900i:n oudot nykimiset ongelma, mutta valoa ikkunassa
900i:n oudot nykimiset ongelma, mutta valoa ikkunassa
Moi!
Olen koittanut päästä selville, mikä vaivaa mun 900i -88:n konetta, kun se vaan nykii maantieajossa lievänä. Ei siis sellaista totaalista kipinän puutetta ole tullut. Mitä on tullut tehtyä:
- virranjakajan pyörijä ja kansi uusittu (Saabin orggista)
- uudet sytytysjohdot (Bougicord)
- puhdistettu maadoitukset
- mitattu sytytykseen liittyvien johtimien yhteydet ja todettu ehjiksi
- hankittu käytetty sytkän pääteaste, jolla toimii samalla tavalla kuin vanhallakin
- säädätetty seokset
- vaihdettu vähän käytetyt suuttimet joissa on hyvät kuviot (vanhoissa kaksi sumutti hiukan huonommin pienillä syötöillä)
- kokeiltu vaihtaa sytytystulppia, ja kokeiltu myös lämpöarvoltaan kuumempia
- uusittu ilmansuodatin
- uusittu bensasuodatin
- testattu bensapumpun tuottoa
- tutkittu alipaineletkut ja suihkuteltu CRC:tä liitoksiin imuvuodon löytämiseksi (ei löytynyt mitään)
- tutkittu virranjakajan alipainekellon kunto -> ehjä
- Hall-anturi uusittu vuosi sitten, jolloin sekään ei vaikuttanut mihinkään (kai silloinkin jotain lievää nykimistä metsästin)
Mitä on sitten havaittu. Vanhoilla tulpanjohdoilla tulpat karstautui eristeestään, joko kylmät tulpat, tai heikko kipinä. Ajettavuus parani selvästi uusilla tulpanjohdoilla ja tulppien karstautuminen väheni. Nyt ajettavuus alkoi heiketä ja viimeisin paha oireilu oli pitkän yhtäjaksoisen ajon jälkeen pysähdyttäessä, jolloin kone putskautteli pakoputkessa ihan, kuin vanhat katkojankärkikoneet piikin tullessa kärkeen. Ajettavuus parani eilen, kun pienensin sytytystulppien kärkivälin suositellusta 0,6mm -> 0,5mm. Lisäksi vaihdoin Tarvikeliikkeestä hommatun sytytysjohtosarjan puolanjohdon puolet lyhempään Saabin orggikseen. Eli puolanjohdon resistanssi puolittui (nyt puolanjohto n. 2kohm, tulpanjohdot ~4kohm ja pyörijä 1,2kohm).
Nyt on siis vaihtoehdot vähissä. Puolan antama kipinä taitaa olla heikko, koska tulpan kärkiväliä pienentämällä ja puolan johdon resistanssin alentaminen paransi koneen käyntiä. Onko puolalle muuta testiä, kuin vastusmittarilla testaus? Voiko puolan tehon testata jollakin vippaskonstilla? Taidanpa käydä ostamassa uuden puolan tuohon, kun motonetin perusteella niiden hinnat ei pitäisi olla mitään tähtitieteellisiä (parikymppiä).
