matalamman puristussuhteen männät?
matalamman puristussuhteen männät?
Jollain varmasti takataskussa tietoa, millaisilla männillä saisi b-moottorisen turbon puristussuhteen laskettua 7,5:sta 6,5:een?
jar
jar
"2375"
99 EMS grp 2
99 EMS grp 2
Re: matalamman puristussuhteen männät?
Vakiossa b-turbo koneessa on puristussuhde 7,2:1
Re: matalamman puristussuhteen männät?
Örr, miksi??
Kunnon polttoaineensyöttö vakion "spray and pray"-tyyppisen tilalle ja hyvä välijäähdytin niin kestää ahtaa 7,2-puristeista vaikka kuinka.
Kunnon polttoaineensyöttö vakion "spray and pray"-tyyppisen tilalle ja hyvä välijäähdytin niin kestää ahtaa 7,2-puristeista vaikka kuinka.
Re: matalamman puristussuhteen männät?
Ruiskujärjestelmän tulee olla vakion tyyppinen ja välijäähdytintä ei saa lisätä. 8-sylinterisen bensanjakaja ja ilmeisesti vesiruisku, mutta siitä huolimatta rutistusta pitäisi saada vielä alaspäin.
jar
jar
"2375"
99 EMS grp 2
99 EMS grp 2
Re: matalamman puristussuhteen männät?
Ilmeisesti autoa ei olla rakentamassa kadulle?
7,2-puristeinen on mielestäni kadulla hauska, toisaalta jäätävä ajettava,
voima tulee yhdellä rysäyksellä, mikä on toki kivaa, mutta sitten taas vetoja ei ole lainkaan ilman ahtoja.
Palotiloja muokkaamalla saisi puristuksia laskettua, en kuitenkaan tiedä kuinka paljon voi ottaa ja silti säilyttää sopiva paljerako, muuten karkaa nakutus hanskasta.
Vakiomäntiäkin voisi tarkastella ja ehkä varovasti sorvata kuoppaa syvemmäksi jos materiaalivahvuutta riittää.
Mielestäni uusia mäntiä hankittaessa ei puristuskorkeus saisi laskea kovinkaan paljon vakiosta, muuten paljerako menetetään.
Oikea ratkaisu olisi oikein muotoillut ja suuremmat palotilat, isompi kuoppa männässä, tai molemmat yhdistettynä.
Ja nythän puhuttiin vain geometrisestä puristussuhteesta.
Kuinka paljon voimaa haetaan?
Mihin käyttöön auto tulee?
7,2-puristeinen on mielestäni kadulla hauska, toisaalta jäätävä ajettava,
voima tulee yhdellä rysäyksellä, mikä on toki kivaa, mutta sitten taas vetoja ei ole lainkaan ilman ahtoja.
Palotiloja muokkaamalla saisi puristuksia laskettua, en kuitenkaan tiedä kuinka paljon voi ottaa ja silti säilyttää sopiva paljerako, muuten karkaa nakutus hanskasta.
Vakiomäntiäkin voisi tarkastella ja ehkä varovasti sorvata kuoppaa syvemmäksi jos materiaalivahvuutta riittää.
Mielestäni uusia mäntiä hankittaessa ei puristuskorkeus saisi laskea kovinkaan paljon vakiosta, muuten paljerako menetetään.
Oikea ratkaisu olisi oikein muotoillut ja suuremmat palotilat, isompi kuoppa männässä, tai molemmat yhdistettynä.
Ja nythän puhuttiin vain geometrisestä puristussuhteesta.
Kuinka paljon voimaa haetaan?
Mihin käyttöön auto tulee?
Re: matalamman puristussuhteen männät?
Juu, kyllä tuo vakiosuhde katukäytössä on ihan ok. Toimii liikenteessä oikeastaaan hyvinkin joustavasti, ei nyt ihan liikennevaloista, mutta muuten.
No, puristussuhteen lasku tuli ajatuksiin lukiessani vanhaa ruotsalaista koeajoa 2 ryhmän rallisaabista 70-luvun lopussa. Artikkelin kirjoittajan mukaan tehdasautojen koneissa ei ollut juuri muuta ihmeellistä kuin määränjakaja, alempi puristussuhde ja vesiruisku. Toki imusarja oli modifioitu jostain peltipurkista ja jotain muuta pientä. Tehoa oli ensimmäisissä 240 ja viimeisissä 270 hv.
