Projektina 99 combi coupe GL super turbo

[ng900aero]

[quote="Mertmi"]....quote]

Tämä kuulostaa hieman deja vu -jutulta omaan hommaani nähden, koetin neuvoa ettei niitä penkkejä pysty risteyttämään mitenkään järkevästi juurikin selkänojan ja kiskojen kiinnityksen vuoksi. Kiinnitys hitsaamalla penkin runkoon kannattaa melkein unohtaa, on millintarkkaa puuhaa ja metalli jotain ihme räkärautaa ( eli rätisee ja palaa puhki, silti puikolla hitsaten kiskojen takakiinnikkeet sai aika onnistuneesti kiinni).
Homma menee niin että rälläköit mäelle niiden uudempien penkkien takakorvat ja hitsaat ne uuteen paikkaan eli edemmäs.

Etukiinnitus käy suoraan siihen poikittaispalkkiin joka on penkin alla, tai jossei käy niin pitää porata vain palkin läpi reiät oikeaan kohtaan. Eli ensin tietty etupää kohdalleen ja sitten vasta merkaat takakoukkujen uudelleenhitsauskohdat. Itse en lähtisi kiskoja pienistämään, senverta huonosti toimivat jo alunperinkin, ja samaa laadutonta rautaa nekin lienevät

Ei herneitä mutta itse heippaisin roskalavalle nuo tupliksesi korkeanojaiset penkit, ovat paljon huonommat istua kuin uudemmat ja kangaskin on tosi surkeaa verrattuna paksuun plyyssiin.

Ja istuingeometria menee ihan poskelleen jos lähdet risteyttämään uudempaa istuinosaa ja vanhempaa selkänojaa. Suosittelisin että purat molemmista penkeistä kankaat ja pehmusteet irti ja tutkit niiden eroja, nojaosan runko-osa siihen poikittaispalkkiin asti on about samanlainen ainakin vm 1973 --> ng 900 mutta senkin korkeudessa ja muodossa on eroa, ja eroa on etupäässä sen jousituksen virityksessä, jousia on erimäärä, ne ovat eripituisia ja niiden sijaitipaikkakin on erilainen.

No anyway itse vaihtaisin edelleenkin priimakuntoiset mahdollisimman uudet penkit tilalle enkä lähtisi ranettelemaan (pilasin yhden nopan jakkaran ja -73:n jakkaran hitsauskokeiluilla) ja lopputulos oli sellainen että otin suoraan nopan penkin istuinosan kankaineen, viritin siihen päälle vain vihreän -73:n kankaan, ja lyhensin nopan selkänojaa ja hitsasin siihen kiinni wanhanmallisen niskatuen kiinitysraudan ja sitten viritin uudelleen ne selkänojan jouset ja lopuksi tungin päälle väkisin -73:n vihreän kankaan (oli kuin makkara liian pienessä kuoresssa. Penkistä tuli liian jämäkkä joka suuntaan, ei hyvä

[Mertmi]

Tämä kuulostaa hieman deja vu -jutulta omaan hommaani nähden, koetin neuvoa ettei niitä penkkejä pysty risteyttämään mitenkään järkevästi juurikin selkänojan ja kiskojen kiinnityksen vuoksi. Kiinnitys hitsaamalla penkin runkoon kannattaa melkein unohtaa, on millintarkkaa puuhaa ja metalli jotain ihme räkärautaa ( eli rätisee ja palaa puhki, silti puikolla hitsaten kiskojen takakiinnikkeet sai aika onnistuneesti kiinni).
Homma menee niin että rälläköit mäelle niiden uudempien penkkien takakorvat ja hitsaat ne uuteen paikkaan eli edemmäs.

Siis tarkoitus on rälläköidä se -78:n penkin sarana irti rungosta ja kiinnittää se pultilla siihen -83:een. Ei tarvii hitsata ollenkaan. Porata pari reikää käytännössä.