Olen koittanut päästä selville, mikä vaivaa mun 900i -88:n konetta, kun se vaan nykii maantieajossa lievänä. Ei siis sellaista totaalista kipinän puutetta ole tullut. Mitä on tullut tehtyä:
- virranjakajan pyörijä ja kansi uusittu (Saabin orggista)
- uudet sytytysjohdot (Bougicord)
- puhdistettu maadoitukset
- mitattu sytytykseen liittyvien johtimien yhteydet ja todettu ehjiksi
- hankittu käytetty sytkän pääteaste, jolla toimii samalla tavalla kuin vanhallakin
- säädätetty seokset
- vaihdettu vähän käytetyt suuttimet joissa on hyvät kuviot (vanhoissa kaksi sumutti hiukan huonommin pienillä syötöillä)
- kokeiltu vaihtaa sytytystulppia, ja kokeiltu myös lämpöarvoltaan kuumempia
- uusittu ilmansuodatin
- uusittu bensasuodatin
- testattu bensapumpun tuottoa
- tutkittu alipaineletkut ja suihkuteltu CRC:tä liitoksiin imuvuodon löytämiseksi (ei löytynyt mitään)
- tutkittu virranjakajan alipainekellon kunto -> ehjä
- Hall-anturi uusittu vuosi sitten, jolloin sekään ei vaikuttanut mihinkään (kai silloinkin jotain lievää nykimistä metsästin)
Mitä on sitten havaittu. Vanhoilla tulpanjohdoilla tulpat karstautui eristeestään, joko kylmät tulpat, tai heikko kipinä. Ajettavuus parani selvästi uusilla tulpanjohdoilla ja tulppien karstautuminen väheni. Nyt ajettavuus alkoi heiketä ja viimeisin paha oireilu oli pitkän yhtäjaksoisen ajon jälkeen pysähdyttäessä, jolloin kone putskautteli pakoputkessa ihan, kuin vanhat katkojankärkikoneet piikin tullessa kärkeen. Ajettavuus parani eilen, kun pienensin sytytystulppien kärkivälin suositellusta 0,6mm -> 0,5mm. Lisäksi vaihdoin Tarvikeliikkeestä hommatun sytytysjohtosarjan puolanjohdon puolet lyhempään Saabin orggikseen. Eli puolanjohdon resistanssi puolittui (nyt puolanjohto n. 2kohm, tulpanjohdot ~4kohm ja pyörijä 1,2kohm).
Nyt on siis vaihtoehdot vähissä. Puolan antama kipinä taitaa olla heikko, koska tulpan kärkiväliä pienentämällä ja puolan johdon resistanssin alentaminen paransi koneen käyntiä. Onko puolalle muuta testiä, kuin vastusmittarilla testaus? Voiko puolan tehon testata jollakin vippaskonstilla? Taidanpa käydä ostamassa uuden puolan tuohon, kun motonetin perusteella niiden hinnat ei pitäisi olla mitään tähtitieteellisiä (parikymppiä).
# 1771 - Mikko Mertanen
9-5 2,3T a vector -04 (KA) (Biopower), Renault Zoe ze40 -17 (kehonsiirrin)
Toyota Corolla STW 1,3M -99 (opetuslupa-auto)
exät, 99cc B201Tbo ja 900i, 9-5 2,3t se -98, 9-3 2,0t a -01
9-5 2,3T a vector -04 (KA) (Biopower), Renault Zoe ze40 -17 (kehonsiirrin)
Toyota Corolla STW 1,3M -99 (opetuslupa-auto)
exät, 99cc B201Tbo ja 900i, 9-5 2,3t se -98, 9-3 2,0t a -01
Samaa olen toitottanut sen minkä Saab on ollut omistuksessani. Kaikki myhäilevät vain että se on sen ominaisuus. Minusta se ei ole oikein jos litran koneella oleva japsi on "helpommin" ajettavissa taajamissa ja suhteessa pirteämpi maantiellä. Saab kulkee tasaisellakin ikäänkuin vastamäkeen koko ajan. Selviää se vielä.
Itsellä tuo seoshomma kummittelee. Vaikka sen säädät kuinka kuumasta koneesta selvästi rikkaalle (2,5 - 3,5 välille) niin kuukauden kuluttua seos on taas alle 1 ?!!?
Yks millä sain hieman rauhoittumaan pilkkimistä, oli niiden jakajankannen hakasten "eristäminen" kosketuskohdastaan kutistesukalla. Kansi pysyy hyvin kiinni mutta kilometrimäärä tuplaantui. Siihen hakasen kohdalle ilmestyi aina mustat pisteet alle 5 tkm:n ajolla, eikä koskaan muihin autoihin ole tarvinnut uusia pyörijää ja kantta niin tiheään kuin tähän.
