H-moottorin kansi

[kimmoisa]

Tere!

Olen tässä viemässä 8-venttiilistä kantta tasohiontaan.

Katselin tässä kantta ja huomasin seikan palotilan muotoiluissa. Kannessa on sytytystulpan vastaisella puolella tasainen seinä. Tässä kohtaa olisi runsaasti metallia poistettavaksi. Siis vähintäin samaverran kuin tytytystulpan puolella. Tällöin palotila suurenisi huomattavasti.

Mutta miten käy tällöin tehon? Ajattelisin että jos ei muita muutoksia tehdä teho laskee. Puristussuhdehan tällöin pienenee, samaten kasvanut palotila ei auta jos seosta ei saada imettyä sen enempää kuin ennenkään.

ihmetyttää myös että miksi tämän seinämän reuna on niin terävä. Jossain autotekniikan kirjassa sanottiin, että mikäli nakutusherkkyyttä halutaan minimoida pitää kaikki terävät reunat ja kulmat pyöristää.

Autoni on kuitenkin versin herkkä nakuttamaan. Täytyy vielä katsoa niistä puolikuista että onko ennen plaanattu (tossa on toinenkin kansi vierellä).

Samaten tästä palotilan muotoilusta heräsi se että olisikohan mahdollista asentaa turbo tähänkin moottoriin vaihtamatta mäntiä, siis muokkaamalla palotilaa isommaksi. Tässä kohtaa näyttää olevan varaa niin paljon.
Mikä mahtaa olla takana siinä että palotilaan on muotoilu tälläinen seinä.

Ihmettelin myös sitä että imuventtiilit ovat isompia kuin pakoventtiilit. Ajattelin että pakoventtiilit olisivat olleet isommat koska pakokaasut ovat kuumempia ja enemmän tilaa vieviä. (Mutta toki saattaa olla että seoksen esteettömämmällä imemisellä on suurempi merkitys tehon kannalta.) Mutta tälle seikalle en ajatellut tehdä mitään.

[kimmoisa]

No ompas ollu hiljasta tämän kysymyksen osalta.

Joo kattelin kantta jo huomasin että on sitä ennenkin tasohiottu kun noi puolikuut ei oo niin syvät kuin tuossa toisessa. Mutta vielä on siis varaa.

Minkähänlaisia ongelmia tulee kun puolikuut loppuu? Nouseeko puristussuhde liiaksi? Ja tietysti jakoketjun tulee liian pitkäksi että kiristimestä voi loppua vara.

Puristussuhdettahan voi varmaan pienentää jälleen kantta muotoilemalla. Mutta ketjun lyhentäminen on varmaan vähän vaikeampaa. Taikka sitten kannattaa vaihtaa ketju jos se auttaa. Kiristimiä on vaikeampi vaihtaa koska silloihan lohko tarvii nostaa pois.

Niin sellainen seikka tuli mieleen tosta palotilan muotoilusta, että olisiko siksi se seinä että ei tule liian pitkää matkaa sytytystulpalta toiseen reunaan. Siis että liekkirintamalla ei olisi niin pitkää matkaa kuljettavana. Ajattelisin että tällä on pyritty saamaa moottori hyvin polttavaksi elikkä pyritty pieniin päästöihin.

Saas nähdä kuinka ne saa ne ohjaintapit pois tasohionnassa.

[JL]

Jossain täällä foorumilla oli kattava linkki kannen virittämisen perus nikseistä.. mutta en nyt millään löydä sitä täältä.

[Mertmi]

Jaon sekoittumista voi kompensoida suurentamalla ketjupyörän reikiä ja kääntämällä nokka-akselia aikaisemmalle. Pitää sitten olla varovainen niiden muutoksien kanssa, ettei mee ihan överiksi se nokan ajoitus.

[Make^]

Jaon sekoittumista voi kompensoida suurentamalla ketjupyörän reikiä ja kääntämällä nokka-akselia aikaisemmalle. Pitää sitten olla varovainen niiden muutoksien kanssa, ettei mee ihan överiksi se nokan ajoitus.

Itse tein juurikin näin!! Tarkkana kyä kannattaa olla.

[tomaatti]

[kimmoisa]

Joo koetin hakea minäkin juttua kannen muokkaamisesta mutta en oikeen löytänyt.

Osaakohan kukaan auttaa?

Päätettiin etä tasohionnan yhteydessä sitä "mönttiä" ainakin vähäsen pyöristetään.

Kuinkahan niitä kanavia sitten pitäisi muotoilla?
Yhessä jutussa olis ollu linkki kuvaankin, mutta kuva jossa sivusto oli oli poistettu.

[Pekka Valtanen]

Tere!

Olen tässä viemässä 8-venttiilistä kantta tasohiontaan.

Katselin tässä kantta ja huomasin seikan palotilan muotoiluissa. Kannessa on sytytystulpan vastaisella puolella tasainen seinä.

8< Klip 8<

Mikä mahtaa olla takana siinä että palotilaan on muotoilu tälläinen seinä.

Se tehostaa seoksen palamista. Kun mäntä nousee ylöspäin, puristuu seos hiukan ennen yläkuolokohtaa seinämän ja männän välistä muualle palotilaan aiheuttaen samalla toivottua pyörteilyä.

Ihmettelin myös sitä että imuventtiilit ovat isompia kuin pakoventtiilit.

