Kuulin yhdeltä asentajalta että virranjakan sisällä oleva käämisysteemi voi olla menossa tai menny.
Sitä vois kokeilla, sattuuko kellään olemaan ylimääräistä josta voisi rahaa vastaa luopua? En nyt viiti kovin tosita saabbia alkaa purkaan ja siitä osia ottaan.
900 turbon -88 tulpat ym.
Re: 900 turbon -88 tulpat ym.
Käämisysteemiähän jakajan sisällä ei ole, vaan Hall-anturi. Yksi mahdollinen vikaantumistapa tuli mieleen, aiheutti nykimistä ja lopulta käynnistymättömyyttä:Viesko kirjoitti:Kuulin yhdeltä asentajalta että virranjakan sisällä oleva käämisysteemi voi olla menossa tai menny.
Virranjakajan sisältä yksi Hall-anturin johdoista oli karannut pohjalevyn kiinnikkeestään ja nojasi ajoittain sakarahelmaan:
http://www.jus.liitin.net/saab/99/album ... kaja1.html
http://www.jus.liitin.net/saab/99/album ... kaja2.html
Hall-anturin johdon heiluttelu virranjakajan kyljessä aiheutti pätkimistä tyhjäkäyntiin ja auttoi lopulta oikeille jäljille vianhaussa.
Johtoja pääsee silmäilemään irrottamalla virranjakajan kyljestä mustan liitinrungon. Virranjakajan kansi, pyörijä, peitekansi ja liitinrunkoa paikallaan pitävä sokka pois. Tämän jälkeen liitinrungon saa vedettyä ulos ja johdot saa näkyville.
Vielä yksi vikamahdollisuus on johtokatkos tuohon liittimeen auton johtosarjasta tulevassa johdossa, todennäköisesti kumisukan alla liittimen juuressa. Korjattavissa juottamalla.
Saab 99 GLi 5 Speed -82 • Saab 9000 T16A -87 • Saab 9000 CD 2,3T A -91 • Saab 9-5 2,3t A -00
Re: 900 turbon -88 tulpat ym.
Vieläkin käyntihäiriöta tuossa turbossa. Virranjakajaa kokeiltu ja bensapuolikin puhdistettu katsottu mutta ei auta.
Olisiko tässä Oulun tienoolla ketään klubilaista jolla olisi jotain vinkkiä mistä purkas. Vois käydä ajamassa ja näkis nykimisen livenä.
Olisiko tässä Oulun tienoolla ketään klubilaista jolla olisi jotain vinkkiä mistä purkas. Vois käydä ajamassa ja näkis nykimisen livenä.
Re: 900 turbon -88 tulpat ym.
Vaikuttais siltä, että tosta kannattais tarkastaa ohjauspaine ja järjestelmäpaine ruiskusta. Mullahan oli kanssa tommosia ongelmia oman 99 turbon kanssa, että se nyki ja vääntöä ei löytynyt koneesta kevyessä kuormituksessa. Esim. kun tultiin loivaan vastamäkeen ja ahtoviisari meni siihen nollan kohdille. Sit kun sai poljettua ahtopaineille, niin menohaluja oli vaikka naapurille jakaa. Tuota ongelmaa oli jo ihan ekana kesänä, kun auto oli ajossa, mutta silloin ongelmat ilmeni erittäin pahana nakutuksena nuissa tilanteissa. Nakuledi olikin hyvä indikaattori, että jotakin on pielessä, kun kone nakuttaa, eikä mennä edes ahtopaineilla. Silloin ongelma hävisi pitkäksi aikaa venttiilien säädöllä ja nokkaketjun vaihdolla. Muutamassa venttiilissä oli alle 0,1 välys!
Kun nuo kevyen kuormituksen ongelmat tulivat takaisin, niin toi kapeakaistainen lambda-anturi jo paljasti vialle paljon selvemmän määrittelyn. Seos pysyi rikkaalla kaikissa muissa tilanteissa, paitsi kun ajettiin -0,1 ... 0bar paineilla ja eteen tuli "pintakaasukiihdytys" tai loiva vastamäki. Ongelmaan tuli helpotusta, kun mittasin ohjauspaineen ja ohjauspainesäädin paljastui vialliseksi (liian korkea paine). Pudotin painetta alemmas (lyömällä vasaralla ohjauspainesäädintä oikeaan paikkaan) ja auto alkoi pelaamaan paljon paremmin. Jouduin kuitenkin säätämään seokset aika hulvattoman rikkaalle, jotta auto olisi pelannut täysin haluamallani tavalla. Yksi vikapaikka oli vuotavat suuttimen tiivisteet, joiden vaihtaminen pitäviin auttoi myöskin. Ongelma siis kokoajan väheni, mutta se edelleenkin kiusasi. Yhdeksi syylliseksi mie paan määräjakajan. Siihen vaan tuli joku hemmetin vika ja vaihdoin sen toiseen, jolla ongelmat hävisivät. Olisko roskaa tms?