Pienenpienet alipainevuodot tulevat välittömästi esille pilotilla, suopavesisumu tai crc paljastavat vasta melko horon vuodon, näköjään.
Alunperäisissä johdoissa vastus reilusti alle kilon, kuten myös Bougin irtojohdoissa. Tiesit varmaan että irtokamana saa mutta sarjana ei, on sekin bisnestä.
Itsellä tuo seoshomma kummittelee. Vaikka sen säädät kuinka kuumasta koneesta selvästi rikkaalle (2,5 - 3,5 välille) niin kuukauden kuluttua seos on taas alle 1 ?!!?
Yks millä sain hieman rauhoittumaan pilkkimistä, oli niiden jakajankannen hakasten "eristäminen" kosketuskohdastaan kutistesukalla. Kansi pysyy hyvin kiinni mutta kilometrimäärä tuplaantui. Siihen hakasen kohdalle ilmestyi aina mustat pisteet alle 5 tkm:n ajolla, eikä koskaan muihin autoihin ole tarvinnut uusia pyörijää ja kantta niin tiheään kuin tähän.
Pienenpienet alipainevuodot tulevat välittömästi esille pilotilla, suopavesisumu tai crc paljastavat vasta melko horon vuodon, näköjään.
Alunperäisissä johdoissa vastus reilusti alle kilon, kuten myös Bougin irtojohdoissa. Tiesit varmaan että irtokamana saa mutta sarjana ei, on sekin bisnestä.
*Saabismi on sairautta....sanovat ne jotka eivät koskaan kykene omistamaan sitä
*
-1797-

-1797-
Jep. irtojohdoista kasattu se johtosatsi Bougicordilla. No eipä menoa haittaa. Lucas johtoihin verrattuna resistanssi puolittui ja auton toiminta parani silloin. Nyt on aikomus ajella tuolla Kajaaniin ja takaisin viikonlopun aikaan. Siinä sitten näkee, onko se puolan kuumuminen eli viallisuus lopullinen syy temppuihin vai ei. Joensuusta saa yleismallista puolaa 30e hintaan. Ei siis viitsisi ihan summamutikassa lähteä sitäkään ostamaan. Se seoksen muuttuminen josta kerroit voi olla ihan siitä johtuvaa, että olet vaihtanut uudet öljyt koneeseen. Alle 3tkm ajetuilla öljyillä seos voi mennä CO arvoissa jopa 2% yksikköä alemmas!
# 1771 - Mikko Mertanen
9-5 2,3T a vector -04 (KA) (Biopower), Renault Zoe ze40 -17 (kehonsiirrin)
Toyota Corolla STW 1,3M -99 (opetuslupa-auto)
exät, 99cc B201Tbo ja 900i, 9-5 2,3t se -98, 9-3 2,0t a -01
9-5 2,3T a vector -04 (KA) (Biopower), Renault Zoe ze40 -17 (kehonsiirrin)
Toyota Corolla STW 1,3M -99 (opetuslupa-auto)
exät, 99cc B201Tbo ja 900i, 9-5 2,3t se -98, 9-3 2,0t a -01
Jospa kokeilisit tuota samaa temppua, minkä mie tein, eli sytytystulpien kärkiväli 0,5. Tekeekö mitään muutosta sun autossa? Jotenkin entistä selkeempänä mielikuvana mulla pyörii tuostakin sun kertomasta kipinän hyppimisestä jakajassa, että puolasta loppuu teho. Onko mahdollista, että puola vanhetessaan menettää tehoa?bluewolf kirjoitti:
Yks millä sain hieman rauhoittumaan pilkkimistä, oli niiden jakajankannen hakasten "eristäminen" kosketuskohdastaan kutistesukalla. Kansi pysyy hyvin kiinni mutta kilometrimäärä tuplaantui. Siihen hakasen kohdalle ilmestyi aina mustat pisteet alle 5 tkm:n ajolla, eikä koskaan muihin autoihin ole tarvinnut uusia pyörijää ja kantta niin tiheään kuin tähän.
