LVI asiantuntijoita? (Vesikiertoinen patterilämmitys)

[Svc]

Löytyykös foorumilta LVI-asiantuntijoita.
Pakkasten myötä heräsi vanha kysymys: Miten patterikierto kannattaisi säätää niin, että lämmittäminen olisi edullisinta?

Kattila on uusi, pattereissa termostaatit ja patterikiertoa ohjaa Oumanin säädin ulkolämpötilan mukaan. Kattilan lämpötila on 80 astetta. Tällä kelillä (-20) patterikiertoon menevä vesi on 60 asteista ja paluu 40 astetta. Sisällä on 21 astetta.

Tuo menoveden 60 astetta tuntuu turhan kuumalta siihen nähden, että paluuvesi on 40 asteista. Onko patterikierron virtaus liian suuri?

Patteriverkon tasapainotuksesta ei ole tietoa. Talo on rakennettu -73

[jus]

Maalaisjärjellä ajateltuna:
Jos (ja kun) verkosto ei ole ihan tasapainossa, niin kiertoon lähtevän veden lämpötilaa pudottamalla saattaa lämpötila laskea turhankin paljon siellä huoneessa, missä sijaintinsa tai lämmitystarpeen vuoksi tarvittaisiin enemmän virtausta. Eli kiertoon on laitettava menemään jonkun lämpimämpää vettä kuin järjestelmä keskimäärin tarvitsisi, jotta joka paikassa olisi tarpeeksi lämmintä. Paljonko yli pitää missäkin ulkolämpötilassa ja tuuliolosuhteissa laittaa riippunee rakennuksen ominaisuuksista.

Ja eihän se hukkaan heitettyä lämpöä ole se mikä kierrosta palaa, se lähtee uudelleen kiertoon saatuaan shuntista hiukan lisälämpöä.

Ansis varmaan vastaa kohta jotain fiksumpaa.

Oma talo on -59, kattila -05, pattereissa termostaatit, säätö Danfoss, kellarin saunaosaston lattialämmityksellä oma erillinen piiri ja säätö. Patterikierto varmasti epätasapainossa ja osittain puutteellinen. Kellariautotallissa yksi patteri, jonka alareuna 50 cm lattiasta, lämpötila vyötärönkorkeudella +10C ellei käytetä mitään tehosteita.

Eilen illalla oli olkkarin katonrajassa +30C, kun takassa mittari näytti +100C.

[Jussi]

Meillä on talo mallia -59 ja patteriverkon vettä lämmittää pääasiassa sähkö, jonka rinnalla käytetään puuta vanhassa kattilassa (alunpitäen ollut koksikattila). Shuntti on käsisäätöinen ja säätelen sitä perstuntumalta ja vanhan 50-luvun ohjekäppyrän perusteella, pattereissa on termostaatit. Kiertovesipumpussa on neljä pyörimisnopeutta.

Aamulla verkostoon meni vajaa 60-asteinen vesi ja palasi vajaa 50-asteista vettä. Jostain on takaraivoon syöpynyt ohje kymmenen asteen lämpötilan pudotuksesta ja sen mukaan olen yrittänyt säädellä... säätö on luonnollisesti hieman hankalaa kun varaajan lämpötila heittelee termarin säätämissä rajoissa ja sekä shuntti että pumpun pyörimisnopeus vaikuttavat.

... ja tiedän että kannattaisi vaihtaa uudempi shuntti

[Svc]

Kuulostaisiko tälläinen järkevältä:
-Termostaatit irti pattereista (eli patteriventtiilit ovat aivan auki)
-Säätimestä valitaan käyrä siten, että kylmimmässä huoneessa on lämpötila vaikkapa 23 astetta. (Vai mikä olisi sopiva yläraja?)
-Kuumempien huoneiden patterien kiertoa rajoitetaan paluuliittimen kuristimesta hissuksiin, niin, että niissäkin on sama lämpötila, kuin kylmimmässä.
-Olohuoneen patterit (3 kpl) koitetaan saada samanlämpöisiksi ja huonelämpötila samaksi, kuin muuallakin.
-Termostaatit paikalleen ja säädetään niillä huonekohtainen lämpötila halutuksi n. 21 astetta

Eikös tämän jälkeen systeemin pitäisi toimia niin, että jos patteritermostaatin pistää missä tahansa huoneessa vaikka kakkosen kohdalle, tuloksena on sama lämpötila?
Shuntti tarjoaa patterikiertoon lämpöä ulkolämpötilan mukaan (eli maksimiteho) ja patteritermostatit säätävät lämmön hieman alemmaksi.

