Pakko luoda tämmöinen topic kun on pistänyt ihmettelemään tälläkin palstalla laajasti vallitseva ranskalaisautoviha. Harvalla kuitenkaan on kovin omakohtaisia kokemuksia, "naapurin velipojalla oli vuonna kaheksankytkolme citroen visa ja se oli ihan paska", ja tällä perusteella kaikki kyseisessä maassa valmistetut autot mielletään paskoiksi
Mitä nyt itse olen "patonkien" kanssa tekemisissä ollut niin vähemmän niiden kanssa on ongelmia ollut kuin monien muiden autojen, jopa Saabien.
Makuasioista ei edelleenkään sovi kiistellä, eikä tarkoitus ole vedättää herneitä kenenkään nenään mutta olisi mukavaa saada aikaan keskustelua aiheesta, puolesta tai vastaan
Saab 9-3 SS 1.8t Linear Pro -07 (Käyttöpeli)
Mercedes-Benz 240D W123 -83 (Kesäauto)
Mulla on rellu ja kyllä sillä ihan kiva on mennä, 2.8v6 antaa puhdikkaammat kyydit mitä 8v iivari , pientä sähkövikaa on ollu, mutta eipä ne muutkaan ilman niitä selviä.
Muutenkin olen ajatellut hommata uudeksi harrastepeliksi 404 pösön, saas vaan nähä löytääkö sopivaa mistään.
kristian kirjoitti:Harvalla kuitenkaan on kovin omakohtaisia kokemuksia, "naapurin velipojalla oli vuonna kaheksankytkolme citroen visa ja se oli ihan paska", ja tällä perusteella kaikki kyseisessä maassa valmistetut autot mielletään paskoiksi
Tuollasiahan nuo jutut aina on, oli merkistä mistä hyvänsä kysymys. Vastaavilla perusteilla Saabejakin tuomitaan huonoiksi autoiksi joissakin muissa piireissä
Eipä merkkifanaatikkojen jutuille yleensä kannata kauheasti korvaansa lotkauttaa.
-Jussi-
Audi Q3 Sportback, Saab 9-5 2.0T, Saab 9-5 2.3T
Ex Saab 900, 9000, 9-5
Firmassa oli C5-sitruuna. Vikalista oli aika loputon, eikä Vehon huolto aina saanut autoon tolkkua. Pomon edellinen liisari oli myös samanlainen, tosin 2-litrainen automaatti (kun tämä paska oli 1,8 manuaali) ja ovat kuulemma eri tehtailta, mistä johtuu suuret laatuvaihtelut.
Palokunnallamme on käytössä Pösön Boxer. Ihan käyttökelpoinen peli 2,8:lla koneella. Ainoa mitä aina haukun on tuo ohjaamoergonomia. Itse en ole vielä hyvää ajoasentoa löytänyt. Kun vaihdekepin kotelo ja iso virta-avain on kokoajan oikeassa polvessa kiinni. Tosin tuohan on sama auto Fiatin ja sitikan kanssa, eli on paha sanoa onko ohjaamon piirtänyt Luigi vai Jacques. (Ja kaasupolkimen kiinnitysrauta tai joku muu metalliskärbä kaasupolkimen kulmilla on repinyt Caterpillarin kengänkärkeen rumat vekit )
Itse en oikein anna arvoa ranskalaisille (oolannin tekee hyvät ), mutta niissä kuten monissa muissakin merkeissä on aika paljon hajontaa. Osa sanoo että muutama on ollut ja enempää ei tule, kun toiset taasen ei muuta haluakkaan. No, kaikki autot muuttuvat yksilöiksi, kun ne on uutena ajettu autoliikkeen luovutushallista ulos.
Tyhmä kysymys: mikäli kaipaa objektiivista ja puolueetonta keskustelua eri automerkeistä, eikö sitä kannata hakea jostakin aivan muualta kuin tietyn merkin harrastepalstalta? Pitäisikö täällä alkaa hymistelemään kaikkia muita merkkejä tyyliin "kyllä ne rellut tai fiiatit tai moskvitsit on loppujen lopuksi ihan yhtä hyviä kuin saabitkin eikä niissä varmaan ole edes yhtä paljon vikoja kuin saabissa ja oikeastaan saabit onkin ihan paskoja, pitää varmaan mennä ostamaan ooppeli saabin tilalle ". Minusta kevyt muiden merkkien mollaaminen kuuluu täällä ilman muuta asiaan, kuten kaikilla merkkikohtaisilla foorumeilla .
(ja ranskalaisia autoja vastaan mulla ei ole sinänsä mitään. Varsinkin monet vanhat sitikat on todella upeita pelejä )
Naapurilla oli kerran vuoden 2004 C4 sitikka. Mulla oli sillon paskanruskea 99, jossa kaasari viimesenpäälle säädöissään. Röpötys ja kolmellakäynti oli hallittavissa oikeaoppisella ryypynkäytöllä, jolloin auto myös käynnistyi alle sekunnin. 99:ssä oli ilmastointi joka lattiassa ja oli tosi mukava kesäpäivinä shortsit jalassa ajella, kun ajoviima hoiti jalkahien tuuletukset. Ei mitään turhia sähköleluja, kuten naapurin autossa.
