Kuumakäynnistysongelma
Kuumakäynnistysongelma
96/73 ajettu vain 105000km toimii kuin kello, mutta yksi ongelma, kuumana kun sammuu, joutuu odottamaan vartin ennenkuin käynnistyy, lupailee, ei vain jää käymään, kaasariko uittaa?, vaikka muuten OK.
Aero93 ja 96
-
- "Hölösuu"
- Viestit: 4071
- Liittynyt: Pe Touko 23, 2003 10:48
- Paikkakunta: Sipoo, Nikkilä
- Viesti:
Mulla on joskus sytytyspuola tehnyt vastaavanlaista temppuilua kuumana.... kannattaa kokeilla....
Jäsen #1682
Saab 96 V4 Turbo 1976 / Saab 900 2.1 3D 1992 / Saab 9-3 Cabrio 2009
http://www.tonikoskinen.com
SAIRASTAN.VARMASTI.SAABISMIA.
Saab 96 V4 Turbo 1976 / Saab 900 2.1 3D 1992 / Saab 9-3 Cabrio 2009
http://www.tonikoskinen.com
SAIRASTAN.VARMASTI.SAABISMIA.
Fordin V-moottorit ovat aika tunnettuja Mikon jo kuvailemasta ominaisuudesta. Varsinkin kuutosmoottorit vaativat yleensä pitkän startin. Sähköinen bensapumppu auttaa, se kun täyttää kaasuttimen jo ennen kuin alat starttaamaan.
Savutus heti käynnistyksen jälkeen on yleensä oire kuluneista venttiilinjuurikumeista.
Savutus heti käynnistyksen jälkeen on yleensä oire kuluneista venttiilinjuurikumeista.
Hmm... rakenneltuun kuuppaan sopisi kesäkäyttöön toinen konepelti, jossa on ilmanpoistoreikiä kaasarin kohdalla? Sen voi toteuttaa tyylikkäästikin, sellaisilla "kiduksilla", en muista oikeaa nimitystä. Niitä on konepellissä yleensä useita, jonossa. Tavallaan pieniä scooppeja, mutta aukeavat taaksepäin. Tero tietää varmasti nimityksen?
Lainaan omaa kommenttiani taannoisesta V4-lämpiämisongelmakeskustelusta [SAABISTI]-listalta:
-------------------------------------------------------------------
Ratakutvosen konepellin scooppikokeiluihin liittyen olen mittaillut
lämpötiloja konepeiton alta. Digitaalisen (kylmiön) lämpömittarin
anturi oli virranjakajan vaiheilla, ja näyttö teipattuna
tuulilasinpyyhkimeen.
Havainnot: Normaali jäähdyttimen säleiköstä puskeva ajoviima piti
moottoritilan lämpötilan suurinpiirtein ulkoilman lukemissa, oli
konepeitossa ilmanottoaukkoja tahi ei.
Mutta kun auto pysähtyi, moottoritilan lämpötila lähti välittömästi
nopeaan nousuun. Mittarin asteikko loppui valitettavasti +40 asteeseen,
mutta veikkaisin vähintään löylyttelyyn tarvittavia lämpötiloja jo
parin minuutin päästä pysähtymisestä, kävi kone tai ei.
Koneen käyminen auton seisoessa tietysti aiheuttaa sen, että lämpöä
syntyy edelleen, vaikka merkittävä osa jäähdytyksestä puuttuu.
Autossa ilman termostaatin ohjaamaa "sähköflektiä" tuo punaiselle meno
lienee fysiikan lakien mukainen seuraus. Veenelkun jäähdytin ei varmaan
muutenkaan niitä kaikkein tehokkaimpia ole.
Ja eikös lämpimiin maihin menneissä 93-96 tahtareissakin ollut
ylimääräisiä reikiä konepellissä, historiikissa taitaa olla kuvakin.
-------------------------------------------------------------------
terv. jt
Lainaan omaa kommenttiani taannoisesta V4-lämpiämisongelmakeskustelusta [SAABISTI]-listalta:
-------------------------------------------------------------------
Ratakutvosen konepellin scooppikokeiluihin liittyen olen mittaillut
lämpötiloja konepeiton alta. Digitaalisen (kylmiön) lämpömittarin
anturi oli virranjakajan vaiheilla, ja näyttö teipattuna
tuulilasinpyyhkimeen.