Etukiinnitus käy suoraan siihen poikittaispalkkiin joka on penkin alla, tai jossei käy niin pitää porata vain palkin läpi reiät oikeaan kohtaan. Eli ensin tietty etupää kohdalleen ja sitten vasta merkaat takakoukkujen uudelleenhitsauskohdat. Itse en lähtisi kiskoja pienistämään, senverta huonosti toimivat jo alunperinkin, ja samaa laadutonta rautaa nekin lienevät

Se etupään kiinnike on jo modifioitu siitä -83:n jakkarasta ja se käy tohon -78:n vakio kiinnitykseen. Käytännössä piti vaan rälläköidä ylimääräiset rojut veke.

Ei herneitä mutta itse heippaisin roskalavalle nuo tupliksesi korkeanojaiset penkit, ovat paljon huonommat istua kuin uudemmat ja kangaskin on tosi surkeaa verrattuna paksuun plyyssiin.

Eihän ne voi olla huonommat istua, kun kuskin penkissä on rungon sisällä -82:n pehmuste ja jousitus jo nytkin. Niskatyyny on vaan erilainen, mitä noissa uudemmissa.

Ja istuingeometria menee ihan poskelleen jos lähdet risteyttämään uudempaa istuinosaa ja vanhempaa selkänojaa. Suosittelisin että purat molemmista penkeistä kankaat ja pehmusteet irti ja tutkit niiden eroja, nojaosan runko-osa siihen poikittaispalkkiin asti on about samanlainen ainakin vm 1973 --> ng 900 mutta senkin korkeudessa ja muodossa on eroa, ja eroa on etupäässä sen jousituksen virityksessä, jousia on erimäärä, ne ovat eripituisia ja niiden sijaitipaikkakin on erilainen.

Ei mee pieleen, koska tosiaan tuossa nykyisessäkin penkissä on nytkin -82 satkusta otettu selkänojan superlooni ja jouset. Istuinosassa on -85 90:stä otettu superlooni. Kyllä näitä voi risteyttää. Esim. tossa -78:n istuinosassahan on ihan sama halsteri+jousetkin, mitä uudemmissa...

No anyway itse vaihtaisin edelleenkin priimakuntoiset mahdollisimman uudet penkit tilalle enkä lähtisi ranettelemaan (pilasin yhden nopan jakkaran ja -73:n jakkaran hitsauskokeiluilla) ja lopputulos oli sellainen että otin suoraan nopan penkin istuinosan kankaineen, viritin siihen päälle vain vihreän -73:n kankaan, ja lyhensin nopan selkänojaa ja hitsasin siihen kiinni wanhanmallisen niskatuen kiinitysraudan ja sitten viritin uudelleen ne selkänojan jouset ja lopuksi tungin päälle väkisin -73:n vihreän kankaan (oli kuin makkara liian pienessä kuoresssa. Penkistä tuli liian jämäkkä joka suuntaan, ei hyvä

Ajatus on nimenomaan säilyttää tuo vanha penkin malli. Tärkein juttu on saada tuo istumakorkeus alemmaksi ja sitäkautta ajoasento paremmaksi myöskin.

Tuo siun tekemä juttu kuulostaa melkoiselta Frankensteinin hirviöltä. Ei tosta miun penkkijutusta ole mitään noin epätoivoista tulossa. Huomenissa tiedän sitten lisää.

[ng900aero]

Nojoo, meitsi on joutunut olemaan muutaman päivän jeesaamassa helpdeskiä ja taisi tyyli tarttua, eli selataan viesti nuolinäppäimellä läpi ja etsitään pari avainsanaa ja sitten replytään niihin about sinnepäin olevalla sanomapohjalla Siis tuli vähän huonosti luettua viestisi.

Jos meinaat saada sen about 5cm pitkän kappaleen pysymään kiinni kunnolla penkin rungossa niin aika fakiiri olet Itse tekisin ehkä nyt niin että koettaisin asetella selkänojan kohdallen ja laittaa sen kiinni vaikka parilla peltiruuvilla ja sitten hitsaisin san kunnolla kiinni, en mitenkään jaksa uskoa että esim 2 pulttia jaksaisi pitää kiinni tuota kappaletta niin ettei jatkuvasti löyhtyisi.

