Tämä ihan vaan mielenkiinnosta muillekin tiedoksi.
> > > Terve!
> > >
> > > Tilasin teiltä n. vuosi sitten pakoputkiston autooni. Putkistosta
> > > kerrotaan sivuillanne näin:
> > >
> > > \"2.5\" cat-back putkisto, 2x90x120mm ulostuloilla, materiaalina
> > > kromi-rosteri. HUOM! Takahelmaa muotoiltava toisen ulostulon
> takia!!
> > > Mahdollinen asennus +250? Valmistuttaja XXX. Autoihin:
> > > SAAB\"
> > >
> > > Mistähän jotuu, että tuo kromi-rosteri materiaalinen putkisto on
> yhden
> > > talven jälkeen lähes kauttaaltaan vahvassa pintaruosteessa?
> Kyseessä
> > ei
> > > ole ruostumattoman teräksen pinnan värinmuutos, vaan ruostuminen
> > samoin
> > > kuten tavallinen rauta ruostuu. Myös äänenvaimentimista on ruoste
> > > irroittanut maalia paikoin.
> > > Putkisto on myös magneettinen eli magneettio tarttuu kiinni -
> > ominaisuus
> > > jota ruostumattomalla teräksellä ei ole.
> > > Olisiko nyt niin, että tavallista rautaa myydään ruostumattomana
> > > teräksenä?
> > >
> > > -Tuomo-
------------------------------------------------------------------------------------------
> > From: NN
> > To: Tuomo
> > Sent: Thursday, May 03, 2007 10:38 AM
> > Subject: "2.5\" cat-back putkisto, 2x90x120mm ulostuloilla
> >
> >
> > Terve,
> >
> > täytyy nyt ensiksi ilmoittaa että emme edelleenkää tee mitään osia
> tai
> > putkistoja itse.
> > Kaikki putkistot mitä me myymme tuleevat joko XXX:ltä Ruotsista tai
> > ZZZltä Englannista.
> >
> > Tarkempaa XXX:n kommenttia varten:
> >
> > Mistä autosta mahtaa olla kysymys?
> > Onko putkistonne sis puhkiruostunut vai?
> >
> > Best regards,
> >
> > NN
> > Tel.
> > Fax.
> > Please visit www.
> > ÅÅ
> > ÅÅ
> > FINLAND
> >
------------------------------------------------------------------------------------------
> > Terve!
> >
> > Tiedän ettette tee osia, mutta te myytte niitä ja teidän sivuilla
> > putkiston valmistusmateriaaliksi ilmoitetaan kromi-rosteri.
> >
> > Kyse on autosta Saab 9-5 wagon, vm 2000, jossa putkistoa on käytetty
> n.
> > yksi vuosi ja vuoden aikana on ajettu täysin normaaleissa suomen tie-
> ja
> > sääolosuhteissa n. 13.000 km ja autoa on säilytetty normaalissa
> > autokatoksessa.
> >
> > Putkisto ei ole puhkiruostunut (mitä en väittänytkään), mutta se on
> > kauttaaltaan pintaruosteessa - jota ruostumattomasta teräksestä
> > valmistetun putkiston ei pitäisi olla. Lisäksi putkisto on
> magneettinen -
> > jota ruostumattomasta teräksestä valmistetun putkiston ei pitäisi
> olla.
> >
> > -Tuomo-
------------------------------------------------------------------------------------------
> From: NN
> To: Tuomo
> Sent: Thursday, May 03, 2007 11:02 AM
> Subject: Re: "2.5\" cat-back putkisto, 2x90x120mm ulostuloilla
>
>
> Terve,
>
> Ok valiettavasti kyseiseen autoon ei XXX tarjoa rosterivaihto ehtoa
> ollenkaan.
>
> Jos putki ei ole rikki niin sen ulkonäko ei vaikuta sen toimivuuteen
> mitenkään? Kyseessä on siis täysin kosmeettinen kysymys joten laitan
> toki
> XXX:lle teidän ilmoituksen mutta he tuskin ottaaavt kantaa siihen
> millään
> muotoa.