# 1771 - Mikko Mertanen
9-5 2,3T a vector -04 (KA) (Biopower), Renault Zoe ze40 -17 (kehonsiirrin)
Toyota Corolla STW 1,3M -99 (opetuslupa-auto)
exät, 99cc B201Tbo ja 900i, 9-5 2,3t se -98, 9-3 2,0t a -01
9-5 2,3T a vector -04 (KA) (Biopower), Renault Zoe ze40 -17 (kehonsiirrin)
Toyota Corolla STW 1,3M -99 (opetuslupa-auto)
exät, 99cc B201Tbo ja 900i, 9-5 2,3t se -98, 9-3 2,0t a -01
Saabit on ainakin tosi herkkiä sytytysennakolle. Kannattaa kokeilla pieniä muutoksia siinä.Mertmi kirjoitti:Jospa kokeilisit tuota samaa temppua, minkä mie tein, eli sytytystulpien kärkiväli 0,5. Tekeekö mitään muutosta sun autossa? Jotenkin entistä selkeempänä mielikuvana mulla pyörii tuostakin sun kertomasta kipinän hyppimisestä jakajassa, että puolasta loppuu teho. Onko mahdollista, että puola vanhetessaan menettää tehoa?bluewolf kirjoitti:
Yks millä sain hieman rauhoittumaan pilkkimistä, oli niiden jakajankannen hakasten "eristäminen" kosketuskohdastaan kutistesukalla. Kansi pysyy hyvin kiinni mutta kilometrimäärä tuplaantui. Siihen hakasen kohdalle ilmestyi aina mustat pisteet alle 5 tkm:n ajolla, eikä koskaan muihin autoihin ole tarvinnut uusia pyörijää ja kantta niin tiheään kuin tähän.
Tämä huomio myös tehty.ASTech kirjoitti: Saabit on ainakin tosi herkkiä sytytysennakolle. Kannattaa kokeilla pieniä muutoksia siinä.

*Saabismi on sairautta....sanovat ne jotka eivät koskaan kykene omistamaan sitä
*
-1797-

-1797-
Jep - öljyt vaikuttavat CO-pitoisuuteen eli säätö kannattaa tehdä aina saman verran ajetuilla öljyillä. Omien kokemusteni ja myös monen ammattimiehen mukaan mekaanisen ruiskun seokset kannattaa tarkistaa aina silloin tällöin. Mekaanisessa ruiskussa kun on liikkuvia osia, jotka kuluvat
. Niin ja se ilmamassamittarin lautanen ja läppäkotelo kannattaa pitää puhtaana.
Seokseen pätee sama kuin sytytysennakkoon - toinen kone pelaa paremmin vähän rikkaammalla kuin toinen. Harvemmin vaan tulee haettua sopivaa seosta, kun aina pitää asioida pajalla
.
Pisimpään omistuksessani olleessa ruiskusatkussa ei ollut pahemmin nykimisongelmia, vaikka sillä oli ajettu jo 240 000 km ostaessani sen. Opiskelijan tienesteillä en sitä paitsi raaskinut juurikaan vaihdella tulpanjohtoja tai muita osia varmuuden vuoksi, mutta säädöt yms. käytiin perusteelisesti läpi pariinkin kertaan tutun autopuolen opettajan avustuksella. Auto oli "esimerkkipotilaana" amiksella, jolloin tsekattiin kaikki mahdolliset arvot Boschin testerillä ja putsattiin suuttimet ultraäänipesurilla. Jos en väärin muista, CO-pitoisuus säädettiin pikkuisen alle puoleentoista prosenttiin uusilla öljyillä. Hyvin paloi, sillä HC-arvo oli pienempi kuin monessa uudessa autossa
. Ja kulki vähällä! Myöhempinä aikoina kakkosautona olleessa satkussa CO-pitoisuus piti säätää parin prosentin tuntumaan, jotta auto kulki jotensakin siedettävästi.

