Rekkatörmäysfysiikkaa
Rekkatörmäysfysiikkaa
Melko huvittavaa juttua taas lehtiartikkelissa.
http://www.turunsanomat.fi/kotimaa/?ts= ... :0:0:0:0:0:
"Oletetaan rekan massaksi sallitut 60 tonnia ja perheautolle 1,5 tonnia. Vaikka rekka pystyisi jarruttamaan niin, että sen nopeus on törmätessä vain 20 kilometriä tunnissa, on iskun vaikutus henkilöautoon sama, kuin jos henkilöauto törmäisi esteeseen 126 kilometrin tuntinopeudella."
http://www.turunsanomat.fi/kotimaa/?ts= ... :0:0:0:0:0:
"Oletetaan rekan massaksi sallitut 60 tonnia ja perheautolle 1,5 tonnia. Vaikka rekka pystyisi jarruttamaan niin, että sen nopeus on törmätessä vain 20 kilometriä tunnissa, on iskun vaikutus henkilöautoon sama, kuin jos henkilöauto törmäisi esteeseen 126 kilometrin tuntinopeudella."
Lausunnon antajahan on komisario ... Jos yhden sanan muuttaa, niin sittenhän se alkaa olemaan suunnilleen totta.
"Oletetaan rekan massaksi sallitut 60 tonnia ja perheautolle 1,5 tonnia. Vaikka rekka pystyisi jarruttamaan niin, että sen nopeus on törmätessä vain 20 kilometriä tunnissa, on iskun vaikutus esteeseen sama, kuin jos henkilöauto törmäisi esteeseen 126 kilometrin tuntinopeudella."
"Oletetaan rekan massaksi sallitut 60 tonnia ja perheautolle 1,5 tonnia. Vaikka rekka pystyisi jarruttamaan niin, että sen nopeus on törmätessä vain 20 kilometriä tunnissa, on iskun vaikutus esteeseen sama, kuin jos henkilöauto törmäisi esteeseen 126 kilometrin tuntinopeudella."
Ex. Saab 9-5 TiD A SportCombi vm. 2006 (2009, 105 tkm -> 2019, 416 tkm)
Ex. Saab 9-5 2.3t A Sedan vm. 2001 (2004, 73 tkm - 2015, 298 tkm)
Insignia
Ex. Saab 9-5 2.3t A Sedan vm. 2001 (2004, 73 tkm - 2015, 298 tkm)
Insignia
Jollain teoreettisella tasolla ehkä onkin (onko tuossa laskettu liike-enrgiaa vai liikemäärää, en viitsi tarkistaa) mutta jos pitäisi vaikkapa jalankulkijana valita, törmätäänkö minuun rekalla 20km/h vai henkilöautolla 126km/h niin luulen että edellisestä selviäisi huomattavasti ehjemmin nahoinJKen kirjoitti:"nopeus on törmätessä vain 20 kilometriä tunnissa, on iskun vaikutus esteeseen sama, kuin jos henkilöauto törmäisi esteeseen 126 kilometrin tuntinopeudella."

Joo sitä siinä on ilmeisesti tarkoitettu että liike-energiat on samat. Myös liikemäärä vaikuttaa törmäykseen eikä muutenkaan liike-energioiden vertailulla tuohon malliin saada mitään järkevää aikaan. Samalla tavalla voitaisiin vaikka lisätä että iskun vaikutus esteeseen olisi (mukamas) sama jos siihen törmäisi 200 kg moottoripyörällä nopeudella 346 km/h.JKen kirjoitti:Lausunnon antajahan on komisario ... Jos yhden sanan muuttaa, niin sittenhän se alkaa olemaan suunnilleen totta.
"Oletetaan rekan massaksi sallitut 60 tonnia ja perheautolle 1,5 tonnia. Vaikka rekka pystyisi jarruttamaan niin, että sen nopeus on törmätessä vain 20 kilometriä tunnissa, on iskun vaikutus esteeseen sama, kuin jos henkilöauto törmäisi esteeseen 126 kilometrin tuntinopeudella."
