuvilla ja ettei kani voi muutenkaan satuttaa itseään. Erityisesti on varottava askeliaan ja oven sulkemista/avaamista. Ei ole harvinaista, että kani jää ihmisen alle tai oven väliin. Kanit muistuttavat lemmikkinä paljonkin kissaa, ne voi jopa opettaa wc-astialle, mikä onkin parasta, jos kani on suurimman osan ajasta vapaana. Kanin turkki harjataan muutaman kerran viikossa. Jos sillä on pitkä turkki, useamminkin. Kania ei saisi pestä ellei se ole aivan välttämätöntä, koska se vilustuu herkästi. Kanin kynnet kannattaa leikata parin viikon välein ja se olisi paras totuttaa siihen jo poikasena. Lisäksi kanin häkki tulee siivota aina tarpeen vaatiessa. Jos kani on lähes jatkuvasti häkissä, se tulee siivota joka toinen päivä. Vesi vaihdetaan mieluiten päivittäin ja ruoan tulee aina olla tuoretta. Jos kania pidetään kesäisin ulkona, se kannattaa madottaa aina keväisin ja syksyisin. Toisaalta myös kani joka viettää kesät sisällä, mutta saa ulkoa kerättyä tuoreruokaa, voi saada sisäloisia.
Näyttelyistä
Kaninäyttelyissä on yleensä kaneille järjestetty pet-luokka, jossa saavat kilpailla kaikki (terveet) lemmikkikanit rotuun tai ulkonäköön katsomatta. Pet-luokkaan osallistuvan kanin tulee olla vähintään 2kk:n ikäinen. Luokassa kanit arvostellaan mm. niiden kunnon ja luonteen mukaan, eli ei minkään rotumääritelmän mukaisesti.
Virallisiin luokkiin osallistuvan kanin tulee olla rekisteröity, eli niihin voivat osallistua vain rotukanit. Kanilla tulee olla vasemman korvan tatuointi, jonka kasvattajat ovat yleensä tatuoiduttaneet kaneille ennen luovutusta. Virallisista luokista yleisimmät ovat: luokka A (yli 6kk ikäiset kanit), luokka B (4-7kk ikäiset kanit, isot rodut voivat osallistua jopa 8kk asti), luokka D (emä 5-8 viikkoisine poikasineen) ja luokka M (poikueryhmä, 6-12 viikkoiset poikaset keskenään), myös muita luokkia on. Virallisissa luokissa kanit arvostellaan rotumääritelmien mukaan.
Näyttelyyn ilmoittaudutaan yleensä etukäteen ilmoittautumiskaavakkeella ja myös ilmoittautumismaksu maksetaan näyttelyn järjestävän yhdistyksen tilille etukäteen. Kaavake ja maksukuitti on lähetettävä ilmoitettuun osoitteeseen viimeiseen ilmoittautumispäivään mennessä.
Näyttelyyn kani on parasta viedä kuljetuskopissa, jossa sillä on myös jotain syötävää ja juomapullo.
Assistentit vievät kanin arvosteltavaksi tuomaripöydälle ja kani saa kirjallisen arvostelun. Palkinnot jaetaan, kun kaikki kanit on arvosteltu.
Lisää tietoa tältä sivulta: Suomen kaniyhdistys r.y.
Touhutassun kanikasvattajan sivut:
http://koti.mbnet.fi/jumbe/touhutassun/
Lähteet: yhdistyksen eri monisteet, Monika Wegler: Kaniinit
Teksti kopioitu sivulta
http://www.nicehouse.fi/lemmikit/jyrsijat/kani.htm