Suppari kirjoitti:Olen tuota pitkään jo ihmetellyt,että pirun pieniä ovat nostoltaan jos tuo mallimerkintä kertoisi siitä?
Niin nostoahan sä kysyit ja sellaisen arvon se GT Motor´s paperi antaa. Hopo:n linkittämässä svedu paperissa asiasta kerrotaan hyvin ja siellä tuoksi välitussuhteeksi mainitaan 1.5:1. Onko kyseessä virikeinuvivusto tms, en katsonut ? Joku kirjoitti muistaakseni jo aiemmin tuon välityssuhteen tämän jutun alkupuolella, mutta itseä ne ei hirveesti kiinnosta. Kaikissa tapauksissa nuo 7.jotain ja 8.jotain -nokat on aivan messeviä palikoita eri tyyppisissä käyttötarkoituksissa.
Aiemmin riideltyä Anacondan 1.5 l JM-konetta koekäytettiin eilen ekan kerran tasapainoakselin irrottamisen jälkeen ja hienosti se huutaa paikalla 8000 r/min - hauska nähdä mikä on data säädättämisen jälkeen.
Saab.96 kirjoitti:Mulla on Gt-motorsin 8.3 nokkakeppi, mitkäköhän on sen asteet??? Nokka on GT 5C ...
Ei tietoa, mutta nosto on abaut 8.3 mm ja asteet on varmasti yli 300 joidenkin täällä kirjottaneiden herrojen kokemusten perusteella. Mulla molemmissa kilpureissa ja Sonett:ssa GT 2C4 (Volvon nokan mallin mukaan V4:lle tehty) ja sen arvot: imu 8,4 mm nosto ja 308 astetta, pako 8,45 mm nosto ja 310 astetta. Soittamalla saa varman tiedon, ellei joku sitä tänne kirjoita.
Kiitos noista, ne on varmaa aika lähellä tuon mun nokan asteita, eli uskosin olevän yli 300 astetta, tarkempi tieto olis ollu kiva mutta kyllä näilläkin jo pärjätään...
Itseasiassa sitä soitin ja kysyinki jo sillon kun ostin tuon kepin mutta sain tiedon vain nostosta jojka oli kuullema tuo 8,3 asteista eivät osannet sanoa mitään???
Jäsen #1682
Saab 96 V4 Turbo 1976 / Saab 900 2.1 3D 1992 / Saab 9-3 Cabrio 2009 http://www.tonikoskinen.com
SAIRASTAN.VARMASTI.SAABISMIA.
hopo kirjoitti:Olen kokeillut joskus vuosia sitten aitoa 8,3 nokkaa kilpurissa, mutta moottori ei toiminut alakierroksilla lainkaan ja käyttöalue oli kovin kapea yläpäässä
Hopo kirjoitti tämän jutun alkusivuilla ylläolevan ja tähän lausuntoon perustan tuon arvioni 8.3:n asteista ja käyttökokemuksista. Hyvin on saman tyyppinen arvio kuin on mulla käytännön kokemukset tuosta GT 2C4:sta niin radalla kuin kadulla, joskin kyllähän sillä katuautossakin pystyy ajamaan.
KeijoAnnikki kirjoitti:Aiemmin riideltyä Anacondan 1.5 l JM-konetta koekäytettiin eilen ekan kerran tasapainoakselin irrottamisen jälkeen ja hienosti se huutaa paikalla 8000 r/min - hauska nähdä mikä on data säädättämisen jälkeen.
Muistakaahan ottaa ylös ne ennakot eri kierroksilla ja imusarjanpaineilla,ne vois laittaa sitten tänne.
Onko kellään kuvaa V-M ohjeiden mukaan tehdyistä palotiloista?
///M
Designed by computer, built by robot, driven by moron. BMW.
Suppari kirjoitti:Muistakaahan ottaa ylös ne ennakot eri kierroksilla ja imusarjanpaineilla,ne vois laittaa sitten tänne.
