Today's cars make for tough rescues

[TuuSaR]

http://www.chron.com/disp/story.mpl/nation/5633628.html

Kiinnostava juttu miten palomiehet joutuvat olemaan välinekilpasilla autojen korivahvuuksien kanssa.

Because hydraulic cutters couldn't shear the roof posts, rescue workers had to turn to heavy-duty electric saws, replacing blade after blade as they dulled on the rugged material.

[JugiBoy]

http://www.chron.com/disp/story.mpl/nation/5633628.html
Kiinnostava juttu miten palomiehet joutuvat olemaan välinekilpasilla autojen korivahvuuksien kanssa.]

Ja ajatelkaa samalla, että millasta puuhaa niitten kolarikorjaus on. Ei se välineitten pystymättömyys ole ainoastaan palomiesten pulma, oikeastaan niillä on varsinkin helppoa, kun ei tarvi sääliä sen suuremmin, kunhan vaan jotenkin saa raastettua sen tolpan poikki.Jollain kurssilla hutkittiin lattialla ollutta suurlujuustolpan pätkää ja hyvä ettei leka kimmonnut otsaan takaisin, ja eipä siihen mokomaan pellinpalaseen tullut edes mainittavaa lommoa.

[Minuteman]

Harvenevaahan se autojen kolarikorjaus yleensäkin nykyään on siksi että melkein poikkeuksetta menevät lunastukseen ja osiksi, eivätkä suurlujuusteräkset sun muut aiheuta enää kohta päänvaivaa yhä harvenevalle korikorjaajien koulukunnalle, toisin kuin pelastushenkilöstölle.

Näin karrikoiden voisi sanoa että autot alkavat enenevässä määrin muistuttaa pölynimureita ym. kertakäyttöhyödykkeitä tai ainakin sellaisiksi nykyään tehtyjä, paitsi ulkomuodoltaan, niin myös korjattavuudeltaan ja huollettavuudeltaan.

[Alihankkija]

eipä taida tämä ongelma vaivata riisikuppien omistajia.. että eiku spinnailemaan.

Ovat sitten varmasti keksineet nousevan auringon maassa omat metodit kolariturvallisuutta ajetellen kun kuitenkin ihan hyvin ovat testeissä pärjänneet. Heidän kun ei tarvitse käyttää mitään suurlujuusteräksiä tai muita kikkailuja niinkuin eurooppalaisten:)

[dimebak]

Kyllähän tuo menee niin, että pintapellit on vaihdettavissa. Lujemmat osat on sitten jo hankalia korjata, oikoa jne. ja turvallisuuden nimissä notkahtaneen suurlujuuspalkin oikaisu on aika riskaapelia, nimittäin mun mielestä se palkki ei ole lähellekään entisensä.

Niin kauan kuin kori on suora sitä voi korjata mutta jos heittää paljon niin paaliin vaan <== mun mielipide.

[JugiBoy]

Harvenevaahan se autojen kolarikorjaus yleensäkin nykyään on siksi että melkein poikkeuksetta menevät lunastukseen

Ei nyt ihan täysin pidä paikkaansa tuo. Kyllä kolarikorjauksia tehdään niinkuin ennenkin. On vaan muuttunut lähinnä osien vaihdoksi. Perinteinen peltisepäntyö on tosiaan vähentynyt. Lunastukseen meno riippuu täysin autosta. Esim. 80K€ Bimmeriä ei saa lunnaiksi millään, kun taas halpaan ritsaan riittää ajovalon rikkoutuminen.

Heidän kun ei tarvitse käyttää mitään suurlujuusteräksiä tai muita kikkailuja niinkuin eurooppalaisten:)

Ei ole totta. Kyllä Japseissa käytetään aivan yhtälailla suurlujuusterästä kuin länsiautoissakin. Eikä se ole mitään "kikkailua". Suurlujuusteräksillä saadaan huomattava painonsäästö perinteisiin materiaaleihin verrattuna kolariturvallisuuden siitä heikentymättä.

Lujemmat osat on sitten jo hankalia korjata, oikoa jne. ja turvallisuuden nimissä notkahtaneen suurlujuuspalkin oikaisu on aika riskaapelia.