Ja vielä ehjemmin jos vastapuolena Boeing 777 nopeudella 8.4 km/h ?Hessu kirjoitti:Jollain teoreettisella tasolla ehkä onkin (onko tuossa laskettu liike-enrgiaa vai liikemäärää, en viitsi tarkistaa) mutta jos pitäisi vaikkapa jalankulkijana valita, törmätäänkö minuun rekalla 20km/h vai henkilöautolla 126km/h niin luulen että edellisestä selviäisi huomattavasti ehjemmin nahoinJKen kirjoitti:"nopeus on törmätessä vain 20 kilometriä tunnissa, on iskun vaikutus esteeseen sama, kuin jos henkilöauto törmäisi esteeseen 126 kilometrin tuntinopeudella."
-
- "Hölösuu"
- Viestit: 3011
- Liittynyt: Su Kesä 20, 2004 17:39
Aikoinaan autokolussa kuvattiin näiden laitteiden eroja oppilaille kansantajuisesti siihen tyyliin että kun 80km/h liikkuva henkilöauto törmää suoraan täyspainoisen rekan keulaan jolla on sama nopeus, niin se mitä siinä tapahtuu on suunnilleen että matka jatkuu rekan ajosuuntaan n.78km/h.
Siitä voi miettiä mikä on massan liike-energia milläkin kappaleella.
Surullista tuossa on se että henkilöauton matkustajilla ei ole tuossa esimerkkitapauksessa juuri mitään mahdollisuuksia pelastua vaikka olisi miten hienoissa turvavöissä tai hyvässä auton korissa koska ihmisen sisäelimet eivät kestä lähellekään noin äkillisiä liikkeitä.
Siitä voi miettiä mikä on massan liike-energia milläkin kappaleella.
Surullista tuossa on se että henkilöauton matkustajilla ei ole tuossa esimerkkitapauksessa juuri mitään mahdollisuuksia pelastua vaikka olisi miten hienoissa turvavöissä tai hyvässä auton korissa koska ihmisen sisäelimet eivät kestä lähellekään noin äkillisiä liikkeitä.
9000CS 2,3
Tämä perustuu liikemäärän säilymiseen joka pitää paikkaansa jos törmäävät kappaleet (autot) takertuvat toisiinsa. Yleensähän nokkakolarit ovat lähempänä tällaista ja silloin on jokseenkin samantekevää oliko rekan nopeus 80 vai 89 km/h. Rekkojen nopeuksien vaaramomentti kyllä liittyy mielestäni 99-prosenttisesti perääntunkemiseen jota tapahtuu sitä enemmän mitä suuremmalle rajiottimet on säädetty. Sama pätee tietty nopeuksiin henkilöautoillakin, vaara aiheutuu suurimmalta osin ns. "nopeammin etenevien" jatkuvasta ohitustarpeesta ja perääntunkemisesta. Mitään olennaista lisäriskiä ei kuitenkaan ole mahdolisen törmäyksen seurauksien kannalta 9 km/h suuremman nopeuden johdosta, oli sitten kyseessä suurempi tai pienempi ajopeli.Saappi Kuski kirjoitti:Aikoinaan autokolussa kuvattiin näiden laitteiden eroja oppilaille kansantajuisesti siihen tyyliin että kun 80km/h liikkuva henkilöauto törmää suoraan täyspainoisen rekan keulaan jolla on sama nopeus, niin se mitä siinä tapahtuu on suunnilleen että matka jatkuu rekan ajosuuntaan n.78km/h.
-
- "Hölösuu"
- Viestit: 3011
- Liittynyt: Su Kesä 20, 2004 17:39
Onnettomuusriski kasvaa aina kun nopeuksia nostetaan, tämä on fakta ja kaikki tilastot ja tutkimukset tukee sitä. Jos lähdetään pelkästään siitä että jokainen kuolema liikenteessä on turha niin ainoa oikea johtopäätös on nopeuksien laskeminen.wesku kirjoitti: Rekkojen nopeuksien vaaramomentti kyllä liittyy mielestäni 99-prosenttisesti perääntunkemiseen jota tapahtuu sitä enemmän mitä suuremmalle rajiottimet on säädetty. Mitään olennaista lisäriskiä ei kuitenkaan ole mahdolisen törmäyksen seurauksien kannalta 9 km/h suuremman nopeuden johdosta, oli sitten kyseessä suurempi tai pienempi ajopeli.