Oli tapana huudella naapurille aidan yli kaikenlaisia solvauksia "ranskiksista ja patongeista". Välillä heittelin sen pihalle tyhjiä ketsuppi ja sinappipurkkeja. Aina kun sen emäntä tuli porraskäytävässä vastaan, huomautin että miten olis elämä helpompaa, jos olis teilläkin oikeanmerkkinen auto. Ovat varmaan myös huomanneet, että meillä koko perhe pukeutuu aina saab -lippiksiin ja t-paitoihin satoi tai paistoi. Perkele sen verran kovia saabisteja ollaan. Eikö ranskisurpoilla oo edes lippiksiä, HÄH??
Yks päivä sen emäntä oli lähdössä lähikauppaan C4:llä (kauppakassi kun on). Ryntäsin salamana pihalle ja tuikkasin saban tulille (huh, hirvee bensanhaju ja yskiminen. Hetken jo luulin, että kastelin tulpat, mutta se hörähtikin tulille. Kyllä aito saabisti saabit tuntee ja hallitsee! Pahus, tällä kertaa käyntiin sahaamiseen meni 5 sekuntia). Naapurin rouva oli jo pihaanajotiellä, joten nyt oli pidettävä kiirettä, että saisi näytettyä patonkiämmälle, että mistä tuulee.
Eipä pysynyt patonki messissä, kun huitelin sen ohi pientareen puolelta. Ilmeisesti rouva sotkeentui sähköleluihinsa niin pahasti, ettei mahtanut mitään, kun rämistelin paskanruskealla 99:llä ohi. Ämmän ilme oli näkemisen arvoinen. Oppipahan saatana, että ranskikset on hyviä vain tikkuranskalaisina ja mielellään kotimaisista perunoista valmistettuna. Ittellä tosin lähti rytäkässä vissiin moottorin etukiinnike irti, mutta kyllä kannatti. Myöhemmin huomasin, että kiinnikkeen pultit oli vielä paikoillaan, eli se oli vain ruostunut irti koripalkista mikä ei oikeastaan ole vielä mikään vikakaan. Samassa rytäkässä paloi myös kannentiiviste ja taisi haljeta koko kansi, mutta sekään ei ole mikään vika, koska eihän sitä tiedä, että millon se on haljennut. Varmuuden vuoksi jäähdytysnesteissä pidän puolet öljyä ja öljyissä taas puolet vettä.
Sen sijaan naapurilla oli pahoja sähköongelmia, kun kyyläsin niitten touhuja illalla aidanraosta. Koko pirssi oli ihan sekaisin. Aina kun laittovat ovet kiinni, jokainen vilkku vilahti. Tää on selvä todiste siitä, että ranskiksiin ei kannata sotkeentua.
No, pistetään nyt sitten omakohtainen kokemus ja hieman faktaa ranskiksen takuukorjauksista 11 kk:n ajalta - ko. ajopeli meni muuten vaihtoon juuri ennen takuuajan umpeutumista (takuu 12 kk):
Yhteensä siis kaikkea kivaa n. 17000:lla markalla 11 kuukaudessa, valitettavasti en muista kaikkia yksityiskohtia (olen yrittänyt unohtaa koko surullisen tapauksen). Grillillä tosin tulee aina mieleen .
Korjaamatta jäivät ratkaisemattomina ominaisuuksina auton mennessä vaihtoon mm:
- mittariston painuminen kojelaudan sisään kun yrittää nollata trippimittaria
- pyörii vain 3:lla pytyllä sateen jälkeen (vesi menee tulppien syvennyksiin), jos ylipäätään suostuu käynnistymään
- konepellin ruostuminen
- ISA standardin mukainen ajoasento (polvet suussa/kädet suorana) todella rasittava yli 5 km:n matkoilla
Sami kirjoitti:Naapurilla oli kerran vuoden 2004 C4 sitikka. Mulla oli sillon paskanruskea 99, jossa kaasari...
On se kumma kun eivät tajua hyvän päälle mitään..
Mainioita tarinoita sulla.
Tässäkin oli ilmeisesti opetuksena, että Saabi vaikuttaa kehnolta vain kaikkein rupusimpana mallina 30 vuoden takaa verrattaessa nykypäivän Citikkaan
Hehe hoho, hihi:) Näin sitä tosi saabisti vahingossakin tietämättään laittaa rivien väliin tämmösiä uskoa vahvistavia opetuksia. Sitten asiaan:
Tapana on yleensä kylillä etsiä bemareita, mersuja ja muita vääränmerkkisiä paskoja, joita sitten kyykytän tällä paskanruskealla saabilla (jonka kaasari on säädöissään ja kattoverhoilu tietysti virheetön). Kerran muistelen, että tuli yks kaverin tuttavan 70 luvun isokissa viivalle. Ja taas sama homma; eivät osaa ajaa tai sitten sotkeentuvat noihin sähköleluihinsa. Kyllä kissamiestä vitutti aivan urakalla, kun meikäläinen veti tupliksella ohi. Renkaat löi tyhjää joka vaihteella. Nelosella vielä satasen vauhdissa pelkkää ryyppyvipua vetämällä saa pyörät sutimaan tyhjää. Onnistuuko sitikalla? Häh? Ei vissiin löydy kaikkien sähkövimpaimien seasta sitä ryyppyäkään..
Viimeksi muokannut Sami, Su Kesä 11, 2006 12:11. Yhteensä muokattu 1 kertaa.