Suurlujuusteräksistä palkkia/osaa ei pysty oikomaan tai on ainakin lähes mahdotonta. Vedossa suurlujuusteräs repeää ennenkuin vauriokohta oikenee, joten ainoa oikea korjaustapa on osan vaihto.

[JugiBoy]

en ole metallurgi, mutta koulussa meille kerrottiin, että oiottaessa tapahtuu muokkauslujittumista. miksi siis suurlujuusteräs menee mutkalle hetkessä repeämättä, mutta murtuu sitä hitaasti oiottaessa???

Nii-i miksikähän. En ole metallurgi minäkään mutta luulisin kyseessä olevan juuri se nopea energian siirto kappaleesta toiseen. Pitää seuraavalla kurssilla kysyä tuota viisaammilta. Mutta näin se vaan on. Penkissä kun on auto kiinni ja jotain tolpaa tai muuta jossa on vahvaa tavaraa vetää, vaikka nyt booriterästä, niin taatusti repeää ennen kuin oikenee. Ja kun lämmittämittääkään ei saa...

[pakinen]

en ole metallurgi, mutta koulussa meille kerrottiin, että oiottaessa tapahtuu muokkauslujittumista. miksi siis suurlujuusteräs menee mutkalle hetkessä repeämättä, mutta murtuu sitä hitaasti oiottaessa???

Nii-i miksikähän. En ole metallurgi minäkään mutta luulisin kyseessä olevan juuri se nopea energian siirto kappaleesta toiseen. Pitää seuraavalla kurssilla kysyä tuota viisaammilta. Mutta näin se vaan on. Penkissä kun on auto kiinni ja jotain tolpaa tai muuta jossa on vahvaa tavaraa vetää, vaikka nyt booriterästä, niin taatusti repeää ennen kuin oikenee. Ja kun lämmittämittääkään ei saa...

Ei kai toi raudan ominaisuuksien muuttaminen eri seosaineilla sentään mitään kauheaa rakettitiedettä ole

Miten olisi tämmöinen teoria (yhen kurssin joutu pakollisena lukemaan):
Kestää sen noin kerran taivuttamista. Joka taas johtuu siitä, että ensimmäisessä taivutuksessa tapahtuu voimakasta muodonmuutosta esim. vaikka palkin paksuus muuttuu. Sitten sitä kun taivuttaa takaisin niin menee palkki jo suhteellisen helposti poikki. Lisäksi sitten palkki voi olla just tuota iskukarkenevaa sorttia, eli karkaistuu iskusta ja menee vielä helpommin poikki kuin taipuu. Ilmiön voit todeta myös taivuttamalla jarruputkee monta kertaa samasta kohtaa

mutumutu

[JugiBoy]

Ei olekaan, eikä niin ole väitettykään, mutta tämän ymmärtäminen ei tee suurlujuusteräksien käsittelyä yhtään sen helpommaksi. Saahan sitä eri teräslaatuja keskenään sotkemalla vaikka mitä aikaiseksi, mutta kuparisiin jarruputkiin en menis sotkemaan tätä juttua Väsyyhän sitä muovikin kun edestakaisin nutkuttaa, mutta ei se ole sama asia kuin terästen murtuminen vedossa. Maallikko ei tietysti ymmärrä eikä voikaan ymmärtää millaisista asioista on kyse kun puhutaan suurlujuusteräksistä, mutta itse noitten kanssa joutuu aina silloin tällöin painimaan ja samoin ne palomiehetkin, niin siinä hyvin näkee mitä se on.

[pakinen]

Ei olekaan, eikä niin ole väitettykään, mutta tämän ymmärtäminen ei tee suurlujuusteräksien käsittelyä yhtään sen helpommaksi. Saahan sitä eri teräslaatuja keskenään sotkemalla vaikka mitä aikaiseksi, mutta kuparisiin jarruputkiin en menis sotkemaan tätä juttua Väsyyhän sitä muovikin kun edestakaisin nutkuttaa, mutta ei se ole sama asia kuin terästen murtuminen vedossa. Maallikko ei tietysti ymmärrä eikä voikaan ymmärtää millaisista asioista on kyse kun puhutaan suurlujuusteräksistä, mutta itse noitten kanssa joutuu aina silloin tällöin painimaan ja samoin ne palomiehetkin, niin siinä hyvin näkee mitä se on. Väärällä poranterällä kun menee koittamaan niin vinkaisee vaan ja terä on valmis, eikä teräkseen tullut kuin kiiltävä kohta. Sama on sahanterien kanssa.