Joka tapauksessa se selkänoja on aika äklö asetaa kohdalleen hitsausta vasrten kun istuinosa on vain toiselta puoleltaan kiinni, ainakin yksin tehden meinasi tuo selkänoja aina muljahdella eri asentoon kesken hitsauksen.
Nin ja suojaa istuinosat ehdotoman hyvin, itse suojasin kaiken muun paitse kenoasennossa olevan selkänojan takana olevan apparin penkin johon kipinät sitten olivat lentäneet ja sulattaneet tekokuitukankaan useille rei'ille.

Siis mitä rojua rälläköit etupään kiinityksestä pois, omani oli -73 ja siihen sopi heittämällä etupään osalta nopan penkit?
No kannattaa silti oikeasti kokeilla onko istuinmukavuudessa eroa uudemman ja tuon jo osittain modaamasi välillä, jos istuinosa vaihtuu uudempaan niin samalla muuttuu myös istuinkorkeus jousituksen ja penkin kiinnityksen myötä, luultavasti esim ristiseläntuki ei asettune oikeaan korkeuteen jne.

Tuo lumani penkkihirviöni ainakin tuki ristiselkää kun porasin sinne jousien kiinnityspisteet niin lähelle ulkoreunaa kuin mahdollista ja koska valkkasin siihen kaikista kireimmät ja lyhimmät jouset.

Huomattavimmat erot siinä on lähinnä liian korkea istuma-asento ja wanhaa penkkiä suurempi selkänojan sivuttaistuki (joka on uudenmallisessa penkissä lähellä nollaa sekin) mutta wanhanmallisessa matalaselkänojallisessaehkäpä arvosanotettavissa numerolla -10/10.

[Mertmi]

Tossa tänään räpläsin tehdä sitä modifikaatiota. Sain jatkettua ne kiskot käymään tohon autoon ja istuinosa oli siellä autossa paikallaankin. Uudemman malliset kiskot kun on erilaiset mitä ne vanhat, niin etu/takasuunnan säätö ei pelannut kunnolla ja olisi pitänyt edelleenkin muokata auton koriakin. Penkin säätö etu ja takapäästä ylempään pykälään olisi auttanut asiaa, mutta käytännössä silloin koko työ olisi mennyt hukkaan. Tavoitehan oli saada istumakorkeutta alemmaksi.

Olinpa kuitenkin ottanut huomioon jutun epäonnistumisriskin, joten alkuperäiselle penkillehän en ollut tehnyt mitään. Aikani tuota hommaa pähkäilin ja purin sitten sen -83:n penkin ja tsiikailin sitä pehmustetta. Näytti siltä, että se voisi olla ehkä hitusen ohuempi, kuin tuo entisen penkin sisältämä pehmuste ( -85 nopasta). Päätin sitten vaihtaakin vaan tuon superloonin ja hylätä sen -83 99:n penkin pakottamisen sinne autoon. Vaihtoin pehmusteen ja ihmettelin, että mikä hemmetin kuoppa tähän jakkaraan nyt tuli. Oli ihan kelvoton istua. Penkkiä kun oli joskus korjattu, sinne halsterin päälle oli laitettu melkein sentin paksu pahvi ilmeisesti estämään superlonia menemästä halsterin läpi. Otin tuon pahvin veks ja korvasin sen paksulla puuvillakankaalla. (Siellähän vakiona on se säkkikangas.) Sain penkin niputettua takaisin ja koeistuin sitä siinä hallin lattialla. Se vaikutti erittäin hyvältä, eikä ollut enää muhkurainenkaan. Ilmeisesti se vanhojen superloonien kanssa mouvautunut pahvi pilasi istumafiilikset aiemmalla kerralla. Penkistä tuli paljon parempi näillä korjauksilla ja laitoin vanhan, mutta taas kerran ehostetun orggisjakkaran takaisin paikalleen. Ajoasentoa mallaillessani ainaskin äkikseltään tuntui siltä, että ehkä siinä nyt istutaan paremmassa asennossa verrattuna entiseen. Ajattelin vielä parantaa ajoasentoa vaihtamalla tuon nykyisen soikioreijillä olevan ratin tilalle 900turbon kolmepuolaisen ratin. Se kun on 2cm pienempi halkaisijaltaan.