>
> Olemme huomanneet muissakin Kromi-rosteri yhdistelmä putkissa samaa
> ulkonäköä mutta ei siitä mitään ongelmaa ole kenellekkään aikaisemmin
> ollut.
>
> HUOM. edelleenkään he eivät myy kyseistä putkistoa rosteri putkena kuten
> tässä taas väitätte: "jota ruostumattomasta teräksestä valmistetun
> putkiston ei pitäisi olla." vaan kromi-rosteri yhdistelmä metalli
> seoksesta valmistettuna:
>
> Ohessa valmistajan kuvaus materiaalista:
>
> "Top Quality sportavgassystem är till för dig som inte vill byta
> avgassystemet mer än en gång. Består av en mix av sk. kromstål och
> rostfritt. Kromstålet har fördelen gentemot austenitiskt rostfritt stål
> att det rör sig mindre då det blir varmt och riskerar därför inte att
> spricka på samma vis. Kromstål får med tiden en rödbrun yta på delar som
> utsatts för hög värme."
>
> XXX myöntää vuoden takuun Kromi-rosteri putkilleen vain toimivuuden
> osalta
> eli puhkiruostumisen tullessa kyseeseen.
>
> Me olemme myyneet vuodesta 2001 asti myös näitä Kromo-rosteri
> cat-backejä
> ja meidän korviin ei vielä ole tullut yhtään puhkirustumis tapausta
> vaikka
> putksitoilla on ajettu kohta 7 vuotta.
>
> Best regards,
>
> NN
> Tel.
> Fax.
> Please visit
> ÅÅ
> ÅÅ
> FINLAND
------------------------------------------------------------------------------------------
> Terve!
>
> Kiitos hyvästä ja kekseliäästä vastauksesta.
>
> En ole metallialan ammattilainen, mutta tuntuu hiukan oudolta, että
> ruostumattomaan teräkseen olisi sekoitettu kromiterästä - ja tästä
> seoksesta olisi valmistettu levyä tai putkea. Prosessi vaatii hyvin
> korkean lämpötilan eikä se liene kovin edullistakaan. Ruostumaton teräs
> eroaa kromiteräksestä mm. siten, että ruostumaton teräs sisältää nikkeliä
> (n. 8 %), mitä kromiteräksessä ei ole, mutta ruostumaton teräs sisältää
> kyllä kromia. Ruostumaton teräs ei ole magneettista, myöskään tavallinen
> kromiteräs ei ole juurikaan magneettisia. Hyvin voimakas magneetti tarttuu
> kyllä kromiteräkseen, mutta pienet, heikkotehoiset magneetit eivät tartu.
> Kromiterästä tulisi olla mainitsemassanne "kromi-rosteri yhdistelmä
> metalli
> seos" materiaalissa lähes 100 %, että voimakas magneetti siihen tarttuisi.
> Edelleen kromiterästä tulisi seoksessa olla huomattavasti yli puolet, että
> materiaali ruostuisi voimakaasti lyhyessä ajassa.
>
> Tuo ruotsinkielinen lainaus kertoo, että ko. putkisto on oikea valinta
> sellaiselle joka haluaa hankkia pakoputkiston vain kerran. Ymärrän tämän
> viittaavan putkiston pitkän kestoikään.
>
> Alkuperäisessä sähköpostissani en sanallakaan maininnut tai vihjannut
> haluavani korvauksia tai hinnanalennusta, yksinkertaisesti kysyin kuinka
> on mahdollista, että ruostumaton teräs ruostuu. En tiedä, kuinka te
> sähköpostini ymmärsitte - tod.näk. ette siten kuin se oli kirjoitettu.
>
> Olen edelleen sitä mieltä, että ruostumattoman teräksen ei kuulu ruostua.
> Jätän mietittäväksenne, olisiko kenties aiheellista tehdä ko. tuotteen
> valmistusmateriaaliselostukseen selvennys/muutos.
>
> Hyvää kevään jatkoa!
>
>
> -Tuomo-
------------------------------------------------------------------------------------------
From: NN
To: Tuomo
Sent: Thursday, May 03, 2007 12:09 PM
Subject: Re: "2.5\" cat-back putkisto, 2x90x120mm ulostuloilla
Terve,
kiitos samoin.
