Nakutustunnistimia löytyy kahta mallia: malli, joka kiinnitetään erillisellä ruuvilla sekä suora malli, jossa kiinnitysruuvi on osa tunnistimen runkoa. Ymmärtääkseni läpiruuvattava malli on vanhempi ( ainakin vm -85 ) ja suora malli on uudempi ( ainakin vm -88 ). Mallit ovat vaihtokelpoisia ainakin kiinnitystensä osalta.
Onko näistä eri nakutustunnistimista muuta tietoa olemassa? Voiko niitä vaihtaa keskenään? Kumpaa on mielestänne parempi käyttää vm -87 mustan APC-boxin kanssa, kun APC-järjestelmää sovitellaan vieraaseen moottoriin (MB 190E 2.0 8-venttiilinen)?
Vastauksista kiittäen
tomant
Nakutustunnistimien erot?
Nakutustunnistimien erot?
Viimeksi muokannut tomant, Su Elo 27, 2006 16:00. Yhteensä muokattu 1 kertaa.
Menee kyllä offtopicciin, mutta lisää tietoa on osoitteessa http://www.mersuforum.net/forum/viewtopic.php?t=38637
Projekti on suunnittelu- ja rojunkeruuvaiheessa. Tavoitteena on laittaa pieni KKK K03-turbo mersun takakonttiin (vrt. http://ststurbo.com/racing ). Tarkoitus on saada vääntöä lisää ja erityisesti alarekisteriin, huipputeho ei pääasia. Ahtoputket vedetään kabiinin läpi konehuoneeseen. Ahtoputken osaksi saattaa tulla vesi-ilma-välijäähdytin. Saabin APC suojaa nakutuksen varalta. Ahtopaineet alustavasti vakio-APC:n mukaan. APC-modaukset sitten myöhemmin, jos tarvetta on ja kaikki pelaa. Turbon öljy palautetaan koneeseen sähköisellä öljypumpulla. Automaattilaatikolla on sähkötuulettimella varustettu jäähdytin. Koneelle tulee Saabin tonnarin jäähdytin+tuuletin 80 asteen lämpökytkimellä. Alkuperäinen KE-Jetronic säilytetään samoin auton ulkonäkö. Turbotekniikka tulee pääosin takakonttiin varapyörän koteloon. Moottoriöljyn lisäjäähdytys on harkinnassa, mutta en usko tarvitsevani sitä, kun pidän vedenlämmön kurissa.
Eli tällainen pikku modaus on kiikarissa.
tomant
Projekti on suunnittelu- ja rojunkeruuvaiheessa. Tavoitteena on laittaa pieni KKK K03-turbo mersun takakonttiin (vrt. http://ststurbo.com/racing ). Tarkoitus on saada vääntöä lisää ja erityisesti alarekisteriin, huipputeho ei pääasia. Ahtoputket vedetään kabiinin läpi konehuoneeseen. Ahtoputken osaksi saattaa tulla vesi-ilma-välijäähdytin. Saabin APC suojaa nakutuksen varalta. Ahtopaineet alustavasti vakio-APC:n mukaan. APC-modaukset sitten myöhemmin, jos tarvetta on ja kaikki pelaa. Turbon öljy palautetaan koneeseen sähköisellä öljypumpulla. Automaattilaatikolla on sähkötuulettimella varustettu jäähdytin. Koneelle tulee Saabin tonnarin jäähdytin+tuuletin 80 asteen lämpökytkimellä. Alkuperäinen KE-Jetronic säilytetään samoin auton ulkonäkö. Turbotekniikka tulee pääosin takakonttiin varapyörän koteloon. Moottoriöljyn lisäjäähdytys on harkinnassa, mutta en usko tarvitsevani sitä, kun pidän vedenlämmön kurissa.