Apukuskin penkkiin voisi vielä vaihtaa halsterin. Se on melko väsähtäneen oloinen kanssa ja siellä on muistaakseni vielä se alkuperäismallinen kumivieteri.

Ensiviikolla pitäisi turbohuollon kaverin olla jo töissä, kun sen kahden viikon loma on jo mennyt. Toivon saavani turbon ensiviikolla. En vaan välttämättä ehdi sitä asentamaan ennen lomamatkaa, koska enviikon lauantaina lähdetään kesälomareissuun eurooppaan, joten on ilmeistä, että 99 on liikenteessä vasta tuon lomareissun jälkeen. Kovasti kyllä syyhyttäis päästä edes koekäynnistämän sitä.

[Mertmi]

Jos meinaat saada sen about 5cm pitkän kappaleen pysymään kiinni kunnolla penkin rungossa niin aika fakiiri olet Itse tekisin ehkä nyt niin että koettaisin asetella selkänojan kohdallen ja laittaa sen kiinni vaikka parilla peltiruuvilla ja sitten hitsaisin san kunnolla kiinni, en mitenkään jaksa uskoa että esim 2 pulttia jaksaisi pitää kiinni tuota kappaletta niin ettei jatkuvasti löyhtyisi.

Siis mitä rojua rälläköit etupään kiinityksestä pois, omani oli -73 ja siihen sopi heittämällä etupään osalta nopan penkit?
No kannattaa silti oikeasti kokeilla onko istuinmukavuudessa eroa uudemman ja tuon jo osittain modaamasi välillä, jos istuinosa vaihtuu uudempaan niin samalla muuttuu myös istuinkorkeus jousituksen ja penkin kiinnityksen myötä, luultavasti esim ristiseläntuki ei asettune oikeaan korkeuteen jne.

Joo, siis kyllä mie sain sen kiskon jatkettua ihan helposti. laitoin sinne kiskon sisään umpirautaa ja eiku hitsi laulamaan.

En tiiä oletko katellut noita miun rojekteja tuolta kuvapuolelta, mutta kyllä miulla hitsivehkeet käsissä pysyy. Noi penkithän nyt on helppoja hitsata, kun ne ei ees ole ruosteessa.

Tuossa -78:ssahan on penkin kiinnitysmekanismit siinä palkissa kiinni. kuvalinkki

Niin, nyt taisi olla koko miun alunperäisen idean taustat unholassa. Elikkäs syy tuohon penkin modifioimiseen oli nimenomaan tuon penkin rungon korkeusero. Estuinosan runko siitä kiskosta sinne pohjahalsterin kiinnityspisteisiin mitattuna on tossa -78:ssa 2cm korkeampi, kuin -83:ssa. Ristiseleläntukeen tai mihinkään tommosiinhan se modifionti ei olisi tietenkään vaikuttanut. Selkänoja olisi tullut ihan yhtäkorkealle suhteessa siihen istuinosaan.

Näin jäkiviisaana tosiaan helpoiten homma olisi mennyt niin, että olisin vaan rälläköinyt varaosa-autosta ne taemman korvakot penkille ja hitsannut ne tylysti tohon combicoupeen. Sitten rälläköinyt hemmettiin noi etupään kiinnikkeet autosta ja porannut pultinreiät niille uudemmille etukorvakkeille siihen poikkipalkkiin. Koko penkkien vaihtaminen uudempiin ei kuitenkaan olisi tullut kysymykseen, koska miulla ei ole oikeen värisiä penkkejä. Siksi en lähtenyt koko penkkejä vaihtamaan. Lisäksi haluan säilyttää tuossa autossa nuita tiettyjä nostalgisia yksityiskohtia, kuten juurikin nuo tuossa vuosimallissa olevat etupenkit niskatukineen.

[Mertmi]

Turbohuolto oli sitten saanut turbon purettua ja tehtyä diagnoosin: Ei kannata kunnostaa, kun samalla hintaa saa jo uuden. Eli, turbiinisiivet rikki, keskiosa kulunut niin pahoin, ettei saa hoonaamallakaan tehtyä siitä hyvää (ollut epäpuhtauksia öljyssä jossain vaiheessa) ja lisäksi epäili kompressoripyörän kestävyyttä. Sanoi, että paljon ajetuista pitäisi jo rutiinihommana vaihtaa uusi. Sinänsä se ei olisi edes kallis osa, mutta nuo muut on. Mitä käyttökelpoista tuossa turbossa sitten on? Turbiinikotelo ja kompressorikotelo. Muut on käytännössä romua.