Tiedät varmasti myös että ns. "ruostumatonta terästä" tehdään montaa eri
laatua ja eri seoksilla eri tarkoituksiin siksi mm. Hapon kestävä rosteri
ja kromi-rosteri seos on edelleen kaksi ihan eri asia....
Laitoin koko kommenttisi XXX:lle jos he haluaavat jotenkin kommentoida
heidän ilmoittamia tuote tietoja teille.
Itse myymme edelleen mm. XXX:n tuotteita niillä tiedoilla millä tuotteiden
valmistajat ilmoittaavat ne meille.
Best regards,
NN
Tel.
Fax.
Please visit
ÅÅ
ÅÅ
FINLAND
------------------------------------------------------------------------------------------
Terve!
Hienoa, odotan josko XXX vastaa kysymykseeni.
Alla pieni lainaus ruostumattomasta teräksestä ja sen ominaisuuksista (jonka voinette ystävällisesti myös toimittaa XXXlle). Mielenkiintoisin on kohta: "Korroosio" jossa mainitaan seuravasti:
"Myös ruostumattomia teräksiä vaivaa korroosio eri muodoissaan, vaikka ne eivät ruostukaan kuten hiiliteräkset. Kloridipitoiset liuokset aiheuttavat pistesyöpymiä ja austeniittisilla teräksillä hitsatuissa rakenteissa jännityskorroosiota. Ferriittiset teräkset ovat immuuneja jännityskorroosiolle.
Molybdeeni parantaa pistekorroosiokestävyyttä. Parhaimman korroosionkestävyyden omaavissa lajeissa on jopa 6% molybdeenia, mutta siten ne ovat myös hyvin kalliita."
-Tuomo-
Ruostumattomaksi teräkseksi kutsutaan rautaseosta, joka sisältää kromia enemmän kuin 10 prosenttia.
Ruostumattomien terästen hyvä korroosionkestävyys perustuu sen sisältämään kromiin. Ruostumattomassa teräksessä kromi reagoi hapen kanssa ja muodostaa suojaavan kalvon teräksen pinnalle. Suojakalvon muodostumista metallipinnalle kutsutaan passivoitumiseksi. Passiivikalvo on äärimmäisen ohut ja valoa läpäisevä, siksi pinta on metallisen kirkas. Passiivikalvoon käytössä syntyvät naarmut ja muut rikkoutumat korjautuvat itsekseen hapettavassa ympäristössä. Arkikielessä ruostumatonta terästä kutsutaan usein nimellä rosteri (väännös ruotsin sanasta "rostfri", ruostumaton).
Korroosionkestävyyden varmistamiseksi myös hitsattavissa teräksissä pyritään estämään kromikarbidien erkautuminen raerajoilla ajamalla AOD-konvertterissa terässulan hiilipitoisuus happipuhalluksen avulla mahdollisimman matalaksi, yleensä enimmillään 0,030 % pitoisuuteen.
Eräänä ruostumattoman teräksen keksijänä tunnetaan englantilainen Harry Brearly, joka kokeillessaan erilaisia seoksia havaitsi vuonna 1912 kromirautaseosten olevan ruostumattomia. Teräksentuottaja Friedrich Krupp sai vuonna 1912 patentin "korkean korroosionkestävyyden omaaville" austeniittisille CrNi-teräksille.
Ruostumattomat teräslajit
Ruostumattomat teräkset voidaan luokitella pääseosaineiden tai mikrorakenteen mukaan.
Koostumuksen mukainen luokittelu
• CrNi-teräkset eli tavalliset austeniittiset ruostumattomat teräkset
• austeniittiset CrMnNi-teräkset eli ns. austeniittiset ruostumattomat mangaaniteräkset
• austeniittiset CrNiMo-teräkset eli "haponkestävät"
• austeniittiset CrNiTi- ja CrNiMoTi-teräkset eli titaanistabiloidut teräkset
• Cr- tai CrTi-teräkset ferriittisiä tai martensiittisia (voidaan stabiloida seostamalla titaania)
Mikrorakenteen mukainen luokittelu
• austeniittiset
• ferriittiset
• duplex- eli ferriittisausteniittiset teräkset
• martensiittiset teräkset
Seosaineiden vaikutus mikrorakenteeseen
Austeniittisissa teräksissä on toisena pääseosaineena aina nikkeliä ja/tai mangaania kromin lisäksi. Tyypillinen koostumus on 18% Cr ja 8% Ni. Austeniittista rakennetta stabiloivia seosaineita ovat C, Mn, Ni, Cu ja N.
