Supercharge

[*Nappula]

Turbo on pakokaasuahtamista, muu ahtaminen on mekaanisella välityksellä esim. remmillä, akseleilla tai rattailla. Jälkimmäisistä on useita nimiä, "supercharging" yksi niistä.

Niinkuin jo edellä mainittiin, supercharging tarkoittaa kaikkea ahtamista. Myös turboahtamista.

Ennen vanhaan turboahtimiakin kutsuttiin amerikaksi nimellä "turbosupercharger". Näin mm. vanhoissa Amerikkalaisissa toisen maailmansodan aikaisissa lentokoneissa.

Mekaanisiakin ahtimia on monenlaisia ja niillä on erilaisia ominaisuuksia. Roots tyyppiset ahtimet näistä yleisimpiä, mutta ominaisuuksiltaan melkempä huonoimpia. Ne ovat suuria, niillä ei saa kovin paljon ahtopainetta ja niiden tuotto on impulssimainen. Ruuviahtimissa on hyvät ominaisuudet, mutta niiden valmistaminen on kallista. Keskipakoahtimet ovat pieniä ja tehokkaita sekä välijäähdytys helppoa, mutta eivät tuota ahtopainetta pienillä kierroksilla. Lisäksi on muitakin erikoisempia ahtimia, kuten esim. Volkswagenin 80 - 90 luvuilla käyttämä G-ahdin.

[Sairas95]

Startissa oli tämä Topgear-kilpailu Osloon, niin siinä olleessa SLR-Mersun koneessa oleva ahdin vaatii 120 hv:n maksimitehon, eli 1,8 litraisen perheauton verran.

[meverkko]

Niinkuin jo edellä mainittiin, supercharging tarkoittaa kaikkea ahtamista. Myös turboahtamista.

Hmmm. Miksikähän sitten aina korostetaan, varsinkin tuosta B-ryhmän Lanciasta kerrottaessa, että "the car is both turbocharged and supercharged"??? Ihan vain mietin, en väitä mitään.

EDIT: Esim http://www.supercars.net/cars/3600.html tai vielä parempi sivu, jos kerrotaan myös näitten yhdistämisestä http://www.autozine.org/strange_car/str ... m#Delta-S4

[mikkoimp]

eikö tuo pelkkä charging tarkoita ahtamista?

[juhokare]

Ainakin oman huonon enklannin taidon perusteella.

[tema]

Hmmm. Miksikähän sitten aina korostetaan, varsinkin tuosta B-ryhmän Lanciasta kerrottaessa, että "the car is both turbocharged and supercharged"??? Ihan vain mietin, en väitä mitään.

EDIT: Esim sivu, jos kerrotaan myös näitten yhdistämisestä http://www.autozine.org/strange_car/str ... m#Delta-S4

Vastaus löytyy juurikin tuosta linkistä. Siinä kerrotaan selkeästi kuinka autossa on turbo ja mekaaninen ahdin. Mekaaninen toimii pienemmiltä kierroksilta alkaen ja vähentää lagia. Turbon tuottaessa riittävän ahtopaineen OHITETAAN mekaaninen ahdin. Täsmälleen samaa perusideaa hyödyntää VW uusissa TSI-koneissa: http://www.autobild.de/drucken_alles.ph ... l_id=10185
Kelaa artikkelia alas niin löytyy kaavio josta ymmärtää vaikka germaani ei taipuisikaan.

Sinänsä hauskaa että Volvo Penta on menestyksekkäästi, niin kaupallisesti kuin teknisestikin hyödyntänyt kahden erilaisen ahtimen periaatetta jo jostain 90-luvun alusta. En nyt muista ihan tarkkaan koska ekat kompura-turbot tuli Pennalta mutta kyllä siitä varmaan jo yli kymmenen vuotta on. Korjatkaa jos tiedätte tarkempaa historiaa KAD:eista.

EDIT: meni näköjään toistoksi edellisestä sivusta, mutta olkoon.

[mikkoimp]

taisi pentalla olla jo koko -90 luku noita koneita, eli ainakin 15v... ehkä, muistaakseni...

[Petter]

Asiasta toiseen.
Kiinnitti huomiota Lancian rengastus. Ei ollut mitenkään kovin leveät: 205/55 VR 16 (toki renkaita useanlaisia eripinnoille, mitä ei tuossa mainita). Tehoa kuitenkin 550 hv.

[Jussi]

Asiasta toiseen.
Kiinnitti huomiota Lancian rengastus. Ei ollut mitenkään kovin leveät: 205/55 VR 16 (toki renkaita useanlaisia eripinnoille, mitä ei tuossa mainita). Tehoa kuitenkin 550 hv.

Tuohon aikaan 205/55-16 oli hirmuisen leveä ja matala rengas... ja ralliautohan on kyseessä, ei niissä nykyäänkään ole kovin leveitä ja matalia renkaita.