Jotta asiat eivät olisi helppoja, täytyy vielä lisätä, että vaihdoin tuohon vielä sylinterikannenkin, joka taasen muutti tilanteen täysin. Oli erittäin turhauttavaa huomata haljeneen sylinterikannen irroituksen jälkeen, että moottorissa olikin ollut kaasarikoneen kansi, jossa oli nekin kaasarimallin kuristukset imukanavissa! Minkäverran tuo oli kuristanut tehoja pois koneesta ja toisaalta oliko sekin osaltaan vaikuttanut moottorin toimintaan?
No, nyt siellä lohkon päällä on kansi, johon on tehty isommat kanavat, ohuemmilla varsilla olevat vakiota paremmin virtaavat venttiilit, istukkapinnat on koneistettu, venttiilit hiottu käypäisiksi ja palotilat on siistitty.
Tästä kertomuksesta pähkinänkuoressa voisi tiivistää, että kaikki vaikuttaa kaikkeen. Siispä kannattaa mitata nyt kaikki mahdollinen, mitä mittalaitteilla voi todeta, jotta on varma kokonaisuuden kunnosta. Kun vastaan tulee tommonen moniongelma, että mikään ei ole ihan kohdallaan, niin voi palaa paljon aikaa, rahaa ja hermoja, ilman että vika edes saadaan häviämään.
Kun nuo kevyen kuormituksen ongelmat tulivat takaisin, niin toi kapeakaistainen lambda-anturi jo paljasti vialle paljon selvemmän määrittelyn. Seos pysyi rikkaalla kaikissa muissa tilanteissa, paitsi kun ajettiin -0,1 ... 0bar paineilla ja eteen tuli "pintakaasukiihdytys" tai loiva vastamäki. Ongelmaan tuli helpotusta, kun mittasin ohjauspaineen ja ohjauspainesäädin paljastui vialliseksi (liian korkea paine). Pudotin painetta alemmas (lyömällä vasaralla ohjauspainesäädintä oikeaan paikkaan) ja auto alkoi pelaamaan paljon paremmin. Jouduin kuitenkin säätämään seokset aika hulvattoman rikkaalle, jotta auto olisi pelannut täysin haluamallani tavalla. Yksi vikapaikka oli vuotavat suuttimen tiivisteet, joiden vaihtaminen pitäviin auttoi myöskin. Ongelma siis kokoajan väheni, mutta se edelleenkin kiusasi. Yhdeksi syylliseksi mie paan määräjakajan. Siihen vaan tuli joku hemmetin vika ja vaihdoin sen toiseen, jolla ongelmat hävisivät. Olisko roskaa tms?
Jotta asiat eivät olisi helppoja, täytyy vielä lisätä, että vaihdoin tuohon vielä sylinterikannenkin, joka taasen muutti tilanteen täysin. Oli erittäin turhauttavaa huomata haljeneen sylinterikannen irroituksen jälkeen, että moottorissa olikin ollut kaasarikoneen kansi, jossa oli nekin kaasarimallin kuristukset imukanavissa! Minkäverran tuo oli kuristanut tehoja pois koneesta ja toisaalta oliko sekin osaltaan vaikuttanut moottorin toimintaan?
No, nyt siellä lohkon päällä on kansi, johon on tehty isommat kanavat, ohuemmilla varsilla olevat vakiota paremmin virtaavat venttiilit, istukkapinnat on koneistettu, venttiilit hiottu käypäisiksi ja palotilat on siistitty.

Tästä kertomuksesta pähkinänkuoressa voisi tiivistää, että kaikki vaikuttaa kaikkeen. Siispä kannattaa mitata nyt kaikki mahdollinen, mitä mittalaitteilla voi todeta, jotta on varma kokonaisuuden kunnosta. Kun vastaan tulee tommonen moniongelma, että mikään ei ole ihan kohdallaan, niin voi palaa paljon aikaa, rahaa ja hermoja, ilman että vika edes saadaan häviämään.
# 1771 - Mikko Mertanen
9-5 2,3T a vector -04 (KA) (Biopower), Renault Zoe ze40 -17 (kehonsiirrin)
exät, 99cc B201Tbo ja 900i, 9-5 2,3t se -98, 9-3 2,0t a -01
9-5 2,3T a vector -04 (KA) (Biopower), Renault Zoe ze40 -17 (kehonsiirrin)
exät, 99cc B201Tbo ja 900i, 9-5 2,3t se -98, 9-3 2,0t a -01