Välisija-atomeina austeniittiin liukenevat hiili ja etenkin typpi lujittavat voimakkaasti terästä.
Titaania käytetään hiilen sitomiseen niin, ettei se erkaudu esimerkiksi hitsin hitaasti jäähtyessä raerajoille kromikarbideina, mikä altistaisi teräksen raerajakorroosiolle. Typpi lisää teräksen myötölujuutta. Molybdeeni parantaa pistesyöpymiskestävyyttä kloridipitoisissa liuoksissa. Tavallisissa haponkestävissä kauppateräksissä on molybdeenia 2% tai 2,5%. Hyvin korroosionkestävissä erikoisteräksissä molybdeenia voi olla 3-6%.
Ferriittisten terästen mikrorakennetta stabiloivat seosaineet Cr, Si ja Mo
Näissä teräksissä on kromia 12-25% ja hiiltä alle 0,1%. Rakenne on ferriittinen ja magneettista, mutta teräs ei karkene lämpökäsittelyllä. Ferriittisen rakenteen varmistamiseksi pyritään austeniittia suosivien alkuaineiden pitoisuudet saamaan mahdollisimman pieniksi.
Standardit
Tunnettuja ruostumattomien terästen standardeja:
• EN 10088-1 Ruostumattomat teräkset. Osa 1: Ruostumattomien terästen luettelo
• EN 10088-2 Ruostumattomat teräkset. Osa 2: Yleiseen käyttöön tarkoitetut korroosionkestävät levyt ja nauhat. Tekniset toimitusehdot
• EN 10088-3 Ruostumattomat teräkset. Osa 3: Yleiseen käyttöön tarkoitetut korroosionkestävät tangot, valssilangat, langat, profiilit, kirkkaat tuotteet ja puolivalmisteet. Tekniset toimitusehdot
• EN 10028-7 Painelaiteteräkset. Levytuotteet. Osa 7: Ruostumattomat teräkset
• EN 10217-7 Hitsatut painelaiteteräsputket. Tekniset toimitusehdot. Osa 7: Ruostumattomat teräsputket
• ASTM A240 Ruostumattomat teräkset, nauhat ja levyt paineastioihin (lajit, koostumus ja mekaaniset ominaisuudet)
• ASTM A480 Ruostumattomat teräkset, tekniset toimitusehdot (koestusvaatimukset, toimitustilat, mittatoleranssit, ainestodistukset)
Teräslajien standardimerkinnät
Tavallisimmat CrNi-teräslajit ovat 1.4307 (EN) / 304L (ASTM), 1.4301 / 304, CrNiTi-teräs 1.4541 / 321, "haponkestävät" eli CrNiMo-teräkset 1.4404, 1.4432, 1.4436 / 316L ja CrNiMoTi-teräs 1.4571 / 316Ti
Standardilajien vastaavuuksia
EN-stand.
teräsnr. EN-stand.
teräsnimike ASTM-stand.
Type
1.4016 X6Cr17 430
1.4512 X6CrTi12 409
1.4372 X5CrNiMn17-5-6.5 201
1.4310 X10CrNi18-8 301
1.4318 X2CrNiN18-7 301LN
1.4307 X2CrNi18-9 304L
1.4306 X2CrNi19-11 304L
1.4311 X2CrNiN18-10 304LN
1.4301 X5CrNi18-10 304
1.4948 X6CrNi18-11 304H
1.4303 X5CrNi18 12 305
1.4541 X6CrNiTi18-10 321
1.4878 X12CrNiTi18-9 321H
1.4404 X2CrNiMo17-12-2 316L
1.4401 X5CrNiMo17-12-2 316
1.4406 X2CrNiMoN17-12-2 316LN
1.4432 X2CrNiMo17-12-3 316L
1.4435 X2CrNiMo18-14-3 316L
1.4436 X3CrNiMo17-13-3 316
1.4571 X6CrNiMoTi17-12-2 316Ti
1.4429 X2CrNiMoN17-13-3 316LN
1.4438 X2CrNiMo18-15-4 317L
1.4539 X1NiCrMoCu25-20-5 904
Nykyisin on yleistä, että matalahiilistä teräslajia myydään normaalihiilisen lajin ainestodistuksella, koska matalahiilinen laji täyttää myös normaalihiilisen lujuusvaatimukset: Esimerkiksi samalta matalahiiliseltä sulatukselta voidaan toimittaa teräslajeja 316L ja 316. Tästä on logistista etua sekä teräksen valmistajalle että ostajalle, koska siten voidaan vähentää varastossa olevien terälajien lukumäärää.