Sain pari tarjousta jo samaan syssyyn. Garretin tuollaisen Cossu sierran turbon saisi 860euroon ja Diskopottuakin se tarjos mulle, olikohan 1150euroon. Pitää nyt tässä katella, mitä kaikkia muita vaihtoehtoja on olemassa.

[Mertmi]

Tässä pari fotoa kriittisimmistä vioista tuossa vanhassa ahtimessa.

linkki

[Mertmi]

Morjesta vaan. Nyt kun on kesälomareissu tehtynä, niin voi taas alkaa harrastamaan näitä autohommeleita. Tuo matka eurooppaa katsellen imaisi senverta näppärästi euroja, että saatan joutua tyytymään vähän puolivillaisempaan turboon tuon 99:n kanssa. Tarkoitus olisi saada serkun kanssa yhteistyössä kolmesta risasta T03:sta tehtyä kaksi käyttökelpoista mahdollisimman pienillä kustannuksilla. Aihiot on seuraavanlaiset:

-minun turbo, josta käytettävissä pakopesä+kompessoripesä+kompressoripyörä
-serkulta nro1 jossa pakopesä halki
-serkulta nro2 jossa kompressoripyörä rikki ja laakerit loppu

Näistä kukaties saadaan läjään kaksi ehjää hyrrää. Tarkoitus laittaa tuosta nro2:sta pakopesä tuohon nro1:een ja sitten lopuista, mitä jää nro2:sta, tulisi meikäläiselle ahdin yhdistettynä minun rikkonaisen ahtimen osien kanssa. Homma on senverta pitkällä, että molempien 1 ja 2:n pakopesien pultit on saatu auki. Turbohuollon kaveri kertoi, että näissä garretin t03:ssa on kymmentä eri kokoista turbiinipyörää. On siis vaan tylysti otettava työntömitta käteen ja vertaitava pyöriä, onko koteloiden vaihtaminen mahdollista.

[Mertmi]

Puuhailin tänään noiden ahtimien kanssa ja niin vaan syntyy kaksi ahdinta kahdesta raadosta. Molemmista vaan taitaa tulla sellaiset väliaikaiset. Tossa serkun ahtimessa, jossa oli pakopesä halki, oli lähes yhtä huono turbiinipyöräkin, mitä tossa miun ahtimessa. No, otettiin sitten parhaat osat serkulle, eli ehjä pakopesä(2), ehjä turbiini+akseli(2), ja ehjä keskiosa(1) laakereineen, ja ehjä kompurapuoli (1). Toivotaan että kestää aikansa.

Meikäläisen turbosta tuli serkun muuten ehjää mutta tasapainottamatonta turboa vieläkin karumpi. Koska serkkupojalta ei jäänyt ehjää turbiinia mulle, ja toi 9000T16:n turbiini oli muutes pienempi kuin tuo miun Cossu Sierran turbon turbiini, jouduin tekemään vaan tylyn fiksin turbiinisiiville. Pistin akselille yhden väljän laakeriholkin ja akseli akkuporakoneeseen kiinni. Sitten tylysti hialsin nuita turbiinin siipiä nauhahiomakoneessa. Kannattelin akselia sillä laakeriholkilla. On se ainaskin silminnähden paljon symmetrisempi. Turha on sitten kenenkään käydä viisastelemaan tuosta manuaalisesta siipien hionnasta. Näin on kuulemma tehty ennenkin ja kestää aikansa...

Otin tuosta serkulta jääneesta keskiosasta horot laakerit pois ja laitoin tilalle miun turbon entiset laakerit. Vaihdoin vielä lisäksi serkulta jääneesta turbosta pakopuolen männänrenkaan näköisen tiivisteen ja jätin siinä olleen päittäislaakerin paikalleen. Laakereiden osalta tuosta tuli ihan timmin oloinen paketti. Keskiosassa alunperin olleet laakerit olivat ainaskin ihan sököt.