Eli tällainen pikku modaus on kiikarissa.
tomant
Pakoputkesta turhat vaimentimet pois ja varapyörän koteloon sisään. Varapyörällä on erillinen kotelo takakontin alla. Sieltä paluuputki ja hukkaportin putket taakse. Viive on kysymysmerkki, mutta Squiresin mukaan se ei ole ongelma, kun pitää putkien mitoituksen järkevänä. Tässä sovelluksessa ei tarvita kolmen tuuman röörejä. Automaatti tasoittaa myös ahtopaineita, kun kaasuläppää ei suljeta vaihdettaessa. Lähtö voi olla ongelmallinen, kun turbiini ottaa melko alhaalla kiinni.
tomant
tomant
Vastaanpa nyt jotain, vaikken varsinaiseen kysymykseen osaakaan sanoa mitään.
Kirja Saab 9000 CD uutuudet 88 mainitsee nakutusanturista "Käyttöön on otettu APC-järjestelmän uuden mallinen nakutustunnistin. Sijaintipaikka on sama kuin aikaisemmin. Kiristysmomentti 13 +- 2 Nm."
Tuolloinhan DI oli vielä erillään APC:stä, vasta seuraavana mallivuonna nuo yhdistettiin samaan DI/APC-boksiin.
EPC tuntee nakutusanturit 7568801 ja 7585755, joista jälkimmäinen on merkattu DI:n kaveriksi, ja on kuvan perusteella tuollainen ilman erillistä pulttia oleva, suoraan reikään kierrettävä.
Ensimmäisissä tonnareissa 85-86 ollut nakutusanturi 9358037 on korvattu tuolla 7568801:lla ja 8125197:lla.
Tuon läpipultilla olevan anturin kiristysmomentiksi mainitaan 20 +-5 Nm.
Tämännäköinen anturi on minun 87-tontussani, pitäisi olla tuo 7568801:
http://www.hut.fi/u/jus/saab/9000/uudet ... anturi.jpg
Väittäisin, että asennus menee todennäköisimmin oikein, kun käyttää sellaista nakutusanturia, joka on ollut alkuperäisasennuksessa käytettävän boksin kanssa. Todennäköisesti siis tuo läpipulttimalli, kun boksi kuitenkin suurella todennäköisyydellä on autosta ilman DI:tä.
Kirjassa -89 korostetaan anturin oikean kiristysmomentin olevan erittäin tärkeä, jotta ohjausyksikön anturilta saama signaali olisi oikeanlainen.
Kirja Saab 9000 CD uutuudet 88 mainitsee nakutusanturista "Käyttöön on otettu APC-järjestelmän uuden mallinen nakutustunnistin. Sijaintipaikka on sama kuin aikaisemmin. Kiristysmomentti 13 +- 2 Nm."
Tuolloinhan DI oli vielä erillään APC:stä, vasta seuraavana mallivuonna nuo yhdistettiin samaan DI/APC-boksiin.
EPC tuntee nakutusanturit 7568801 ja 7585755, joista jälkimmäinen on merkattu DI:n kaveriksi, ja on kuvan perusteella tuollainen ilman erillistä pulttia oleva, suoraan reikään kierrettävä.
Ensimmäisissä tonnareissa 85-86 ollut nakutusanturi 9358037 on korvattu tuolla 7568801:lla ja 8125197:lla.
Tuon läpipultilla olevan anturin kiristysmomentiksi mainitaan 20 +-5 Nm.
Tämännäköinen anturi on minun 87-tontussani, pitäisi olla tuo 7568801:
http://www.hut.fi/u/jus/saab/9000/uudet ... anturi.jpg
Väittäisin, että asennus menee todennäköisimmin oikein, kun käyttää sellaista nakutusanturia, joka on ollut alkuperäisasennuksessa käytettävän boksin kanssa. Todennäköisesti siis tuo läpipulttimalli, kun boksi kuitenkin suurella todennäköisyydellä on autosta ilman DI:tä.
Kirjassa -89 korostetaan anturin oikean kiristysmomentin olevan erittäin tärkeä, jotta ohjausyksikön anturilta saama signaali olisi oikeanlainen.
Saab 99 GLi 5 Speed -82 • Saab 9000 T16A -87 • Saab 9000 CD 2,3T A -91 • Saab 9-5 2,3t A -00