Syy rekkojen "laillistettuihin ylinopeuksiin" on ihan selkeästi raha. Tavaran nopeampi liikkuminen on tiettyjen tahojen taloudellinen etu ja siinä on liikenneministerikin nöyrää tyttöä. Itse voin muutaman vuoden täysperävaunun ajamisen perusteella kauan ennen rajoittimia sanoa mielipiteenä että 100km/h Suomen kuperilla niljakkailla sohjoisilla jäisillä pääteillä liikkuva rekka on hirveä pommi. Sen lisäksi että sen hallinta ja ajo-ominaisuudet muuttuu aika dramaattisesti vrt. 80km/h niin sen ohittaminen on paljon vaarallisempaa. Nopeudenrajoitin asia on toisaalta ristiriitainen koska Suomessa on pääteillä paljonkin mäkiä joihin pitäisi tietyillä keleillä saada ehdottomasti jopa 110km/h vauhtia että voisi olla varma päälle pääsemisestä turvallisesti Ongelmaa ei helpota yhtään että ainakin siihen maailman aikaan teiden suolaajat ja hiekottajat katselivat tosiaan unia kotonansa silloin kun niitä rekkoja yritettiin määränpäihinsä saada.. Olen itse jäänyt kaljakuorman kanssa mäkeen Kemijärvellä sen takia että tie oli niin liukas että edes vauhtia ei voinut ottaa kunnolla, eikä ollut yhtään kivaa. Kuka hullu nyt yöllä teitä hiekottaisi, yöllähän nukutaan, paitsi rekkakuskit.
9000CS 2,3
Niijjoo, ennevvanhaan (tm) ku oli huano keli niin tienhoitokalusto ja -henkilöstö oli liikkeellä sen mukaan kuin tarvetta hoitotoimenpiteisiin ilmeni.
...Ittekki näihin talkoisiin osallistuneena voin todeta, että paljon mieluummin sitä rynnisti läpi yön auraamassa tai hinaamassa rekkoja mäkiä ylös kuin nykytyyliin odottamassa milloin se puhelin soi, kun lunta on satanut tarpeeksi ja liikenne on jumissa... sitte on aamulla saatananmoinen rumpa päällänsä ku joka paikka on tukossa ja kaikki tarttis saada samalla sekunnilla aurattua.
Nykyisessä tiehallinnon toimintamallissa on vikoja enemmän kun ehtii luetella, ja kaupunkien kunnossapito-osasto tuntuu luottavan edelleen aikaiseen kevääseen...
Ja vielä haluan esittää ihmetyksen aiheen liittyen konginkankaan onnettomuuteen; mitä ihmeen järkeä on ajaa rekalla muutama rulla paperia Kemistä Helesinkiin helevetimoisella kiiruulla, kun saman matkan pääsee kiskojakin pitkin kulkemaan... ja ihav varmaa kustannus per tonni on alempi kuin kummipyärillä ajettuna... iha kauhiasti mää ihimettele...
...Ittekki näihin talkoisiin osallistuneena voin todeta, että paljon mieluummin sitä rynnisti läpi yön auraamassa tai hinaamassa rekkoja mäkiä ylös kuin nykytyyliin odottamassa milloin se puhelin soi, kun lunta on satanut tarpeeksi ja liikenne on jumissa... sitte on aamulla saatananmoinen rumpa päällänsä ku joka paikka on tukossa ja kaikki tarttis saada samalla sekunnilla aurattua.
Nykyisessä tiehallinnon toimintamallissa on vikoja enemmän kun ehtii luetella, ja kaupunkien kunnossapito-osasto tuntuu luottavan edelleen aikaiseen kevääseen...