Seokseen pätee sama kuin sytytysennakkoon - toinen kone pelaa paremmin vähän rikkaammalla kuin toinen. Harvemmin vaan tulee haettua sopivaa seosta, kun aina pitää asioida pajalla

Pisimpään omistuksessani olleessa ruiskusatkussa ei ollut pahemmin nykimisongelmia, vaikka sillä oli ajettu jo 240 000 km ostaessani sen. Opiskelijan tienesteillä en sitä paitsi raaskinut juurikaan vaihdella tulpanjohtoja tai muita osia varmuuden vuoksi, mutta säädöt yms. käytiin perusteelisesti läpi pariinkin kertaan tutun autopuolen opettajan avustuksella. Auto oli "esimerkkipotilaana" amiksella, jolloin tsekattiin kaikki mahdolliset arvot Boschin testerillä ja putsattiin suuttimet ultraäänipesurilla. Jos en väärin muista, CO-pitoisuus säädettiin pikkuisen alle puoleentoista prosenttiin uusilla öljyillä. Hyvin paloi, sillä HC-arvo oli pienempi kuin monessa uudessa autossa

#1825
V***o V60 T4 Momentum aut. -20
99 GL -84, 900 i16 -91, 9-5 2.3T -05, 9-5 Aero -05
Exät: 99x2, OG900x13, 9000x1, NG900x1, OG9-3x2, OG9-5x1 (ja V***oja)
V***o V60 T4 Momentum aut. -20
99 GL -84, 900 i16 -91, 9-5 2.3T -05, 9-5 Aero -05
Exät: 99x2, OG900x13, 9000x1, NG900x1, OG9-3x2, OG9-5x1 (ja V***oja)
Juu. Kyllä mie ymmärtäisin tuon sytytysennakon tärkeyden painotuksen, jos sitä olisi yleensäkin muutettu. Olen nimittäin ajanut samalla ennakolla jo 80tkm, joten tuskin se nyt siitä on kiinni, tai jos on, niin Hall-anturin olisi pitänyt lähteä jonnekin matkustelemaan.
Vanhoista lapuista katsoin että CO-arvo on ollut takavuosina jopa alle 2% eikä se auto silloin nykinyt. Silloin paikallaan olleissa huonoissa loppuun kuluneissa sytytystulpissa kärkiväli oli millin luokkaa, eikä sekään haitannut menoa.
No, onhan se tietysti mahdollista että jakopäänketju venyy ja ennakkoasetus muuttuu. Jakajan akselilta mitattuna ennakko on puolet kampiakselin ennakosta, joten eihän siinä isoa muutosta tarvii tapahtua... No, saa nyt nähdä miten tuo pelittää. Noin 100km on nyt ajeltu tuolla pikkuvirityksellä, eli tulppiin 0,5mm kärkiväli. Ei nyi enää. Kerron sitten lisää, kunhan ajetaan Jns-Kajaani-Jns. Jos tuonkin välin menee ilman mitään temppuja, niin luulenpa että syy on huonontunut kipinä, eli vähitellen heikkenevä puolan teho.

No, onhan se tietysti mahdollista että jakopäänketju venyy ja ennakkoasetus muuttuu. Jakajan akselilta mitattuna ennakko on puolet kampiakselin ennakosta, joten eihän siinä isoa muutosta tarvii tapahtua... No, saa nyt nähdä miten tuo pelittää. Noin 100km on nyt ajeltu tuolla pikkuvirityksellä, eli tulppiin 0,5mm kärkiväli. Ei nyi enää. Kerron sitten lisää, kunhan ajetaan Jns-Kajaani-Jns. Jos tuonkin välin menee ilman mitään temppuja, niin luulenpa että syy on huonontunut kipinä, eli vähitellen heikkenevä puolan teho.