[dimebak]

Ei liity aiheeseen mitenkään mutta aikoinaan oli Hesarissa iso Mersu-mainos jossa oli teksti about näin, "Uudet kompressori ahdetut turbomoottorit".

Kompressoreita ne turbotkin on mutta eipä vois epäselvemmin kirjoittaa

Ja joo, mun käsityksen turbottaminenkin on tuota supershargingia mutta olen törmännyt tuohon viittaukseen vain, kun puhutaan mekaanisista ahtimista ja yleensä ne on ollu niitä remmiahtimia.

Yksi kiehtovimpia (ainakin minua) ahtimia mun mielestä, ja tietenkin turbojen ohella, on ne G-laderit. Itse sen tarkempaa nimeä en noille tiedä, kuiten niitä joissa on sellainen simpukan näköinen ahdinpesä/pyörä. Törmäsin vastaavaan ahtamiseen kesäharjoittelussa, kun ko. työpaikka käytti tuotteissaan Copelandin scroll-kompressoreita. Tekniikkana tuo on varmasti mm. bensankulutusta nostava mutta nostaa ahtopaineen nopeasti.

[Aksu900]

Asiasta toiseen.
Kiinnitti huomiota Lancian rengastus. Ei ollut mitenkään kovin leveät: 205/55 VR 16 (toki renkaita useanlaisia eripinnoille, mitä ei tuossa mainita). Tehoa kuitenkin 550 hv.

Tuohon aikaan 205/55-16 oli hirmuisen leveä ja matala rengas... ja ralliautohan on kyseessä, ei niissä nykyäänkään ole kovin leveitä ja matalia renkaita.

Ja nuo autotkin oli/on todella keveitä.

[Olli Kinaret]

torque 291.5 nm / 215 ft lbs @ 4500 rpm

taitaa olla virhe vai voiko 550hv:n moottorissa vääntöarvot olla noin huonot???

[meverkko]

Noihan perustuu kaikki jonkin verran huhuihin nuo teholukemat. Ja myöskin vaihtelivat eri ralleissa yms.

Tuo toinen sivusto sanoo hieman erilailla

"As a result, the 1.8-litre engine had an outstanding power of 250 hp and a healthy 214 lbft of torque, while the rally car had at least 470 hp and 333 lbft."

Vielä jos jatketaan off topiccia: Paha sanoa mikä tuo rengaskoko on. Ruotsin rallissahan piikkirenkaat taisi olla jotain kuupan kokoluokkaa, kun taas asfalttikisoissa varmasti ajoittain leveämpi kuin tuo 205. Pitää kuitenkin muistaa, että rallissa ei haeta sitä maksimipitoa optimiolosuhteissa, vaan luontevaa ajettavuuta vaihtelevissa olosuhteissa. Tienpinnan epätasaisuus aiheuttaa sen, että pyörä on paljon irti tien pinnasta joten liian leveä ja matala rengas olisi aika äkkijyrkkä ajettava. Pitää muistaa että 80-luvun puolivälin alusta oli valovuoden päässä nykyalustoista. Myös neliveto vähentää tarvetta leventää rengasta, onhan tuossa jo vetopidolle pinta-alaa.

[*Nappula]

Hmmm. Miksikähän sitten aina korostetaan, varsinkin tuosta B-ryhmän Lanciasta kerrottaessa, että "the car is both turbocharged and supercharged"??? Ihan vain mietin, en väitä mitään.

Ei kaikki mitä netissä lukee ole totta, monesti päinvastoin. Wikipedia nyt on kuitenkin suht. luotettava:

http://en.wikipedia.org/wiki/Supercharger

Supercharger tarkoittaa siis ahdinta ja supercharge-verbi ahtamista. Tämä englanninkielinen termi ei siis ota sinänsä kantaa ahtimen tyyppiin tahi käyttövoimaan. Pelkkä "charger" ei siis tarkoita ahdinta. Monesti kyllä näkee tätä hieman virheellistä tapaa kutsua vain mekaanista ahdinta superchargeriksi käytettävän myöskin.

Mekaanisiakin ahtimia on monenlaisia ja niiden ominaisuudet ovat erilaisia, joten näin insinöörimielisen mielestä on järkevää mainita mieluummin ahdintyyppi kuin sen käyttövoima. Esim. roots tyyppinen bloweri ja mekaaninen keskipakoahdin ovat luonteeltaan aika erilaisia, vaikka molemmat mekaanisia ahtimia ovatkin. Roots tuottaa ahtoa hyvin alakierroksilta ja keskipakoahdin on luonteeltaan samanlainen kuin turbo (jonka kompressoripuolta noissa käytetäänkin), eli ahtoa alkaa tulla vasta kierrosten noustessa.

Tuossa Lancia Delta S4:ssä oli roots-tyyppinen mekaaninen ahdin ja KKK K26 turboahdin.

A. Graham Bellin kirja nimeltä "Forced induction performance tuning" on mainio opas ahtamisen teoriaan ja käytäntöön.

http://www.amazon.co.uk/Forced-Inductio ... 1859606911