jäähdytysnesteenä 100% vettä?

[lucaf]

saisinko mielipiteitä, kuinka suuri synti on käyttää väliaikaisesti 100% vettä jäähdytysnesteenä? auto odottaa parempaa jäähdytintä jonka saan viikon parin päästä ja silloin toki kunnon nesteet sisään, kuinka nopeasti tuo pelkkä vesi ruostuttaa syysteemiä?

[petromies]

Siitä vain. Neste sitten aikanaan putsaa paikat ja hoitaa ruostesuojan.

[ari_viitanen]

Ei siitä mitään haittaa ole jos 2vkoa on pelkät vedet.

[lucaf]

kiitos vastauksista

[kf3461]

Eihän toi pelkän veden käyttö synti ole, joskus se on jopa pakko. Tällä tarkoitan tilannetta jolloin vedet pysyy sisällä, mutta nesteseos tulee pihalle.

Vanhan syylärin kanssa on tollasiin ongelmiin törmäilty. Ei siellä vähään aikaan mikään pahemmin happane. Ilmatkin suosii, lämpötila plussan puolella.

[Jussi]

Puhdas vesi on itse asiassa lämmönsiirron kannalta parempaa kuin jäähdytinneste-vesiblandis eikä sen käytöstä muutenkaan mitään suurempaa haittaa ole. Jäähdytinnesteiden sisältämien lisäaineiden vaikutus korroosioon on melko nimellinen.

[teesalama]

Juu totta turiset, vedellä on suurempi ominaislämpökapasiteettui kuin glykolilla. Taitaa glykolin viskositeettkin olla suurempi kuin vedellä (vesi siis virtaa helpommin.
Glykolin käyttö kyllä nostaa hiukan kiehumispistettä, ja kai niillä inhibiittoreilla nyt joku virka siellä on.

Ei varmastikkaa mene silti miksikään vaikka kesän ajelisit pelkällä vesijäähdytyksellä.

Ja sitten se pakollinen linkki:
http://www.roadmachine.fi/wawett.html
(täynnä mainosmiehen puheita)

[kf3461]

nesteseos kiirehtii nopeammin ulkoilmaan. Oliskohan se termi pintajännitys. Vedet pysyy paremmin sisällä ja jäähdyttää kans.

Nesteen lisääminen laskee pintajännitystä (pakkasneste), positiivisenä puolena se lisää pakkaskestävyyttä. Pentuaikoina ajeltiin vesillä niin kauan kuin uskallettiin. Pakkasten tultua alkoi kiroilu ja korjailu, kun glykoolit ei pysynyt sisällä.

Tositietäjät, jotka olivat hoitaneet vuotohommat aikaisemmin kuntoon käristivät kansipahvinsa. Pelkän pakkasnesteen lämmönjohtokyky ei ole kummoinen.

[Jussi]

... ja kai niillä inhibiittoreilla nyt joku virka siellä on.

On niillä virka siellä, mutta se liittyy vesi-glykoliseoksen ominaisuuksiin eikä veden sinänsä.

Eihän esimerkiksi vesikieroisessa lämmityksessäkään välttämättä tarvita mitän inhibiittoreita (tosin niitä kaupasta saa) ja lämmitysjärjestelmän putkien, pattereiden yms elinikä on yleensä reilusti yli 50 vuotta.

[okaalto]

... ja kai niillä inhibiittoreilla nyt joku virka siellä on.

On niillä virka siellä, mutta se liittyy vesi-glykoliseoksen ominaisuuksiin eikä veden sinänsä.

Eihän esimerkiksi vesikieroisessa lämmityksessäkään välttämättä tarvita mitän inhibiittoreita (tosin niitä kaupasta saa) ja lämmitysjärjestelmän putkien, pattereiden yms elinikä on yleensä reilusti yli 50 vuotta.

Eikös tän juoni ole just siinä, että tuollakin kiertää sama vesi koko ajan. Hapettuminen olisi paljon nopeampaa, jos vesi vaihtuisi koko ajan.

[Jussi]

Eikös tän juoni ole just siinä, että tuollakin kiertää sama vesi koko ajan. Hapettuminen olisi paljon nopeampaa, jos vesi vaihtuisi koko ajan.

Sepäs se. Vedestä häipyy pikkuhiljaa liiat siihen liuenneet kaasut (niistä nyt ei juuri muilla kuin hapella ole mitään merkitystä). Samaten liiat mineraalit saostuvat pikkuhiljaa pois. Veteen jää liuenneita mineraaleja ja kaasuja sen verran mitä se siinä paineessa ja lämpötilassa pystyy sitomaan. Vapaat kaasut ja mineraalit/muut epäpuhtaudet katoavat ajan myötä kokonaan. Vesijohtoveden Ph kait yleensä menee suljetussa vesisysteemissä 7.5-8.5 väliin ajan kanssa, eli korroosionopeuden kannalta hyvälle alueelle. Siksi noissa ei välttämättä tarvita lisäaineita.

[900T16]

Eikös tän juoni ole just siinä, että tuollakin kiertää sama vesi koko ajan. Hapettuminen olisi paljon nopeampaa, jos vesi vaihtuisi koko ajan.

Joo näinhän se on, paitsi jos on kyseessä vanha avopaisunta-astialla varustettu lämmitysverkosto. Siinähän vesi pääsee hapen kanssa tekemisiin. Mutta kestäähän sekin ruostua melko kauan.

Kuten Luca tuossa kirjoitteli, niin kyllä väliaikaisesti voi aivan hyvin ajaa pelkällä vedellä. Mutta minkään lämmönjohtamis- tms. ominaisuuksien takia en kesäksi ole koskaan varta vasten laimennellut nesteitä tai siirtynyt vesilinjalle. (Saabistahan nyt oli puhe?) Ja onhan siinä riski syksyllä, että nasahtaa jäähän kun ei kuitenkaan muista lisätä pakkasnestettä.

[tomu]

Itse olen muutamassa hopassa ajellut ennen nesteiden vaihtoa jonkun aikaa puhtaalla vedellä, nimenomaan jäähdytysjärjestelmän puhdistumisen takia. Melkoinen määrä kuraa lähtee päivän ajon jälkeen pois, se sama tauhka olisi ilman huuhtelua uusien nesteiden joukossa taas. En tosin suosittele tätä konstia kovilla pakkasilla

[Mertmi]

Taanoin näin dokumentin Venäjän kovista oloista ja köyhyydestä. Eräskin mies liikkeellelähtörutiinina keitti pesutaasallisen vettä, kaatoi ne autonsa syyläriin. Lohkolämmitys oli näin taattu ja pakkasten paukkuessa lähti mosse tulille, kuin kesällä. Sitten kun ajelulta tultiin takaisin, hemmo avasi tyhjennyspropun ja antoi vesien valua pihamaalle.

[V-M]

Eipä sitä pakkasta tarvi juurikaan olla kun menee alavesiletku jäähän jos pelkällä vedellä koittaa pärjätä.

V-M

EDIT: Saattaa toimia "vähän" pidenpään jos poistaa termarin (jatkuva vesikierto) Mutta heikko on toiminta jo -10C. Kaupungissa saattaa toimia mutta valtaväylä ajossa ei toimi.