# 1771 - Mikko Mertanen
9-5 2,3T a vector -04 (KA) (Biopower), Renault Zoe ze40 -17 (kehonsiirrin)
Toyota Corolla STW 1,3M -99 (opetuslupa-auto)
exät, 99cc B201Tbo ja 900i, 9-5 2,3t se -98, 9-3 2,0t a -01
9-5 2,3T a vector -04 (KA) (Biopower), Renault Zoe ze40 -17 (kehonsiirrin)
Toyota Corolla STW 1,3M -99 (opetuslupa-auto)
exät, 99cc B201Tbo ja 900i, 9-5 2,3t se -98, 9-3 2,0t a -01
Vaihdoin puolan purkaamolta ostettuun. Samalla vaihdoin paikalleen tulpat, jotka aiemmin karstautuivat jopa eristeestään ja joilla auto nyki ikävästi. Kärkiväli on 0,7mm. Veikkailtiin joko liian kylmiä tulppia tai huonoa kipinää. Kuumemmalla tulpalla karstautuminen väheni, mutta oireet ei. Tässä kuva siitä tulpasta, minkä näköisiksi menivät. Räppään kuvan tulpista, kunhan ajan maantieajoa ja katsotaan onko ulkonäkö muuttunut "uudella" puolalla paremmaksi. Saadaan nk. ennen/jälkeen kuvat.

# 1771 - Mikko Mertanen
9-5 2,3T a vector -04 (KA) (Biopower), Renault Zoe ze40 -17 (kehonsiirrin)
Toyota Corolla STW 1,3M -99 (opetuslupa-auto)
exät, 99cc B201Tbo ja 900i, 9-5 2,3t se -98, 9-3 2,0t a -01
9-5 2,3T a vector -04 (KA) (Biopower), Renault Zoe ze40 -17 (kehonsiirrin)
Toyota Corolla STW 1,3M -99 (opetuslupa-auto)
exät, 99cc B201Tbo ja 900i, 9-5 2,3t se -98, 9-3 2,0t a -01
Noniin!
Nyt on sitten faktaa, eli pahin syyllinen oli kuin olikin sytytyspuola. Toinen syyllinen oli ne Lucas sytytysjohdot, joissa on 2x suurempi resistanssi originaalitavaraan verrattuna. Ostin purkaamosta 7eurolla saman numeroisen puolan, kuin orggiskin eli 0 221 122 327. (Tuota puolaa löytyy satkun kärjettömistä versioista, paitsi ei EZK-versiosta ja lisäksi 9000:n ei DI-versiossa.)
Nyt paikallaan nuo samaiset tulpat, josta tuo ylempänä komeileva karstainen kuva on. Sytytystulppien keskieristeet loistivat valkoisina 30km ajon jälkeen! Eli siis en puhdistanut tulppia ja tuo kaikki karsta, jota kuvassakin näkyy hävisi keskielektrodin eristeestä ihan ajamalla normaalisti. Samoin sivuelektrodi puhdistui kirkkaaksi tyveen asti. Kärkiväli tulpissa onkin 0,8mm, eikä 0,7mm jonka sanoin ylempänä. Välystä en ole muuttanut. Nyt auto pelaa normaalisti ja käy nätisti. Tyhjäkäyntiä piti säätää ruuvista pienemmälle, kun tyhjäkäyntikierrosluku nousi liki 200rpm ylemmäs.
Nyt on sitten faktaa, eli pahin syyllinen oli kuin olikin sytytyspuola. Toinen syyllinen oli ne Lucas sytytysjohdot, joissa on 2x suurempi resistanssi originaalitavaraan verrattuna. Ostin purkaamosta 7eurolla saman numeroisen puolan, kuin orggiskin eli 0 221 122 327. (Tuota puolaa löytyy satkun kärjettömistä versioista, paitsi ei EZK-versiosta ja lisäksi 9000:n ei DI-versiossa.)