Tietenkin kun tuo historic-laite on rakenteilla (http://www.aromaa.fi) täytyy siihen joskus tehdä vielä konekin. Vaihtoehtoja kartoitan...
jar
No, puristussuhteen lasku tuli ajatuksiin lukiessani vanhaa ruotsalaista koeajoa 2 ryhmän rallisaabista 70-luvun lopussa. Artikkelin kirjoittajan mukaan tehdasautojen koneissa ei ollut juuri muuta ihmeellistä kuin määränjakaja, alempi puristussuhde ja vesiruisku. Toki imusarja oli modifioitu jostain peltipurkista ja jotain muuta pientä. Tehoa oli ensimmäisissä 240 ja viimeisissä 270 hv.
Tietenkin kun tuo historic-laite on rakenteilla (http://www.aromaa.fi) täytyy siihen joskus tehdä vielä konekin. Vaihtoehtoja kartoitan...
jar
"2375"
99 EMS grp 2
99 EMS grp 2
Re: matalamman puristussuhteen männät?
Ei varsinaisesti kuulu mäntä-aiheeseen mutta mitkä nuo siniset jouset on? Oli aika näyttävä paketti Bilsteinien kera.
-dimebak-
9-5 Aero Wagon 2004, käyttökinneri
Entiset: 99GL 2D 1980, 900T16 5D 1992 ja Opel Vectra Voyage 2001
9-5 Aero Wagon 2004, käyttökinneri
Entiset: 99GL 2D 1980, 900T16 5D 1992 ja Opel Vectra Voyage 2001
Re: matalamman puristussuhteen männät?
Milläs kierrosluvulla ne tehot olikaan otettu? Olisiko moottorin hengitystä parannettu ja pantu kone kiertämään pari kolmetonnia enempi, kuin vakio? Lootaan tiheempää perävälitystä vastaamaan moottorin kierrosalueen nousua jne.
Tossa eräässä 99turbo videossa (Saab 99 “Turbo” Promo w/ Stig Blomqvist) Stig kertoi, että isoin ero on tehoissa. Vaihdettuja osia on imusarja, pakosarja ja isompi ahdin.
Tossa eräässä 99turbo videossa (Saab 99 “Turbo” Promo w/ Stig Blomqvist) Stig kertoi, että isoin ero on tehoissa. Vaihdettuja osia on imusarja, pakosarja ja isompi ahdin.
# 1771 - Mikko Mertanen
9-5 2,3T a vector -04 (KA) (Biopower), Renault Zoe ze40 -17 (kehonsiirrin)
Toyota Corolla STW 1,3M -99 (opetuslupa-auto)
exät, 99cc B201Tbo ja 900i, 9-5 2,3t se -98, 9-3 2,0t a -01
9-5 2,3T a vector -04 (KA) (Biopower), Renault Zoe ze40 -17 (kehonsiirrin)
Toyota Corolla STW 1,3M -99 (opetuslupa-auto)
exät, 99cc B201Tbo ja 900i, 9-5 2,3t se -98, 9-3 2,0t a -01
Re: matalamman puristussuhteen männät?
Jouset on Sellholmilta Ruotsista, "Ola Strömberg", pitäisi olla kohdallaa ralliin. saas nähdä.
' 79 tehot kirjattiin 250 hv/ 6000 ja vääntö 35 kg/ 4000, eli ei ne korkealla ole. Kuvista katseltuina vanhat imu- ja pakosarjat eivät ole kovin kaksisen näköisiä, enemmänkin käsityönä tehtyjä peltipurkkeja. Ahtimesta oli jossain maininta, että ahtaminen alkaa alempaa ja kierrosluku on lähes kaksi kertaa vakio - pienempi pakopesä? Eli lisää painetta, ja matalampi puristus, mutta miten?
Perävälitys on 7/34 eli 4.86 ja nelonen on suora niinkuin vakkarilaatikossakin. Huiput on itse asiassa alle 170 km /h vaikka kone kiertäisi 7000, mutta harvoinhan noita vauhteja metsässä muutenkaan tarvii.
' 79 tehot kirjattiin 250 hv/ 6000 ja vääntö 35 kg/ 4000, eli ei ne korkealla ole. Kuvista katseltuina vanhat imu- ja pakosarjat eivät ole kovin kaksisen näköisiä, enemmänkin käsityönä tehtyjä peltipurkkeja. Ahtimesta oli jossain maininta, että ahtaminen alkaa alempaa ja kierrosluku on lähes kaksi kertaa vakio - pienempi pakopesä? Eli lisää painetta, ja matalampi puristus, mutta miten?
Perävälitys on 7/34 eli 4.86 ja nelonen on suora niinkuin vakkarilaatikossakin. Huiput on itse asiassa alle 170 km /h vaikka kone kiertäisi 7000, mutta harvoinhan noita vauhteja metsässä muutenkaan tarvii.
"2375"
99 EMS grp 2
99 EMS grp 2