Keväällä 2005 oli hyvä ystäväni päättänyt hankkia itselleen oman talon. Toiveena oli tietysti saada myös talli yhteisiin harrastuksiimme. Pitkän etsinnän jälkeen löysi ystävä lopulta talon ja tallin. Keski-iän ylittänyt pariskunta oli tullut yhteiselonsa päähän ja pankki oli vaatimassa kovasti omiaan jo portilla. Kaverini tuntien talolla ei ollut niin kauheaa merkitystä, mutta tallilla kyllä, poikamies kun on.
Taloa katsoessaan soitteli kaveri sitten minulle, että olisi siellä jotakin minullekin. Olin ihmessäni, että mitähän tällä kertaa. Jos kauppa syntyisi myyjän hinnalla jäisi n. 100 neliön lattilämmitettyyn talliin mm. hitsivehkeet pulloineen, korkapainekompura, hallitunkkeja, litkuja, öljyjä, sorvi, käyttämättömiä käsityökaluja jne. Oikeastaan näin jälkikäteen työkalut inventoineena kaikki mitä normaalissa autokorjaamossa olettaa olevan. Ja sokerina päällä: Tallin takanurkassa punainen 900 "joku saabi" purettuna sisustat kokonaan ja etuovet irrallisena. Hätkähdin: "mitä hemmettiä, joku läpimätä paskako?"
Kaveri käveli puhelun aikana auton viereen ja aloitti selostuksen: " Takana lukee turbo 16 valve, 5ovinen kattoluukku, sähköpeilit ja ikkunat, virheetön sisusta tallin nurkassa pressujen alla, 8xalut, mittarissa 231tkm, vm 1990, konehuone huippusiisti, hankalokerossa merkkiliikkeen huoltokirja täydellisenä. Viimeisin huolto 2002 Laakkosella Lahdessa 220tkm. Olin jo extaasissa. Miksi auto sitten on purettu, kysyin. Pappa oli kuulemma ostanut auton verovelkaisena ja alkanut tekemään kevyttä rust off -remppaa. Tehtynä oli kontin pohjat ja takakaarista iskarin ympärykset sekä kaikkien ovien pohjat + takakahvojen ympärykset. Muuta autossa ei ollutkaan. Miten kone tiedustelin. Pappa vakuutti olevan timmissä kunnossa ainoastaan takapönttö puuttui, oli ottanut ruosteisena irti aikeissaan vaihtaa. Lisäksi autoon oli laitettu eteen ja taakse uudet levyt ja palat sekä takapään puslia vaihdeltu. Toi on saatava. Vielä kun kaveri sanoi, että maksuaikaa on 20v otin auton näkemättä.
Päivääkään en ole katunut. Kasattiin autoa noin kuukauden ajan lähes joka ilta ja pala palalta osat löysivät paikoilleen. Kone käyntiin ja Wau, käy todella hyvin. Eka koeajo vain paransi fiilistä - tukevin OG mitä olen ajanut koskaan. Leima tuli tokalla näytöllä alapallosta ja takajarruista johtuen. Pappa oli "lukinnut" lukkopihdeillä takajarruletkut tankin etupuolelta, joka jäi meiltä tohinassa huomaamatta. Dynollahan ei sitten ollut takajarruja ollenkaan - Känkkä piti niin hyvin kuin uusilla levyillä ja paloilla voi pitää. Pohjan tarkastuksen yhteydessä inssi huomasi onneksi pihdit, mutta vaihdatti kuitenkin pykineet letkut uusiksi. Leima tuli lopulta em. viat korjattua.
Menneen kesän aikana auto sai osakseen mm. APC-modauksen, uuden putkiston, lämpötila-anturin ja kaikkea muuta pientä kivaa. Ensi kesänä nähdään varmasti meetingeissä.
[/img]- Nyt Manukin jaksaa lukea -