Mitä tarkoitat tuolla imusarjapaineella ? Meillä on ko autossa yksi pysty kaasari. Tuplia ne taitaa laittaa synkrooniin alipainetoimisella kohomittalaitteella, mutta ei yhtä kaasaria (ei pysty eikä vaakakaasarisia). Perusennakon ja jakajan virittelyn jälkeen kyttäillään rullilla seoksia eri kierrosalueilla ja kuulostellaan ettei nakuta.
Keräilemme eri autoista noita perusennakkoja ja muita ennakkotietoja jossakin vaiheessa. Ennakko on joka koneessa osin yksilöllinen johtuen jakajan keskipakosäätimen jousen kireydestä. Minulle on viisammat kertoneet, että ei saa normi tilanteessa mennä yli 32 asteen 5000 r/min. Kisakoneissa ei ole tuota tasapainoakselin siimapyörää jakopäässä, joten merkit on vauhtipyörällä. JohnnyV4:n katukoneesta (7.9 nokka) katsoin sähkökynällä ennakon moottorin ollessa sammutettuna ja sielä oli abaut 20-21 astetta. Ei voi pitää minään yleissääntönä vaan itse luotan vain rullilla saatuun dataan. Ei mene turhaan kallit koneet rikki.
Viimeksi muokannut KeijoAnnikki, Ti Tammi 23, 2007 17:57. Yhteensä muokattu 2 kertaa.
KeijoAnnikki kirjoitti:
Mitä tarkoitat tuolla imusarjapaineella. Meillä on ko autossa yksi pysty kaasari. Tuplia ne taitaa laittaa synkrooniin alipainetoimisella kohomittalaitteella, mutta ei yhtä kaasaria (ei pysty eikä vaakakaasarisia). Perusennakon ja jakajan virittelyn jälkeen kyttäillään rullilla seoksia eri kierrosalueilla ja kuulostellaan ettei nakuta.
Elikkä alipainemittari vaikka jarrutehostajan letkuun jollain haaralla.Kaasuläpän/läppien jälkeen kuitenkin.Tuo imusarjan paine on aftermarket ruuttien yksi tärkeimmistä säätösuureista.Pääsis vaan edes hehtaarille niiden sytkäkarttojen kanssa..
Mulla on onneksi halpa alakerta,joten ei tuo porsiminen juuri paljoa nakertais,jos siis ei siinä ohessa riko justiinsa kaivettuja kansia ja venoja.Täytyy varmaankin kevään varalle haalia viellä pari niitä tontille.
///M
Designed by computer, built by robot, driven by moron. BMW.
Suppari kirjoitti:Elikkä alipainemittari vaikka jarrutehostajan letkuun jollain haaralla. Kaasuläpän/läppien jälkeen kuitenkin.Tuo imusarjan paine on aftermarket ruuttien yksi tärkeimmistä säätösuureista.Pääsis vaan edes hehtaarille niiden sytkäkarttojen kanssa..
Ei mitään havaintoa vaikka olen neljä kertaa reilun 1.5 vuoden aikana V4:n säätämäistä vierestä katsonut. Imusarjasta mitattavissa oleva alipaine on ymmärtääkseni koko viilaamisen+virittämisen lopputulos, johon on muutosta jälkikäteen kaasaria säätämällä vaikea saada. Ellei kysessä olevan tutkiskelu liity kaasarin kokoon, kaasarin sisäkurkkujen vaihtoon tai ilma- ja lisäilmasuuttimien etsiskelyyn. Pakokaasuista nuo seokset katsotaan meillä päin. En ole ko asian ammattilainen.
Niin - aiemmin omistamani 9-3 turbon koneen säädössä olen ahtopainetta nähnyt tarkkailtavan juuri imusarjaan laitettavalla letku+mittari yhdistelmällä. Samassa yhteydessä puhuttiin myös "säätökartasta".
hopo kirjoitti:Ruotsissa oli juttua jossain vaiheessa kahdesta pystykaasarista ja niiden mallista:
Är detta insug gjort av saab eller någon annan?