Ruostumattomien toimitustiloja
Toimitustila EN-stand.
merkintä ASTM-stand.
merkintä
Kuumavalssattu, hehkutettu ja peitattu 1D 1
Kylmävalssattu, hehkutettu ja peitattu 2D 2D
Kylmävalssattu, hehkutettu, peitattu ja viimeistelyvalssattu 2B 2B
Kylmävalssattu, hehkutettu, peitattu ja muokkauslujitettu 2H TR
Kylmävalssattu, hehkutettu, peitattu ja hiottu 2K 4
Kylmävalssattu, hehkutettu, peitattu ja harjattu 2J 6
Käyttö
Teräksiä käytetään useimmin pehmeäksi hehkutettuina. Kylmämuokkaamalla lujitettuja austeniittisia teräksiä käytetään myös kuljetusvälineisiin niiden hyvän lujuus-paino -suhteen vuoksi.
Ruostumatonta teräksistä yleisimpiä ovat austeniittiset laadut, joita käytetään muun muassa aterimiin, kattiloihin, kulhoihin, keittiökalusteisiin, olutastioihin sekä elintarvike-, paperiteollisuuden ja kemianteollisuuden laitteisiin, joissa on suuri korroosion riski. Sitä käytetään muun muassa säiliöiden, putkien ja paperikoneiden valmistukseen. Auton katalysaattorit ja pakoputket voidaan valmistaa osaksi ruostumattomasta teräksestä. Rakennusmateriaalina ruostumattoman teräksen käyttö on kasvamassa sen lujuuden ja syöpymiskestävyyden ansiosta julkisivuissa.
Useissa käyttökohteissa myös pinnanlaatu ja ulkonäkö on tärkeä: kiiltohehkutettuna, mekaanisesti tai elektrolyyttisesti kiillotettuna pinta on hyvin heijastava, peilimäinen ja sellaisena helposti puhdistettava, elintarvike- ja lääketeollisuuskäyttöön soveltuva.
Valmistus
Raaka-aineista pääosa on kierrätettyä teräsromua, sekä ruostumatonta että seostamatonta hiiliterästä. Raaka-aineina käytetään lisäksi muita metallisia ns. primäärisiä raaka-aineita, kuten ferrokromia (FeCr), ferronikkeliä (FeNi), elektrolyyttinikkeliä (Ni), ferromangaania (FeMn), elektrolyyttimangaania (Mn), ferropiitä (FeSi), ferrotitaania (FeTi) jne.
Nykyisin tavallisin teräksenvalmistusreitti on valokaariuuni + AOD-konvertteri. Valokaariuunissa tapahtuu teräsromun ja seosaineiden sulattaminen. Seuraavaksi AOD-konvertterissa (Argon-Oxygen-Decarburisation) happipuhalluksella sulasta poltetaan ensin hiili mahdollisimman tarkkaan. Tällöin hapettuu myös osa kromista, piistä ja mangaanista ja siirtyy oksidina teräksen pinnalle syntyvään kuonaan. Siksi sula täytyy pelkistää, eli vapauttaa kuonautuneet seosaineet hapesta, jolloin seosaineet siirtyvät takaisin puhtaana metallina terässulaan. Pelkistäminen tehdään lisäämällä teräkseen piitä.
Lopuksi sulalle tehdään rikinpoisto. AOD:lla tapahtuu myös koostumuksen täsmäys asiakkaan vaatimiin arvoihin. Ennen valua otetusta näytteestä tarkistetaan koostumus.