Nyt paikallaan nuo samaiset tulpat, josta tuo ylempänä komeileva karstainen kuva on. Sytytystulppien keskieristeet loistivat valkoisina 30km ajon jälkeen! Eli siis en puhdistanut tulppia ja tuo kaikki karsta, jota kuvassakin näkyy hävisi keskielektrodin eristeestä ihan ajamalla normaalisti. Samoin sivuelektrodi puhdistui kirkkaaksi tyveen asti. Kärkiväli tulpissa onkin 0,8mm, eikä 0,7mm jonka sanoin ylempänä. Välystä en ole muuttanut. Nyt auto pelaa normaalisti ja käy nätisti. Tyhjäkäyntiä piti säätää ruuvista pienemmälle, kun tyhjäkäyntikierrosluku nousi liki 200rpm ylemmäs.
# 1771 - Mikko Mertanen
9-5 2,3T a vector -04 (KA) (Biopower), Renault Zoe ze40 -17 (kehonsiirrin)
Toyota Corolla STW 1,3M -99 (opetuslupa-auto)
exät, 99cc B201Tbo ja 900i, 9-5 2,3t se -98, 9-3 2,0t a -01
9-5 2,3T a vector -04 (KA) (Biopower), Renault Zoe ze40 -17 (kehonsiirrin)
Toyota Corolla STW 1,3M -99 (opetuslupa-auto)
exät, 99cc B201Tbo ja 900i, 9-5 2,3t se -98, 9-3 2,0t a -01
seokset??? se seos pitää tosiaan laitta melko rikkaalle... omastani tuo nypyttäminen loppu, kun säädettiin seokset 2,4:n... säädettäessä tuli ilmi, että jetissä se säätöruuvi on kulunut paikkaansa... seoksen säätäminen on ihan järkyttävän tarkkaa, ja tuntuu että kun kääntää napsun , ja takaisin... on seokset metsässä... 
kohta lentää koko jetti, ja tilalle jokin viri..... alkaa ne seokset pysymään... omassani laskevat aina sinne alle yhden, ja sitte nyppii...

kohta lentää koko jetti, ja tilalle jokin viri..... alkaa ne seokset pysymään... omassani laskevat aina sinne alle yhden, ja sitte nyppii...
Turkka Kivelä #(ei voi muistaa ulkoa),
9-5 2.3 AERO -08, VARA käyttis talvirenkailla.
9000 2.3 CDTA griffin -97, 96 -77, harrasteet, ei talvipyöriä.
9-5 2.3 AERO -08, VARA käyttis talvirenkailla.
9000 2.3 CDTA griffin -97, 96 -77, harrasteet, ei talvipyöriä.
Mulla nyt CO on noin 2%, tosin en tiedä mihin se arvo on muuttunut, kun sytytyksen tehokkuus on parantunut huomattavasti. Eilen vaihdettiin uudet öljyt koneeseen eikä ajettavuus muuttunut yhtään huonommaksi eikä paremmaksikaan. Kun tähän tietoon nojaa, että uusilla öljyillä käy laihemmalla, niin entistä vahvempana päätelmänä pidän pahimpana syyllisenä sitä näennäisen toimivaa, mutta heikkotehoista puolaa. (Laihalla seoksella ajettaessa muutoinkin kipinän tehokkuus on tärkeää kunnon syttymisen takia.) Kulutuslukemat ovat muuten olleet kiitettävän pieniä seka-ajossakin (8,5litran seutuun) ja kiihtyvyys tuntuu ihan yllättävän hyvältä vapariksi. Olin kait jo tottunut siihen tukkoiseen menoon.turkkaki kirjoitti:seokset??? se seos pitää tosiaan laitta melko rikkaalle... omastani tuo nypyttäminen loppu, kun säädettiin seokset 2,4:n... säädettäessä tuli ilmi, että jetissä se säätöruuvi on kulunut paikkaansa... seoksen säätäminen on ihan järkyttävän tarkkaa, ja tuntuu että kun kääntää napsun , ja takaisin... on seokset metsässä...
kohta lentää koko jetti, ja tilalle jokin viri..... alkaa ne seokset pysymään... omassani laskevat aina sinne alle yhden, ja sitte nyppii...

