Vaihteistotietoa etsitään (og900,99,90)...
Vaihteistotietoa etsitään (og900,99,90)...
Morjens,
(Samansisältöisen viestin olen pistänyt myös postituslistalle...)
Virittelijät kehuvat, että Saabeissa (og900,99...) kestäisi parhaiten ns. "kokilli" (tai kokiili... miten lienee...) - valettu vaihdelaatikko.
Käsite oli jo sinänsä outo, mutta wanhojen viestien selailu paljasti, että tällä viitataan yleisesti tiettyyn valutapaan jolla saavutetaan suurempi lujuus tavalliseen valuun verrattuna. Saabin tapauksessa tässä kokilli-valetussa vaihdelaatikossa on ilmeisesti kuoressa vielä ylimääräisä vahvikeripoja.
Missäs malleissa tätä kokilli-valettua vaihdelaatikkoa on sitten käytetty? Onko tämä ollut erikseen hankittava erikoisosa vai samanlainen lottovoitto kuin Volvo-henkilöiden kisa-luokiteltu lohko, joita löytyy satunnaisesti vanhemmista malleista? Volvojen tapauksessa kyseessä on tietyn valmistusmäärän (min. 1000kpl) vaatinut erikoisosa, joita on sitten kylvetty sarjatuotantoautoihin ns. "pois jaloista" periaatteella.
Terveisin,
Timo
(Samansisältöisen viestin olen pistänyt myös postituslistalle...)
Virittelijät kehuvat, että Saabeissa (og900,99...) kestäisi parhaiten ns. "kokilli" (tai kokiili... miten lienee...) - valettu vaihdelaatikko.
Käsite oli jo sinänsä outo, mutta wanhojen viestien selailu paljasti, että tällä viitataan yleisesti tiettyyn valutapaan jolla saavutetaan suurempi lujuus tavalliseen valuun verrattuna. Saabin tapauksessa tässä kokilli-valetussa vaihdelaatikossa on ilmeisesti kuoressa vielä ylimääräisä vahvikeripoja.
Missäs malleissa tätä kokilli-valettua vaihdelaatikkoa on sitten käytetty? Onko tämä ollut erikseen hankittava erikoisosa vai samanlainen lottovoitto kuin Volvo-henkilöiden kisa-luokiteltu lohko, joita löytyy satunnaisesti vanhemmista malleista? Volvojen tapauksessa kyseessä on tietyn valmistusmäärän (min. 1000kpl) vaatinut erikoisosa, joita on sitten kylvetty sarjatuotantoautoihin ns. "pois jaloista" periaatteella.
Terveisin,
Timo
http://www.saabsupplier.com/std/docs/5194264.pdf
http://www.saabsupplier.com/std/docs/5194246.pdf
löysin tuollaiset linkit, mutta nämä ei kerro missä sitä käytetään. ehkä tuolta löytyisi joitakin sanoja tiedonhaun avuksi.
http://www.saabsupplier.com/std/docs/5194246.pdf
löysin tuollaiset linkit, mutta nämä ei kerro missä sitä käytetään. ehkä tuolta löytyisi joitakin sanoja tiedonhaun avuksi.
# 1771 - Mikko Mertanen
9-5 2,3T a vector -04 (KA) (Biopower), Renault Zoe ze40 -17 (kehonsiirrin)
exät, 99cc B201Tbo ja 900i, 9-5 2,3t se -98, 9-3 2,0t a -01
9-5 2,3T a vector -04 (KA) (Biopower), Renault Zoe ze40 -17 (kehonsiirrin)
exät, 99cc B201Tbo ja 900i, 9-5 2,3t se -98, 9-3 2,0t a -01
-
- "Hirsch"
- Viestit: 938
- Liittynyt: La Loka 18, 2003 14:30
- Paikkakunta: Jyväskylä
Onhan noita ripoja mulla ainakin aika paljon siinä laatikossa mut oisko mitään parempia tunto merkkejä??? Auto on -84 900 aero et siinä ehkä voisi olla kyseinen.