Tuolla paketilla olisi nyt tarkoitus sinnitellä syksyyn/talveen asti ja säästellä rahaa vaikkapa tommosen Master Power -merkkiseen ahtimeen. Niinkuin tuossa aiemmin jo mainitsin, niin kesälomareissu söi aika kivasti rahnaa, mutta oli siellä reisussa kyllä mukavaakin.

huomioita: Tuo cossusta peräisin olevassa ahtimessa on siis 2mm isompi pakosiipi, vaikka AR on sama, kuin saabin t03:ssa. Lisäksi kompressoripuolella on selvästi isompi pyörä, kuin 9000T16:n ahtimessa, vaikka kotelon AR on sama, mikä saabin turbossakin.

[Sukellusvene]

Tuollaiset turbon kunnostukset on mielenkiintoisia, varsinkin kokeilumielessä. Eikös ne turbopajatkin tee muokkailuja noihin turboihin ja viistä siipiäkin? Mitenhän ne siellä turbopajalla tasapainottaa noita, tiedätkö Mertmi?

[Mertmi]

Tuollaiset turbon kunnostukset on mielenkiintoisia, varsinkin kokeilumielessä. Eikös ne turbopajatkin tee muokkailuja noihin turboihin ja viistä siipiäkin? Mitenhän ne siellä turbopajalla tasapainottaa noita, tiedätkö Mertmi?

No mie tota tasapainotuksien tunnistamista selvittelin ja sellaiseen käsitykseen olen päässyt että on kahdenlaista tasapainotusta. Sellaista, että akseli+turbiini tasapainotetaan erikseen ja kompressoripyörä omanaan. Toinen vaihtoehto on, että ne tasapainotetaan parina. Metodin tunnistaa siitä, että mutteripuolella tuossa pakettina tasapainotuksessa joudutaan hiomaan myös mutteria. Esim. nuissa kolmessa turbossa joita katselin ne oli tasapainotettu erillisinä. Kompressoripyöristä oli hiottu ainetta sieltä ihan uloimmalta kehältä, joka ei edes ole mahdollista, jos akseli on ollut asennettuna keskiosaan. Kompurasiipihän on kompurakotelon takalevyn sisässä. Kompurasiivestä siis on ainaskin noissa purkamissani turboissa ollut otettu ainetta pois siitä tasopinnasta, jossa siivet on kiinni. Samoin on voitu hioa sitä noin 15mm paksua pyöreätä osaa, johon mutteri nojaa. Turbiinipyörästä taasen tasapainotus on näköjään tehty ottamalla ainetta pois sieltä tasopinnan takaosasta, joka jää siis piiloon silloin, kun pyöräakseli -paketti on keskiosassa paikallaan.

Se on selvää, että tuo miun ahdin ei ole tasapainossa. Se että laakerit olivat niinkin hyvässä kunnossa, ettei juuri välystä ole, kertoo ettei se nyt vielä ihan sökönä ole. Tuon siipien hionnan tarkoitus oli ottaa sitä ohueksi kulunutta siipeä pois ja saada turbiinipyörä edes jollakin tapaa tasapainoon. Ne siivenkärjethän oli ihan erimittaisiakin, kun niistä puuttui paloja... Epätasapainon seurauksena tuo ahdin tulee mitä todennäköisimmin kulumaan pilalle nopeammin, kuin tasapainossa oleva hyvä ahdin. No, tuo nyt on saanut tuomionsa turbokorjaajalta, joten ei tuossa nyt suurta menetettävää ole. Oikeastaan ainoa riski on kompressoripyörän hajoaminen siten, että siivenpaloja menee moottoriin asti ja rikkoo sylinterikannen. Tätä vaihtoehtoa taasen pidän marginaalisen pienenä riskinä, koska ahtimessahan on lähes välyksettömät laakerit vielä tällähetkellä.