Havainnot: Normaali jäähdyttimen säleiköstä puskeva ajoviima piti
moottoritilan lämpötilan suurinpiirtein ulkoilman lukemissa, oli
konepeitossa ilmanottoaukkoja tahi ei.
Mutta kun auto pysähtyi, moottoritilan lämpötila lähti välittömästi
nopeaan nousuun. Mittarin asteikko loppui valitettavasti +40 asteeseen,
mutta veikkaisin vähintään löylyttelyyn tarvittavia lämpötiloja jo
parin minuutin päästä pysähtymisestä, kävi kone tai ei.
Koneen käyminen auton seisoessa tietysti aiheuttaa sen, että lämpöä
syntyy edelleen, vaikka merkittävä osa jäähdytyksestä puuttuu.
Autossa ilman termostaatin ohjaamaa "sähköflektiä" tuo punaiselle meno
lienee fysiikan lakien mukainen seuraus. Veenelkun jäähdytin ei varmaan
muutenkaan niitä kaikkein tehokkaimpia ole.
Ja eikös lämpimiin maihin menneissä 93-96 tahtareissakin ollut
ylimääräisiä reikiä konepellissä, historiikissa taitaa olla kuvakin.
-------------------------------------------------------------------
terv. jt
Lyhytnokkasiin sai tropiikki-mallin konepeltiä. Lisäaukot oli syylärin väliseinän takana, eli olivatten poistoaukkoja. Lisäksi lamppujen alla olevat maskin aukot oli avarammat.
Voishan ne ilmanpoistoskoopit puhkaista pitkänokankin peltiin. Eikä ne ritilätkään ole vaikeat tehdä, kun minultakin onnistui.
Louversit ei taida oikein sopia autoon, mitä joutuu säilyttämään sateessa.
Voishan ne ilmanpoistoskoopit puhkaista pitkänokankin peltiin. Eikä ne ritilätkään ole vaikeat tehdä, kun minultakin onnistui.
Louversit ei taida oikein sopia autoon, mitä joutuu säilyttämään sateessa.
Tuo tropiikki-konepellin aukkojen sijoitus puoltaisi mielestäni juuri sitä näkemystä, että kuuman ilman saaminen pellin alta pois on olennaista.
Juu, näiden louversien(?) tekemiseenhän ei käytetä yhtään ylimääräistä peltiä, vaan ne venytetään muotoonsa ylöspäin ilmeisesti peltiin tehdyn "viillon" vierestä eräänlaisen muottityökalun avulla. Ei siinä kummoista räystästä pääse reiän päälle tulemaan.
Pitäisi jonkinlainen sadevedenkeruusuppilo poistoletkuineen rakennella pellin alle... mutta kun pitäisi jättää tietä pellin alapintaa pitkin pyrkivän kuuman ilman poistumiselle . Taitaisi vesi kumminkin valua pellin alapintaa pitkin mihin sattuu
terv. jt
Juu, näiden louversien(?) tekemiseenhän ei käytetä yhtään ylimääräistä peltiä, vaan ne venytetään muotoonsa ylöspäin ilmeisesti peltiin tehdyn "viillon" vierestä eräänlaisen muottityökalun avulla. Ei siinä kummoista räystästä pääse reiän päälle tulemaan.
Pitäisi jonkinlainen sadevedenkeruusuppilo poistoletkuineen rakennella pellin alle... mutta kun pitäisi jättää tietä pellin alapintaa pitkin pyrkivän kuuman ilman poistumiselle . Taitaisi vesi kumminkin valua pellin alapintaa pitkin mihin sattuu
terv. jt
Mä aloin tuossa muistelemaan, niin meillä oli joskus aikoja sitten kakstahtari 95 joka oli ollut keniassa tms, afrikassa kuitenkin käyttöautona. Se oli vielä väärältä puolelta ohjattava. Siinä oli sellaiset ritilät konepellin takaosassa, siinä sivussa missä on se kanttaus. Ja myös propellissa oli enemmän lapoja. Sitä konepeltiä muistaakseni haukutaan safarikonepelliksi, ainakin niin muistelen. Se tehtiin sillon 60-luvulla safarirallia varten alunperin. Ja propellia samasta syystä sanotaan safariropelliksi tms Mutta näin mä muistelen, että safarirallin takia ne alunperin tehtiin siihen.
Ville
Ville