Jatkuvavalulla tehdyt aihiot kuumavalssataan nauhoiksi, jotka lämpökäsitellään ja peitataan jatkuvatoimisilla linjoilla. Peitattu kuumanauha yleensä vielä kylmävalssataan ohuemmaksi ja lopuksi hehkutetaan ja peitataan. Happopeittaus poistaa teräksen pintaan lämpökäsittelyssä syntyneen oksidihilseen.
Peitatun nauhan pinta on mattamainen. Nauhan pintaa voidaan vielä lievästi viimeistelyvalssata, harjata tai hioa erilaisen pinnan ulkonäön aikaan saamiseksi.
Ekologisuus ja taloudellisuus
Ruostumaton teräs on käytössä pitkäikäinen ja siksi myös ekologinen materiaali. Ruostumattoman teräksen voi käytöstä poistettuna teräsromuna käyttää kokonaan raaka-aineena uudelleen. Mitä enemmän ruostumattoman teräksen romusta saadaan kiertoon, sitä vähemmän tarvitaan kalliita primäärisiä seosmetalleja kuten nikkeliä ja molybdeeniä. Nikkelin ja molybdeenin hinnat vaihtelevat voimakkaasti syklisesti, mikä heijastuu voimakkaasti ruostumattoman teräksen markkinahinnan ja kulutuksen vaihteluun. Eräissä vaatimattomissa käyttökohteissa voidaan perinteinen 18-8-teräs korvata sitä halvemmalla AISI 201-tyyppisellä teräksellä, jossa huomattava osa nikkelistä on korvattu seostamalla mangaania ja typpeä. Mangaanin laajamittaista käyttöä nikkelin korvaajana haittaa sen alhainen saanti romusta. Mangaani palaa suurimmaksi osaksi sulatuksen aikana oksidiksi ja siirtyy terässulasta kuonaan.
Sulatukseen kuluu runsaasti sähköenergiaa, koska sula on kuumennettava noin 1700 asteeseen ja sulan happipuhalluksessa hiilen palaessa kehittyy vain vähän ylimääräistä lämpöä.
Vaikka ruostumattoman teräksen hinta tuntuu usein korkealta, jää teräksen elinkaaren aikainen kokonaiskustannus (ns. elinkaarikustannus) pitkän käyttöiän ansiosta yleensä pienemmäksi verrattuna moneen muuhun materiaaliin (esim. maalattu hiiliteräs tai alumiini).
Teräslajien ominaisuudet
Austeniittiset ruostumattomat ovat hyvin muovattavia, sitkeitä matalissa lämpötiloissa, hyvin hitsattavia ja lujuutensa säilyttäviä korkeissa lämpötiloissa.
Austeniittisilla teräksillä ei ole iskusitkeyden transitioläpötilaa, vaan ne säilyttävät korkean iskusitkeyden vielä -196 °C lämpötilassa.
Painelaite- ja rakenneputkia valmistetaan teräsnauhoista hitsaamalla. Yleisimmin putket valmistetaan TIG- ja LASER-hitsausmenetelmillä ilman lisäainetta.
Austeniittiset teräkset eivät ole lämpökäsiteltynä magneettisia, siksi ne voi erottaa ferriittisistä teräksistä magneetilla kokeilemalla. Metastabiili austeniitti säilyy huoneenlämpötilaan asti siihen liuenneiden seosaineiden ansiosta.
Kylmämuokkauksessa metastabiilista austeniittista syntyy α´-martensiittia, joka lujittaa voimakkaasti ja on magneettinen faasi. Martensiittia muodostuu myös venytysmuovauksessa kuten pesualtaan valmistuksessa. Muokkausmartensiitti parantaa venytysmuovattavuutta estämällä ennenaikaista murtumista paikallisen kuroutuman kohdalla. Epästabiilin koostumuksen vaikutus ilmenee vetokokeessa sekä murtolujuuden että tasavenymän kasvuna. Muokkauksessa syntyy sitä enemmän martensiittia, mitä niukemmin teräs on seostettu, mitä matalampi muokkauslämpötila ja mitä korkeampi muokkausaste on. Vastaavasti runsasseosteista laatua olevaan riittävän korkeaan lämpötilaan esilämmitettyyn kappaleeseen ei synny muokkausmartensiittia, jolloin lujittuminen ja muokkausenergian tarve on vähäisempi kuin huoneenlämpötilassa tehdyssä muokkauksessa.