Tuossa eilen illalla koitin miettiä, mistä ihmeestä se massiivinen öljynkulutus ja savutus saattoi johtua. Tajusin yhden mielenkiintoisen jutun, nimittäin ilmansuodatinhan oli läpimärkä öljystä. Olisiko moottori kärsinyt jopa hapenpuutteesta ja se olisi saanut aikaan lieveilmiöitä koneen toiminnassa? Nythän on tarkoitus muuttaa se huohotus menemään uudempien mallien mukaisesti siihen määräjakajan ja turbon väliseen putkeen. Näin tehtynä huohotuksesta tulevat öljyhöyryt eivät pääsisi kastelemaan ilmansuodatinta... Turbon laakerit ja tiivisterenkaat jne olivat niin hyvässä kunnossa, ettei tunnu järkevältä selitykseltä, että öljynkulutus johtuisi pelkästään niistä. Onhan mahdollista että moottori on vaan niin väljä jo, että se kuluttaa öljyä jo pelkästään senkin takia. Tuollahan on ajettu tidettävästi yli 500tkm. Varastossa on noin 300tkm ajettu t8 lohko mäntineen ja se pitää varmaan jossain vaiheessa ottaa käyttöön, jos öljynkulutusta ei saa kuriin turboa vaihtamalla. Turbo menee vaihtoon jokatapauksessa, kun tuo nyt tehty väliaikaisratkaisu on noinkin karu...

Noista vikadiagnooseista jäi vielä yksi juttu pois. Huohotinputken kuntokin pitää tarkastaa, kun osat alkaa olla 20vuotta vanhoja. Voihan olla, että tuossa huohotinputkessa on joku tukos. Sehän on sitä uudempaa mallia, jossa on vesilämmitys. Pitää vaikka löpöä laskea läpi siitä tai jotakin tommosta.

Varastosta löytyisi yksi varaosakuntoinen tonnarista oleva Mitsu -ahdinkin. Pystyisiköhän tuon ja garretin risteyttämään jonkinlaiseksi hybridiksi?

[Mertmi]

Noniin. Tuli tänään senverta uurastettua, että turbo on taas paikallaan. Vaihdoin tosiaan tuon huohotuksen menemään nyt niinkuin -86 vuosimallissa, elikkä huohotusputki liittyy määräjakajan ja turbon väliseen putkeen noin 18cm ennen turboa. Huohottimen vesikierto oli tukossa jostain syystä. Sinne oli jotakin kökköä jäänyt ja varmaankin tuo viimetalvena tapahtunut huohottimen jäätyminen johtui osaltaan siitä, ettei lämmityskierto toiminut. Rakentelin uuden putkituksen bypass-venttiilille. Aiemmin sillä oli vaivainen 16mm putki. Nyt putken halkaisija on jotakin 28mm luokkaa. Lisäksi käänsin venttiilin toisin päin. Se on samalla tavalla, kuin nuissa uudemmissa autoissa, niinkuin esim. 9-5:ssä. Liekkö parempi noin? Syyläriin laitoin turbomallin flektin anturin. Katkaisulämpötila on alempana, kuin vaparin anturissa.

Sain auton niputettua senverta pitkälle, että huomenissa olisi enää maskin asennus keulaan ja jäähdytysjärjestelmän täyttö+ilmaus. Sen jälkeenpä sitten pääsisikin koeajolle. Senverta kovasti kumottelee päästä ajamaan, että pitänee laittaa auto pois seisonnasta. Eihän siinä pajan pihassa paljoa koeajeta.

[Mertmi]

99CC on taas tieliikenteessä. Sain tänään ton nippuun ja näyttäis pelaavan paremmin kuin ennen. Eli aivan mahtava homma. Kannen vaihtaminen vapaammin virtaavaan toi kyllä puhtia lisää, mitä nyt muisti antaa periksi Enhän ole tolla ajellut yli kuukauteen, joten on vaikea silleen tietää. Turbokin ahtaakin melkolailla samallatapaa, kuin ennenkin, eli lapiolla selkään 3000rpm:ssä. Ehkä se pakosiipien hionta hiljensi turboa jonkinverran. Sellaista infernaalista vihellystä ei enää kuulu konehuoneesta. Savutusta ei ole havaittavissa, elikkä tuon turbon fiksaus näyttäisi onnistuneen myöskin senpuolelta.