[Firges9000]

Ansis lupas vastata tänne.

[PappaSedan]

Itsellä -52 rakennettu rintamamiestalo. Shuntti käsisäätöinen ja säädöt puhtaasti perstuntumalta. Kattilassa vesi 85 asteista. Lähtöveden olen pitänyt näillä keleillä 60 asteisteisena jolloin paluuvesi on ollut n. 45 asteista. Pattereiden termarit ovat kolmosella eli suurimmalla.
Alakerrassa lämpöä 21 jolloin yläkerran makuuhuoneet ovat olleet vähän viileämpiä. Autotallin ja saunan patterit ovat pysyvästi täysillä, koska niiden 60-luvulta peräisin olevat termarit ovat kai jämähtäneet jo vuonna x. Remppa etenee noihin tiloihin seuraavaksi joten vaihtoon menevät.
Mulla on kanssa vanha koksikattila jota lämmitän puilla vapaapäivinä.
Silloin lämminvesivaraajasta kierto pois. Shuntti ja pattereiden termarit täysille ja kierto puukattilan kautta. Lämpenee talo varsin mukavasti
Olen alkanut miettiä maalämpöpumpun laittamista. Suoralla sähkölämmityksellä alkaa sähkölasku olemaan kohta n.200e/kk eikä taida energian halventumista olla tiedossa. Eli jos jollain on kokemusta maalämmöstä niin vinkkejä kuunnellaan mielellään.

[Ansis]

Jos rakennus on muuten ehjä, kannattaa laittaa käyräksi
+20 +20
+-0 +40
-20 +60

Tämän jälkeen termarit irti ja mittaamaan tulo- ja paluuputkista patterikohtaisia lämpötilaeroja, joka kannataa laittaa patteriventtiilin esisäätöjä sekä pumpun ja linjasäätöventtiilien säätöjä kokeilemalla jonnekin 20-30 asteen välille. Suurempi lämpötilaero antaa mahdollisuuden pienempään virtausnopeuteen ja hiljaisempaan lämmitykseen sekä pumppauskustannusten alenemiseen varsinkin uudehkoilla kaukolämpöön kytketyillä vaihtimilla.
Jos patterit on mekaanisilta mitoiltaan oikein mitoitettu, tällä menetelmällä pitäisi saada talo tasalämpöiseksi.

Kerron tarvittaessa viikoloppuna lisää.

Koska kuitenkin joku tulee kyselemään säätöarvoja, kerron muutamia stetson-harrison menetellällä saatuja;

Pieni patteri 1,5,
keskikokoinen patteri 2,5-4,
Suuri patteri 4-6

Em arvot yleisimmille Oras ja Danfoss venttiileille.
Linjasäätöventtiilit kannattaa laittaa em menetelmää käytettäessä Oras jonnekin 4 ja TA 2,5.

Kattila kannattaa pitää yli 85 asteisena.

Ennen lämmitysjärjestelmään kajoamista kannattaa nuohouttaa ja säädättää ilmastointi, sekä tiivistää listotuksen alla olevat saumat Nasulla ja sisäikkunalasi pokaansa silikonilla, varsinkin jälkimmäinen parantaa myös äänieristystä. Varsin yleinen vika taloyhtiöissä on lämmityksen esisäätöjen kiertyminen huoltoyhtiön edustajien toimesta auki, tämän huomaa pakkaspäivinäkin raollaan olevista ikkunoista joissakin huoneistoissa ja osasta asunnoista tulevista valituksista.

Termari ei korvaa pielessä olevaa virtauksen mitoitusta, sillä saadaan ainoastaan hienosäädettyä huoneen lämpötilaa alemmaksi virtauksen ollessa kohdallaan.