Syvävedossa martensiitin muodostumisesta on haittaa jo siksi, että se lisää voimantarvetta. Niinpä tyypillisessä syvävetoprosessissa, kattilan vedossa valitaan mahdollisimman stabiili koostumus. Venytysmuovaukseen puolestaan sopii tavallista epästabiilimpi koostumus.
Muovaukseen tarkoitettujen austeniittisten terästen stabiilisuuden mittana käytetään koostumuksesta laskettavaa Md30-lämpötilaa.
Ferriittiset teräkset ovat austeniittisia lajeja halvempia, koska niissä ei ole kallista nikkeliä seosaineena. Ferriittisten terästen kylmäsitkeys ei ole niin hyvä kuin austeniittisten.
Duplextyyppiset teräkset sisältävät likimain yhtä paljon austeniittista ja ferriittistä mikrorakennetta, joka on saatu seostamalla teräkseen enemmän ferriittiä suosivia ja vähemmän austeniittia suosivia aineita kuin austeniittisilla teräslajeilla. Näissä teräksissä yhdistyvät parhaimmillaan sekä austeniittisten että ferriittisten hyvät ominaisuudet hitsattavuuden, muovattavuuden ja korroosionkestävyyden puolesta.
Martensiittiset teräkset ovat erittäin lujia, mutta usein myös kylmähauraita ja huonosti muovattavia. Ne soveltuvat hyvin työkalumateriaaleiksi, kun vaaditaan lujuutta ja kulumiskestävyyttä. Tyypillisiä käyttökohteita ovat leikkurinterät ja veitset.
Korroosio
Myös ruostumattomia teräksiä vaivaa korroosio eri muodoissaan, vaikka ne eivät ruostukaan kuten hiiliteräkset. Kloridipitoiset liuokset aiheuttavat pistesyöpymiä ja austeniittisilla teräksillä hitsatuissa rakenteissa jännityskorroosiota. Ferriittiset teräkset ovat immuuneja jännityskorroosiolle.
Molybdeeni parantaa pistekorroosiokestävyyttä. Parhaimman korroosionkestävyyden omaavissa lajeissa on jopa 6% molybdeenia, mutta siten ne ovat myös hyvin kalliita.
Raerajakorroosio
Lämpökäsittelyn tai hitsauksen jälkeen tapahtuvassa hitaassa jäähtymisessä korkeahiilisissä (yli 0,05% C) teräslajeissa voi raerajoille erkautua kromikarbideja synnyttäen ympärilleen kromiköyhän vyöhykkeen. Ilmiötä kutsutaan teräksen herkistymiseksi. Herkistyneet kromista köyhtyneet raerajat syöpyvät selektiivisesti happoliuoksissa. Teräkseen seostetaan titaania tai niobia hiilen sitomiseksi ja siten herkistymiseen johtavien raerajakarbidien synnyn ehkäisemiseksi. Parannettuun raerajakorroosionkestävyyteen päästään myös alemmalla hiilipitoisuudella (max 0,030%).
Raerajakorroosio
Raerajakorroosiokoe
Korroosionkestävyyden varmistamiseksi on standardoituja testimenetelmiä. Näistä tunnetuin on raerajakorroosion testausta varten kehitetty Straussin koe (kuparisulfaatti-rikkihappoliuos) standardien ASTM A162 Practice E ja SFS EN ISO 3651-2 menetelmän A mukaan suoritettuna. Raerajakorroosiokoe tehdään matalahiilisille ja stabiloiduille lajeille herkistyslämpökäsiteltynä, muutoin lopputuotteen valmistustilassa. Testikappaleet taivutetaan ( 90 - 180°) CuSO4•H2SO4-liuoksessa 16 - 24 h keittämisen jälkeen. Testikappaleen taivutuskohdan vetopuolella ei saa olla murtumia hyväksytyn testin jälkeen.
on ne aika kauppamiehiä.