Muuta mitä on tullut havaittua, niin tuo nakuledi ei ilmoittele mitään, elikkäs näyttäisi siltä että toi uusi kansi kestää paljon paremmin ahtoja, kuin vanha. Toisaalta en sitten tiedä, mitä vaikutusta downpipen hitsauksella oli. Siinähän oli semmonen puolensentin reikä. Tuskin se hirveitä eroja tekee? Vetoja tuntuisi olevan enemmän maantieajossa, elikkä maantiellä tuntuisi menevän paljon herkemmin. Ahtoviisari on jossakin -0,4 tuntumassa maantienopeuksissa ja pieni kaasun lisäys nostaa heti vauhtia. Moottorijarrutuksella viisari menee jonnekin -0,75tuntumaan.

Lamdamittarin asennus ei mennyt ihan putkeen. Jostain syystä lamdalta tulee käsittämättömiä jännitteitä pihalle. Mittari siis tuskin on syypää ja mittarin minä testailin kotiolosuhteissa testikytkennässä jo silloin valmistusvaiheessa. Esim. tyhjäkäynnillä lambdalta tulee 100mV vaikka sen pitäisi olla jotakuinkin 400-600mV. Olisiko tuo anturi rikki? Välillä saattaa esim. maantiellä tulla jonkinlaisia lukemiakin, mutta ne on korkeintaan tota lambda 1 lukemaa, elikkäs 500mV luokkaa ilmeisesti. Rikkaan puolelle meneviä lukemia en saa ulos, vaan mittari väittää seosten olevan ihan älyttömän laihalla, tai jotain sellaista. Esim. Moottorijarrutuksella mittari antaa kaikenlaisia hyppiviä näyttämiä laihan puolelta. Pitänee kytkeä yleismittari tohon anturinperään ja ajaa maantielenkki, että antaako anturi tosiaan outoja jännitteitä, vai bugittaako tuo minun mittarilaite...

[Mertmi]

Sateen taukoamista odotellessa olen miettinyt tuota seosmittarin toimintaa. Aion testata yhtä hommelia. tuossahan on tehty siten, että mittarin maadoitus otetaan moottorista suoraan muiden sähkölaitteiden jännitehäviöiden minimoimiseksi. Esim. moottorin ja korin välillä on jo 50mV jännitehäviö. No, idea ilmeisesti kostautui, koskapa tuo mittari itsekin ottaa virtaa ja mitä useampi ledi sytytetään, sen enemmän syntyy jännitehäviötä tuohon miinusjohtoon. Nyt kun seos rikastuu, lambda antaa isompaa jännitettä ja pitäisi sytytyttää lisää ledejä. Lisä ledit ottaa enemmän virtaa ja jännitehäviö kasvaa. Mittarin ottama virta kasvattaa jännitehäviötä ja se häviö kompensoi tuon lambda-anturin signaalin pois. Pitänee vaihtaa miinusjohto paksumpaan ja katsoa mitä tapahtuu, tai kytkeä mittarin miinus toistaiseksi tuonne kojelaudan maadoitukseen. tuo 50mV häviö ei vaikuta paljoa lambda 1:n tietämillä, mutta rikkaalla ja laihalla mentäessä se vaikuttaa jo merkittävästi. Tämähän johtuu tuosta kapeakaistalambdan jännitekäppyrästä. Kolmas vaihtoehto olisi puukottaa vielä tuota mittaria ja ottaa mittauspuolen miinus erilleen varsinaisen mittarin miinuksesta. Silloin tavallaan ei haittaa mitään, vaikka moottorin miinustaso kelluu.

[Mertmi]

Anturi oli rikki. Nyt on tilalla toinen anturi, joka on harmikseni yksijohtoinen, eli ilman lämmitystä. Kestää jonkinaikaa, ennenkuin se alkaa mittaamaan, mutta mittaapaahan kuitenkin. Tuloksia ainaskin senverran sain jo katsottua mittarista, että siellä lambda 1 ja 0,8 välillä se arvo huitelee. Ei ainaskaan laihan puolella olla. Pitää käydä jossakin pakokaasutesterissä vielä tarkastamassa, että se minun mittarin näyttämä pitää kutinsa.