Halpa puolatesti: tehdään testisytytystulppa, johon kärkiväli 4-5mm. Sitten katsotaan kipinän väriä. Hyvässä kuuluisi olla sininen, jos on keltainen, puola on huono. Näin en ole itse tehnyt, mutta tuon voisi joskus kokeilla käytännössä. Periaatteessa kipunan pitäisi pystyä hyppäämään 10mm helpostikin. Joskus kaverin autoa laitteltaessa puolanjohdon unohtui irti. Startatessa hyppi kipuna keskinavasta sivunapaan ja valoshow oli aika karu näky hämärässä autotallissa.
Tuosta sinun seosten pysymisongelmasta tuli ajatus mieleen, olisiko määräjakajan läpän akselinlaakerissa sanomista? Itelle jos tuollaista ruuvin omatoimista pyörimistä tulisi, saattaisin koittaa jonkun miedon ruuvilukitteen laittamista siihen seosruuviin. Murrettunahan nuo lukitteella jumitetut ruuvit pyörivät lukitteen pettämisestä huolimatta tahmeasti. Hirveästi en itse tappelisi määräjakajan kanssa, jos vika tosiaan paikallistuu siihen. Nuita saappeja saa jo kokonaisenakin ihan pilkkahintaan. Joku määräjakaja purkuautosta otettuna ei montaa kymppiä maksa. Ite ostin vasta käytetyn turbon määräjakajan lähes uusilla suuttimilla varaosiksi. Pitää nyt katsoa, rupeisko "tuunaamaan" ruiskua laittamalla sen turbon määräjakajan tonne pellin alle. Suuttimet otinkin jo käyttöön (i:ssä ja t:ssä samat).

# 1771 - Mikko Mertanen
9-5 2,3T a vector -04 (KA) (Biopower), Renault Zoe ze40 -17 (kehonsiirrin)
Toyota Corolla STW 1,3M -99 (opetuslupa-auto)
exät, 99cc B201Tbo ja 900i, 9-5 2,3t se -98, 9-3 2,0t a -01
9-5 2,3T a vector -04 (KA) (Biopower), Renault Zoe ze40 -17 (kehonsiirrin)
Toyota Corolla STW 1,3M -99 (opetuslupa-auto)
exät, 99cc B201Tbo ja 900i, 9-5 2,3t se -98, 9-3 2,0t a -01
Bougicordeja
Bougicordeja saa tilattua sarjanakin, ainakin maahantuoja/tukkurin (Kaha Oy) luottelo tuntee numerolla 19-6518. Samaa sarjaa käyttää kai joku Toyotan 1.3 -kone, mutta näiden pitäisi toimia; puolanjohto kuuluu sarjaan. Kustansi n. 44e.
Bougit
Kyllä, allekirjoitan saman stoorin. Bougit kehiin niin mulla loppui vedon puute sekä 12,5l/100km normaalissa ajossa kulutus. Nyt oli taas yli 10 mutta johtuu siitä että roudasin seiskavitosesta puu- ja kivitavaraa raksalle.
Bougeja saa ainakin Hessumobiilista, satsiin kuuluu 4 tulpanjohtoa ja 1 puolanjohto.
...Ja tuuborgissa sitä puolanjohtoa ei kantsi vetää mankkuvenan vierestä
Bougeja saa ainakin Hessumobiilista, satsiin kuuluu 4 tulpanjohtoa ja 1 puolanjohto.
...Ja tuuborgissa sitä puolanjohtoa ei kantsi vetää mankkuvenan vierestä

Pihasta löytyy mm. '87 APC saabi, sekä klubijäsenyyskin on.