900 Aero T16 -84 (projetkti)
9000 Aero 2.0T -94
9000 Aero -96 stage X RE85 (1mile@305km/h)
9-3 Avo Aero -01 BioPower (ex RHD)
9-3 Avo viggen -00
Ossi Koukka o4o4l9457o
9000 Aero 2.0T -94
9000 Aero -96 stage X RE85 (1mile@305km/h)
9-3 Avo Aero -01 BioPower (ex RHD)
9-3 Avo viggen -00
Ossi Koukka o4o4l9457o
-
- "Saabisti"
- Viestit: 351
- Liittynyt: Ti Touko 06, 2003 17:53
- Paikkakunta: Vöyri
- Viesti:
Jos tää nyt mitään auttaa niin ainakin seuraavilla sarjanumeroilla varustetut vaihdelaatikot ovat kokill-valetuilla kuorilla:
870423
871239
Ja nämä siis sarjanumerot, ei se tyyppikoodi joka alkaa G1234.. tai GM1234...
Ja tosissaan sen verran tiedän että 70-luvun loppupuolen lootat olivat kokill-valua, oisko ollu vm. 78-79 laatikot, ehkä joissain yksilöissä vielä vm. 1980.
Ja tämä kokill-valu on siis valutapa (eng. chill casting) jossa metalli jäähdytetään nopeasti ja siitä tulee lujempaa tjsp. Mutta pointti on se että kokill-valettu laatikko kestää paremmin vääntöä, eli mä olen ymmärtänyt että saabin lootan kuoret alkaa elämään kovassa väännössä kun annetaan kenkää, eli siis lootan rattaat eivät kotelon eläessä osukaan niin hyvin toisiinsa ja pahimmassa tapauksessa lootan eläminen aiheuttaa sen että huonosti toisiinsa osuvat rattaat hiovat toisensa pilalle.
Tää kaikki tosin ulkomuistista (paitsi noi sarjanumerot oli ihan puhelimen muistikirjassa eli niihin voi luottaa)
-John
870423
871239
Ja nämä siis sarjanumerot, ei se tyyppikoodi joka alkaa G1234.. tai GM1234...
Ja tosissaan sen verran tiedän että 70-luvun loppupuolen lootat olivat kokill-valua, oisko ollu vm. 78-79 laatikot, ehkä joissain yksilöissä vielä vm. 1980.
Ja tämä kokill-valu on siis valutapa (eng. chill casting) jossa metalli jäähdytetään nopeasti ja siitä tulee lujempaa tjsp. Mutta pointti on se että kokill-valettu laatikko kestää paremmin vääntöä, eli mä olen ymmärtänyt että saabin lootan kuoret alkaa elämään kovassa väännössä kun annetaan kenkää, eli siis lootan rattaat eivät kotelon eläessä osukaan niin hyvin toisiinsa ja pahimmassa tapauksessa lootan eläminen aiheuttaa sen että huonosti toisiinsa osuvat rattaat hiovat toisensa pilalle.
Tää kaikki tosin ulkomuistista (paitsi noi sarjanumerot oli ihan puhelimen muistikirjassa eli niihin voi luottaa)
-John
-
- "Saabisti"
- Viestit: 351
- Liittynyt: Ti Touko 06, 2003 17:53
- Paikkakunta: Vöyri
- Viesti:
Juu, eli vielä hieman infoa niistä laatikoista.
Numerot oli niinkun johniemi jo kirjoitti, niistä tietenkin tunnistaa helposti laatikon, mutta se numero on siellä laatikon alla, eli sitä on vähän hankala katsoa jos se on autossa kiinni. Toinen hyvä tunnistustapa on saada laatikkoa hieman puhtaammaksi, kokillilaatikko kiiltää melkein hopean lailla, tavallinen jää mataksi.
Pari kuvaa laatikoista:
Kokillivalu: http://www.saab4fun.com/rest/gear2.jpg
Tavallinen: http://www.saab4fun.com/nya_bilder/ba06.jpg
Ja ettei tehtäisi tätä liian helpoksi kokillilaatikoita on myös ilmeisesti ilman noita kolmea vinovahvistusta, ja ilmeisesti on myös olemassa tavallisia laatikoita missä on nuo vinovahvistukset.