Ja vielä haluan esittää ihmetyksen aiheen liittyen konginkankaan onnettomuuteen; mitä ihmeen järkeä on ajaa rekalla muutama rulla paperia Kemistä Helesinkiin helevetimoisella kiiruulla, kun saman matkan pääsee kiskojakin pitkin kulkemaan... ja ihav varmaa kustannus per tonni on alempi kuin kummipyärillä ajettuna... iha kauhiasti mää ihimettele...

-------------------------8<----------->8--------
#1395
#1395
-
- "Hölösuu"
- Viestit: 3011
- Liittynyt: Su Kesä 20, 2004 17:39
Aika monta paperikuormaa itsekin joskus ajanut..ajn kirjoitti: Ja vielä haluan esittää ihmetyksen aiheen liittyen konginkankaan onnettomuuteen; mitä ihmeen järkeä on ajaa rekalla muutama rulla paperia Kemistä Helesinkiin helevetimoisella kiiruulla, kun saman matkan pääsee kiskojakin pitkin kulkemaan... ja ihav varmaa kustannus per tonni on alempi kuin kummipyärillä ajettuna... iha kauhiasti mää ihimettele...
Syitä on muutamia. Rekkafirma ottaa paperikuorman kyytiin Kemistä Helsinkiin puoli-ilmaiseksi. Tämä johtuu siitä että Suomessahan tavara kulkee pääasiassa Helsingistä pohjoiseen niin muuten autot kulkisivat takaisin etelään tyhjänä kun sinne ne pitää kuitenkin heivata lastaamaan pohjoiseen tulevaa kappaletavaraa josta se suuri tili kuljetusliikkeelle tulee. Puhuttiin aikoinaan jopa muutaman tuhannen markan rahdista paprukuormalle välillä Kemi-Helsinki, eli käytännössä polttoainekulut veke.
Junia ei myöskään kulje paperitehtaalta suoraan määränpäähän, joten jommassa kummassa ja todennäköisesti molemmissa päissä tarvittaisiin kuitenkin rekkakalustoa. Rautatiet ei valitettavasti ole tällaisessa maassa toimiva vaihtoehto kumipyörille.
Mitä tuohon "kiireeseen" (lainausmerkeissä, koska oikeata kiirettähän ei ole) tulee, niin sehän tuli Transpointillekin sen myötä kun niistä tuli liikelaitos. Pitää olla tehokas ja siihen tehokkuuteen kuuluu tiukat aikataulut. Ihmisiä ehkä kuolee mutta raha on tärkeämpi.
9000CS 2,3
Se nyt vaan on sillä lailla, että Oulun ja Seinäjoen välinen rataosuus on niin raskaasti nyt jo liikennöity ja rata muutenkin paikoin todella kehnossa jamassa, että sinne ei turvallisesti enää kovin montaa junaa mahdu. Enemmälle liikenteelle olisi ehdotonta saada kaksoisraide ja rata muutenkin parempaan kuosiin.ajn kirjoitti:
Ja vielä haluan esittää ihmetyksen aiheen liittyen konginkankaan onnettomuuteen; mitä ihmeen järkeä on ajaa rekalla muutama rulla paperia Kemistä Helesinkiin helevetimoisella kiiruulla, kun saman matkan pääsee kiskojakin pitkin kulkemaan... ja ihav varmaa kustannus per tonni on alempi kuin kummipyärillä ajettuna... iha kauhiasti mää ihimettele...
80 nopeudella pääsee 25 metrin korkeuseron pelkällä potentiaalienergialla, 110 nopeudella menee 47 metirä. No on se ainakin hyvä tuon suhteen että on rajoittimet niin loppuu matka jo ylämäessä jos pitoa ei löydy.Saappi Kuski kirjoitti:Suomessa on pääteillä paljonkin mäkiä joihin pitäisi tietyillä keleillä saada ehdottomasti jopa 110km/h vauhtia että voisi olla varma päälle pääsemisestä turvallisesti