Seosta imetään sylinteriin korkeintaan yhden baarin alipaineella, mutta pakokaasut työnnetään ulos moninkertaisella paineella. Siksi imuventtiili on isompi.

[Make^]

Saakos h-koneeseen muuten mistään säädettävää nokkapyörää tehdasvalmisteisena?Mua ei ainakaan innostas tollanen "ranetus",ja olisi asteluvutkin näkyvissä.

Jos huolettaa että ei saa näin tarkalleen oikein, niin ajoittaa nokan heittokellon ja astelevyn avulla. Nokkahan ajotetaan että suurin nosto jälkeen yläkuolokohdan asteina. Saa yhtä tarkasti kuin "oikealla" säädettävällä nokkapyörällä...

[Mertmi]

Saakos h-koneeseen muuten mistään säädettävää nokkapyörää tehdasvalmisteisena?Mua ei ainakaan innostas tollanen "ranetus",ja olisi asteluvutkin näkyvissä.

Toinen kysymys:Kun kantta lasketaan reilusti niin miten kannattaisi toteuttaa tuo nokkaakselisillan korotus?Ketjuhan jää muuten liian löysälle?
Joku palikka sinne vissiin pitäisi väliin keksiä vai kuinka?Öljyreiät siitä sillasta ainakin luonnollisesti löytyy joten ne pitäisi ainakin myös porata siihen palikkaan.Ja seuraavaksi sitten pitäisi vielä venttiilikoppaakin korottaa samassa suhteessa.

Kolmas kysymys:Paljonko sitä kantta uskaltaa laskea ennenkuin tarvitsee olla huolissaan tuosta ketjusta?

Kauheen työn meinaat tehdä, jos verrataan ton ylemmän ketjupyörän muokkaamiseen. Käytännössä kun se pyöräkin on irti, jos kansi kerta on pöydällä. Heittokellon vaan jostain lainaa, niin saahan sen nokan ajoituksen passattua. Sitäpaitsi, voihan sinne tehdä oman asteikon.

Yksi vaihtoehto ajoituksen säätämiseen on tietysti minun käyttämäni ajoituksen tarkastus, kun vaihdoin nokkaketjun. Mittasin sytytysennakon ennen ketjun vaihtoa. Nostin venakopan irti 1-sylinterin sytytyshetken asennossa, jolloin koppa irtoaa virranjakajaan koskematta. Sitten kun laitoin kopan takaisin, niin mittasin sytytysennakon uudestaan. Nyt näin suoraan ennakon muutoksesta, mitä nokan ajoitukselle kävi. Tuostahan seuraava vaihe olisi ottaa koppa vielä kerran pois ja kääntää sitä nokkapyörää oikeampaan asentoon, mikäli se ei sattunut ensiyrittämällä oikein. Tämän jälkeen vaan koppa takaisin ja mitattaisiin uudestaan sytytysennakko.

Mietin myöskin asteikkolevyn tekemistä virranjakajan tilalle. Voisihan yhden venttiilikopan ja virranjakajan uhrata tieteen alttarille ja sahata sen poikki siten, että saa tehtyä virranjakajasta asteikollisen mittarin. Mittaria voisi sitten tiirailla samalla, kun jakopää on näkösällä. Viisari vaan siihen jakajan akseliin. Tuon kun nollaisi kampiakselin nollapisteessa oikeaan kohtaan ennen kansitöitä ja sitten kansitöiden jälkeen taas samainen palikka takaisin sinne nokka-akselin päähän, niin voisi säätää nokan asennon samaan kuin se oli ennen, tai vaihtoehtoisesti aikaisemmalle parin asteen verran.

[tomaatti]

[Mertmi]

Heh,kysyin että saako valmista säädettävää nokkapyörää.Sainkin vastauksia miten nokka säädetään..

No mites noi muut kysymykset?Kai täällä on joku kireän 8 venttilisen vaparin rakentanut?

Pitää porata yks nokkapyörä panna postiin

[JL]

hmm. pitää itekki vingutella yks nokkapyörä itelle

Muistaako kukaan sitä sivua missä oli aika tarkasti selostettu mitä kannelle kannattaa tehdä ja miten? Ite olen koittanut haulla ja googlella ettiä mut ei millään löydy. Linkki oli joskus täällä foorumilla, ei vaan ota löytyäkseen.

[tomaatti]

Kyllä siihen saabin kanteen pätee samat fysiikan lait kuin muidenkin merkkisiin.Netistä löytyy jonkunverran tirtoa,kirjastosta sitten luotettavampaa.
kyllä mä lämpimästi suosittelisin jotain pajaa jolla on kunnon näkemys aiheesta ja virtauspenkki.Tommonen kannen työstökin on aika ammattitaitoa vaativa hommeli.Jokainen niitä osaa suurentaa ja vähän siloitella.
Kansipajalle kun viet ja kerrot mitä muuta koneeseen kuuluu ja käyttötarkoituksen niin varmimmin saat hyvän.

[JL]

Niin no onhan se tietysti niinkin.. perus idea on kyllä jo valmiina olisin vaan ihan ajan kuluksi lukenut sitä juttua.. Pajalle jos vie niin tulee kyllä hyvä mutta tulee myös hintaa.. Ja itsellä on kansia hyllyt notkollaan! Itse tehty on aina itse tehty