Eli helpoin tapa on katsoa nuo numerot laatikosta ja pestä sitä tai muuten puhdistaa ja katsoa kiiltääkö "hopea"!
Tässä toinen kuva mistä näkee paremmin sen kokillilaatikon kiillon:
http://www.saab99klubben.com/Clean_tran ... the_73.jpg
Numerot oli niinkun johniemi jo kirjoitti, niistä tietenkin tunnistaa helposti laatikon, mutta se numero on siellä laatikon alla, eli sitä on vähän hankala katsoa jos se on autossa kiinni. Toinen hyvä tunnistustapa on saada laatikkoa hieman puhtaammaksi, kokillilaatikko kiiltää melkein hopean lailla, tavallinen jää mataksi.
Pari kuvaa laatikoista:
Kokillivalu: http://www.saab4fun.com/rest/gear2.jpg
Tavallinen: http://www.saab4fun.com/nya_bilder/ba06.jpg
Ja ettei tehtäisi tätä liian helpoksi kokillilaatikoita on myös ilmeisesti ilman noita kolmea vinovahvistusta, ja ilmeisesti on myös olemassa tavallisia laatikoita missä on nuo vinovahvistukset.
Eli helpoin tapa on katsoa nuo numerot laatikosta ja pestä sitä tai muuten puhdistaa ja katsoa kiiltääkö "hopea"!
Tässä toinen kuva mistä näkee paremmin sen kokillilaatikon kiillon:
http://www.saab99klubben.com/Clean_tran ... the_73.jpg
Pisti muuten silmään semmonen homma että toi tiedoston nimi loppuu "...from_the_73.jpg". Toi 73 tuskin viittaa auton malliinSaabi C900 kirjoitti: ...Tässä toinen kuva mistä näkee paremmin sen kokillilaatikon kiillon:
http://www.saab99klubben.com/Clean_tran ... the_73.jpg

Mut se on ainakin mun käsittääkseni varma että 78-79 vuosimallin turboissa on kokillilaatikot jos autossa on edelleen orkkisloota kiinni. Ja nyt taas mutua; oisko niin että noi aikaisemmat ei-turbon kokillit ois niitä ei-vahvistettuja lootia? Kävis ainakin järkeen että ei-turbo = Ei-vahvistettu, turbo = vahvistettu laatikon elämistä vastaan.
-John
-
- "Saabisti"
- Viestit: 351
- Liittynyt: Ti Touko 06, 2003 17:53
- Paikkakunta: Vöyri
- Viesti:
Niitä on ilmeisesti valmistettu suurimman osan 70 lukua, itse laatikot oli vielä mukana jopa -81, mutta ensiökoppa ei sitten enään ollut kokillia.
Sen ensiökopan taas tunnistaa kokilliksi noista edellämainitsemistani kuvista eli kokillissa on kolme ripaa, noin sentin leveitä ja kolme senttiä väliä, kun taas ei-kokillissa on myös kolme ripaa, kolme senttiä leveitä ja sentti väliä.
Tuo ensiö muuttui ketjulliseksi suurinpiirtein -76-77.
78 turbolaatikko on kestävin, koska siinä oli rattaat vahvempia kuin myöhemmissä, ja sekä laatikko ja ensiökoppa kokillivalua.
Sen ensiökopan taas tunnistaa kokilliksi noista edellämainitsemistani kuvista eli kokillissa on kolme ripaa, noin sentin leveitä ja kolme senttiä väliä, kun taas ei-kokillissa on myös kolme ripaa, kolme senttiä leveitä ja sentti väliä.
Tuo ensiö muuttui ketjulliseksi suurinpiirtein -76-77.
78 turbolaatikko on kestävin, koska siinä oli rattaat vahvempia kuin myöhemmissä, ja sekä laatikko ja ensiökoppa kokillivalua.