Suihkumoottorihybridi

[Ddeccard]

Sain tässä älynväläyksen miten rakentaa innovatiivinen hybridiauto:

Pieni suihkumoottori, joka pyörittää generaattoria, joka taasen syöttää virtaa sähkömoottoreille (2 tai 4 kpl).

Eikös tuollaisen suihkumoottorin saa käymään aika monenkirjavalla löpöllä (lue: Jack Danielssista rypsiöljyyn)? Ja hyötysuhdekin taitaa olla parempi kuin perinteisellä nelitahtisella.

Mitä ongelmia tälläisesta kokoonpanosta tulisi. Huoltovälit? Melusaaste?

Kysyy hän seisten puhtaasti teoreettisella pohjalla.

[Jussi]

Pieni suihkumoottori, joka pyörittää generaattoria, joka taasen syöttää virtaa sähkömoottoreille (2 tai 4 kpl).

Vesillähän kulkee tuollaisia... esim Finnjet oli ainakin alkuunsa sellainen.

Eikös tuollaisen suihkumoottorin saa käymään aika monenkirjavalla löpöllä (lue: Jack Danielssista rypsiöljyyn)? Ja hyötysuhdekin taitaa olla parempi kuin perinteisellä nelitahtisella.

Polttoaineet voisulasta bensaan kelpaa, mutta hyötysuhde ei ole häävi. Esim voimalaitoskäytössä kaasuturbiinin hyötysuhde petrataan hyvälle tasolle ns. kombikäytöllä (hukkalämpö talteen ja höyryksi -> höyryturbiineille ja loput hukkalämmöstä kaukolämmöksi yms).

Panssarivaunuissa yms liikkuvassa kalustossa turbiinia käytetään tehotiheyden, monipolttoainekäytön yms vuoksi.

Mitä ongelmia tälläisesta kokoonpanosta tulisi. Huoltovälit? Melusaaste?

Huoltoväli samaa luokkaa perinteisellä polttomoottorilla, huolto kalliimpaa ja vaativampaa vaikka itse voimakone onkin yksinkertainen kuin mikä.

Melusaaste omaa luokkaansa... 10 000 - 20 000 rpm pyörivä turbiini ja alennusvaihde sen perässä pitää melkoisen vinkunan.

Chrysler teki joskus 60-luvulla turbine car proton, jota kait jossain määrin kokeiltiin ihan tienpäälläkin. 70-luvun alussa kikkailtiin kaasuturbiini rekan nuppien kanssa (GMC ja Mack?). Samoihin aikoihin kaasuturbiinia tungettiin myös panssarivaunuihin (M1 Abrams, T-80, S-tank jne). Energiakriisi teki siviilitouhuista lopun ja tankeissakin vain jenkit luottavat enää kaasuturbiiniin.

Kuiteskin... jos löytyisi mielekäs tapa ottaa talteen ja hyödyntää pakokaasujen lämpöenergia niin kaasuturbiinin tehotiheys ja yksinkertaisuus kompensoisivat hyvin hybridikäytön monimutkaisuutta ja painoa...

[Svc]

Volvo kokeili tuollaista joskus 90-luvulla. Olivat kehittäneet suurnopeusgeneraattorin, joka oli kytketty suoraan kaasuturbiiniin.
Volvo ECC:n muodot periytyivät sitten S80:een.
http://media.ford.com/article_display.c ... e_id=20382

[Jussi]

Noita suurnopeusgeneraattoreita löytyy lentokoneista. Hävittäjissä generaattorien pyörimisnopeudet on tyypillisesti luokkaa 15...25 000 rpm ja tehokin luokkaa 30...90 kVA, joten sieltä löytyisi valmis generaattori lykättäväksi pienen turbaanin perään.

[lucaf]

Chrysler teki joskus 60-luvulla turbine car proton, jota kait jossain määrin kokeiltiin ihan tienpäälläkin.

piti googlessa käydä verestämässä muistoja autosta josta minulla oli lapsena pienoismalli, on se vaan nätti muotoilultaan

http://www.tocmp.com/brochures/Chrysler ... /index.htm

toisilta sivuilta laintattua:

50 of these experimental Gas Turbine cars were built to test the feasibility of this new power source. During a three year period, 200 Chrysler customers were given the car for three months each for a real-world test. The car sounded like a jet plane when it drove by and the sound effect was duplicated by many science fiction shows as the sound that cars of the future would make.

...

The biggest complaint about the car was poor acceleration. 0-60 miles per hour was achieved at a slow 12 seconds. However, if the car was "brake torqued" by holding the brakes and revving the turbine up to 50,000 rpm the 0-60 time was cut to 5 seconds.

[tknummelin]

The biggest complaint about the car was poor acceleration. 0-60 miles per hour was achieved at a slow 12 seconds.

[Svc]

Noita suurnopeusgeneraattoreita löytyy lentokoneista. Hävittäjissä generaattorien pyörimisnopeudet on tyypillisesti luokkaa 15...25 000 rpm

Volvo taisi pyörittää tuota generaattoria suoraan turbiinin perässä ilman alennusvaihdetta. Siis yli 100 000 rpm nopeuksilla.

[Coltti]

Jos tuo chryslerin turbiiniauto on niin hyvä, kuin artikkelin perusteella voisi päätellä, miksi noita ei näy tänäpäivänä liikenteessä!?.

[Svc]

Turbiinin hyötysuhde putoaa rajusti, kun kokoa piennennetään.
60-luvulla polttoaineenkulutuksella ei ollut mitään merkitystä eikä 60-luvun 200 hv (SAE) jenkki-V8 sekään ollut mikään talousihme nykypäivän mittapuulla.

Nykyään 200 DIN hevosta revitään jopa 2-litraisesta vaparistakin ja alle puolella 60 -luvun bensankulutuksesta.

Turbiini puolustaa paikkaansa juuri lentokoneissa ja sotilaskäytössä keveytensä takia ja hyötysuhde alkaa pärjätä mäntämoottorille vasta junien ja laivojen kokoluokassa. Toisaalta Finnjet:iinkin asennettiin dieselit juuri polttoainetalouden takia.