Det finns 2st olika varianter av detta insug.
1. för 2st Solex 40-42 CCI
2. för 2st Weber 40(42 e 44) DCNF
Arvuuteltiin 2 x pysty tuplakaasarin kohdalla sitä Weberin tyyppiä, jota on käytetty Ferrarissakin. Tänään osui silmään ruotsalaisesta lehdestä (Klubi päivilläkin myyty Classic Motor Album nro 7 Saab -teemanumero) sen kuva ja lehden mukaan se on juuri tuo Weber 42 DCNF.
KeijoAnnikki kirjoitti:
Niin - aiemmin omistamani 9-3 turbon koneen säädössä olen ahtopainetta nähnyt tarkkailtavan juuri imusarjaan laitettavalla letku+mittari yhdistelmällä. Samassa yhteydessä puhuttiin myös "säätökartasta".
Jeh,tuo mulla olikin.Mutta ihan live kuvaa?Voisi verrata omiin.
Tänään vein kannet takaisin koneistamolle istukoiden viimeistelyyn.Palotilan tilavuus pajalle mennessä 40cm3,venttiilit ei siis ollut ihan pohjaan saakka kaivettu viellä.Pitää viellä mitata kun tulevat takaisin.
Ihan noin ''paljoa'' en uskaltanut ottaa,kuin tämän mukaan tehty sabluuna käski.
///M
Designed by computer, built by robot, driven by moron. BMW.
Eli pysty palkissa imusarjan paine ja vaaka rivissä kierrosluku.Nuo numerot jotka on tuolla ''koordinaatiston'' sisällä, on asteita ennen ykk.
Ei mua, mutta jotakin varmaan. Mulle näyttää siltä, että taulukossa esitetään turbo-/ruiskumoottorin ECU:lle annettavia sytytysennakon arvoja käyntinopeuden ja moottorin ilmanoton suhteen. Ilmanoton arvot tällöin mahdollisesti turbo autossa ilmamassamittarilta. Noiden suureiden huijaaminen esim PerfectPower -boxilla on mahdollista ja sillä saadaan turbosta kohtuullisesti lisää puhinaa. Ompa tuokin kerran tullut nähtyä ja takapuolituntumalla koettua.
Niinkin manuaalisessa vehkeessä kuin Saab V4 kärjellisellä sytytyksellä ja kaasarilla/kaasareilla ilman minkäänlaista moottorinohjausjärjestelmää on tuon tiedon ulottumattomissa. Tuollainen tavallinen virranjakaja (jossa on alipaine säädin otettu pois käytöstä ja keskipakosäätimen jousi vaihdettu jäykempään) on tasan niissä arvoissa, kuin ne jakajan virittelyn jälkeen on. Ymmärtääkseni tärkeää on, että ko jakaja ei ylitä sitä turvallista maksimi ennakon määrää suurille kierrosnopeuksilla tai muuten liian aikainen palotapahtuma polttaa reijän mäntään.
Arvuuteltiin 2 x pysty tuplakaasarin kohdalla sitä Weberin tyyppiä, jota on käytetty Ferrarissakin. Tänään osui silmään ruotsalaisesta lehdestä (Klubi päivilläkin myyty Classic Motor Album nro 7 Saab -teemanumero) sen kuva ja lehden mukaan se on juuri tuo Weber 42 DCNF.
_________________
Tuo saattaa hyvinkin olla juuri se Ferrarin kaasari, jota Saabissa käytettiin. Joku tieto löytyi taulukoista ja se on aika lähellä samaa...
Model: 275 GTB Berlinetta
------------------------------------------------------------------------------
ENGINE:
Manufacturer ...... Ferrari
Type .............. SOHC V12 Dry Sump
Bore & stroke ..... 3.03” x 2.31”
Capacity .......... 3286 cc
Head material ..... Aluminum
Block material .... Aluminum
Valve head dia:
Intake .... 1.50”
Exhaust ... 1.28”
Carburation ....... Three Weber 40 DFI or six Weber 40 DCN-2