Väsyminen on sitten jotain aivan muuta kuin tuo mitä kirjottelit

Sitten siis edelleen kyse on vain eri lisäaineista, joita sekoitetaan rautaan ja sopivalla lämpökäsittelyllä saadaan tähän sopivia ominaisuuksia.
Mitään lakia nopeasta energian siirrosta kappaleesta toiseen tai vastaavaa ei ole. Jos se palkki muokkaantuu eri lailla eri muodonmuutosnopeuksilla niin kyse on juuri tuosta että ne ominaisuudet muuttuvat lämpötilan mukaan.

Kupariputken otin siksi esimerkkiin, kun kaikki materiaalit noudottavat ihan samoja murtumismekaniikkoja (leikkaus, nurjahdus, väsyminen jne..)

En vain ymmärrä miksi noista pitää tehdä vaikeita tai jotenkin myytinomaisia. Ala-asteen puutyöntunneillakin opettaja opetti että miksi metallia voi toisella metallilla leikata

Ja taitavat nuo suurjuluusmitälie palkit olla sisältä pehmosta ja pinnala kovia, joka tekee koko palkista jäykän, mutta taipuisan (sitoo enemmän energiaa kun muokkaantuu). Tuollaiset ominaisuudet saadaan metalliin sitten pitämällä ne karkaisun jälkeen muutamassa sadassa asteesa useita päiviä(+ oikea seostus). Ei tarvitse etsiä erikseen mistään erikoislouhokselta

Töiden puolesta pari kertaa joutunut sekaantumaan mineraalinkäsittelyn kulutusosien valmistukseen ja korjaukseen.

[Alihankkija]

Heidän kun ei tarvitse käyttää mitään suurlujuusteräksiä tai muita kikkailuja niinkuin eurooppalaisten:)

Ei ole totta. Kyllä Japseissa käytetään aivan yhtälailla suurlujuusterästä kuin länsiautoissakin. Eikä se ole mitään "kikkailua". Suurlujuusteräksillä saadaan huomattava painonsäästö perinteisiin materiaaleihin verrattuna kolariturvallisuuden siitä heikentymättä.

Tulee aikoja kun koitat kertoa vitsin tai hieman sarkasmin voimalla auttaa kanssa saabistia hienovaraisesti ymmärtämään ajatuksensa, varovaisesti sanottuna, hölmöytensä. Mutta silloin kun toveri ei vaan jaksa ymmärtää, niin on aika painaa katse lattiaan ja tutkailla omia ajatuksia, ehkä minä olin sittenkin väärässä, ehkä komedia ei sittenkään ole alaani:)

Lueppa Jugiboy nyt ihan alusta saakka se ketju, niin ymmärrät mitä tarkoitin...

[JugiBoy]

Lueppa Jugiboy nyt ihan alusta saakka se ketju, niin ymmärrät mitä tarkoitin...

Aijjaa, se oli vitsi

En vain ymmärrä miksi noista pitää tehdä vaikeita tai jotenkin myytinomaisia. Ala-asteen puutyöntunneillakin opettaja opetti että miksi metallia voi toisella metallilla leikata

Ei tässä mitään myyttiä olla luomassa. Totesin vain omien kokemuksieni kautta kuinka suurlujuusteräs käyttäytyy vetotilanteessa. En muuta.
Olen työkseni, huom. työkseni korjannut toistakymmentä vuotta kolariautoja, ja käynyt lukuisia koulutuksia ja kursseja liittyen suurlujuusteräksiin ja niiden ominaisuuksiin, enkä usko että kenenkään täällä foorumilla tarvitsee minua ohjeistaa näissä asioissa.
Edes sen ala-asteen puutyöopettajan

[VVV]

eipä taida tämä ongelma vaivata riisikuppien omistajia.. että eiku spinnailemaan.

Taisi muuten olla joku Subaru aikoinaan mikä sai aikaan palokunnalle suurehkoja ongelmia katon poistamisessa kerroksittaisen teräsrakenteensa ansiosta. Eli siis pilarit koostuivat moninkertaisista teräskerroksista, joihin hyraulileikkuri ei juurikaan tykännyt pureutua.