Harraste auton arvo (oli mitä tästä...)?

[gls]

ja kyllähän harraste autolla pitää ajaakkin, vaikka sitten vain kauppareissuja. ei ole mitään järkeä rakentaa hienoa autoa ja seisottaa sitä tallissa..

[Vesa Pohjalainen]

Nooppa on vähän sellainen outolintu saabistienkin keskuudessa, ettei sitä oikein miksikään noteerata, oli kunto mikä hyvänsä. Näin siis meillä Suomessa.

Pistäkääpä tämä mieleen: kun nooppien ikä alkaa mennä yli 25 vuotta, parhaat haetaan ulkomaille, koska sen myyntialue on ollut hyvin suppea. Jostain ihmeen syystä varsinkin amerikkalaiset ovat siitä mallina kovin kiinnostuneita ja odottavat vesi kielellä määräajan umpeutumista.

Meille nooppa on liian arkinen, liian tavallinen, liian köyhä varustelultaan ja liian yleinen ja ennen kaikkea liian peruskaikkea, siksi se on kaikessa Saabin arvostuksessa ihan alimmassa pohjamudassa....vielä toisaiseksi.

Oma 77.000 ajettu -85 nooppani on mukana talvipäivillä juuri harrasteauton ominaisuudessa kaikessa karuudessaan ja vaatimattomuudessaan.
Silti jotenkin kiehtovan kummallisena jopa pientä omistamisen ylpeyttä herättävänä..

[ng900aero]

Vesan ohella lukisin itsenikin nooppaharrastajiin, kertakaikkisen kiva vekotin, ajettavuus huomattavasti sutjakkaampaa kuin satkulla, auto ei puske satkun tavoin, on satkua suorituskykyisempi, ja vieläpä sangen käytännöllinenkin tilavan konttinsa ansiosta
Ja kylläpä taas harmittaa kun menin luopumaan hienosta noopastani loppusyksystä
Jos joskus jokin tuollainen alle 100tkm ajettu helmi ilmestyisi kohtuulliseen hintaan myyntiin niin sitten mentäisiin kaupoille meinaamisen sijaan

[J-ani]

Nyt tämän ketjun alussa mainittu kulkine olisi sitten myynnissä kaluston vaihdon vuoksi. Ei ole tilaa pitää useampaa projektia. http://www.saabclub.fi/phpBB2/viewtopic ... highlight=

[Juha96]

Yhdyn kaikkiin Ysikympille täällä jaettuihin kehuihin. Meillä kotona oli sellainen kakkosautona kahdeksan vuotta 90-luvulla.
Mallin arvoa ei taltioitavana / harrastettavana autona ei silloin vielä tajuttu, ja myytiin pois uudemman kulkineen alta loppuvuodesta 1998. Osasyynä siihen, että autoa ajateltiin meillä lähinnä käyttöautona, oli varmaan juuri sen käytännöllisyys, käytön edullisuus sekä lähes uskomaton toiminta- ja käyttövarmuus. Ja vaikka perheen ykkösautoina ehti tuohon aikaan olla mm. 9000 CD Turbo, ei Ysikympin kanssa ollut koskaan kurja lähteä pitemmällekään matkalle.

Juuri tänään iltapäivällä läikähti lämmin olo sydänalaan, kun näin Sellon parkkihallissa pienen lommon saaneen, mutta muuten hyvin siistin ja alkuperäisen mv.'86 tai '87 viisivaihteisen yksilön samaa väriä kuin J-anilla myynnissä oleva. Harmi, kun ei ole ylimääräistä säilytystilaa missään.