[Svc]

Kiitos Ansis! Tämä selvitti monta asiaa.

Mitäpä täällä ei voisikaan kysyä...

[jus]

Ja 50-luvun pattereissa alakulmassa olevaan kuristusventtiiliin ei ole mitään ohjearvoja vaan edetään sitten aistinvaraisesti, lähtökohtana nykyasento ja suunta kohti tavoitetta - sikäli kun säätövaraa riittää?

[f-19]

Vieläkun saisi tähän ketjuun ohjeet termarin vaihdolle . Kattila on Jämä 80-luvulta, öljy+puulämmitteinen, harkko/tiili OK-talo, 3-kertaiset ikkunat <3

Jostain ruuvista voinee pannuhuoneessa voinee päästää painetta pois lämmitysjärjestelmästä (ettei olohuone tulvi) vai hoitaako homma pattereiden ilmausruuvista ennen termarin irti veivaamista? Patteriin tulee jotenkin vettä mutta painetta ei tule kylmään patteriin niinkuin ehjiin, oli kuristusventtiili tai termostaatti missä asennossa tahansa. Termostaatin tappi liikkuu (?).

[saapiko olla]

minä ajattelin ensitalveksi soveltaa vähän ilmalämpöpumppua ja saada toimimaan vaikka -30 pakkasella hyvällä hyötysuhteella. Tuskin saa ensimmäisenä talvena toimimaan parhaalla tavalla, mutta kokeileminen ei maksa, kuin jonku verran lisäkomponentteja.

[Japso]

Omassa kämpässä on nuo termarin tapit juminu välillä, yleensä on auttanut kun puristaa tapin isoilla pihdeillä niin sisään kuin mahdollista muutaman kerran. Tuota sulkuhommaa on tullut itekkin joskus mietittyä, paluuputkista kyllä löyty ruuvi, mutta ennen termaria ei mitään.

[Svc]

Kattila kannattaa pitää yli 85 asteisena.

.

Miksi, olisiko järkevää korottaa vaikka näinkin pärjään lämmön puolesta? (olen pitänyt 70-75 asteteisena koska 1975 högforssin valurautakattila lämmittää pannuhuoneen turhan kuumaksi)

Taitaa olla kattilan hyötysuhde parempi, kun lämpötila on korkeampi.
Lisäksi lämmintä vettä riittää paremmin. Etenkin jos käyttöveden lähdössä on termostaatti, joka pitää käyttöveden 55 asteisena.

Jos pannuhuone on kovin kuuma, kannattaa tuloilma ohjata pannuhuoneen yläosaan, jolloin etenkin pakkasella tuloilma lämpiää ennen kattilaan menoa.

[jus]

Vieläkun saisi tähän ketjuun ohjeet termarin vaihdolle .

Onko tuo vaihdettava olohuoneen termostaatti putkiston korkeimmassa kohdassa vai onko yläkertakin ja siellä lisää pattereita? Voisi kuvitella ettei pelkkä paineiden päästäminen riitä, ellei sinulla ole välineitä putken jäädyttämiseen termostaatin vierestä.

Onko liikkuva termostaatin tappi tae siitä että termostaatin sisuskalutkin liikkuvat niin että venttiili aukeaa? Joskus olen lämmityskauden alkaessa joutunut tarjoamaan jumittavan venttiilin tapille varovasti vasaralla muutaman napakan iskun, sitten on patteri alkanut lämmetä.

http://www.rintamamiestalo.net/viewtopic.php?t=2197
http://lampo.danfoss.fi/PCMPDF/vd53g520_N_G.pdf

Ilmeisesti fiksuimman tyyppisiin patteriventtiileihin saa vaihdettua sen venttiilin jumittavan tiivistepesän vaihtamatta koko venttiilirunkoa?
http://lampo.danfoss.fi/PCMPDF/vi36a16J.pdf

[Pauke]

Joskus olen kuullut puhuttavan kattilaan muodostuvista kastepisteistä ja niihin liittyen kattilanlämpötilaa suositeltiin pitämään yli 85 asteen.
Toki muisti saattaa pettää...