hirvipyssy

[Svc]

Onkos 7,62x53R miten yleinen tai käyttökelpoinen nykyisellään metsästyskäytössä?

[Minuteman]

Onkos 7,62x53R miten yleinen tai käyttökelpoinen nykyisellään metsästyskäytössä?

Melko yleinenhän tuo vieläkin on, ja ihan sinänsä kaliiperina yhtä käyttökelpoinen- tai kelvoton mielipiteistä riippuen kuin .308Win:kin on. Ainakin Lapua ilmoittaa rasioissaan hylsyjen mitta- ja pienestä tilavuuserosta huolimatta samat suoritusarvot samalla luodilla ja latauksella molemmille kaliipereille, samat ballistiset arvot ja joulet "loppukäyttäjän" päässä.

[Jussi]

Arvasin, se on mielenkiintoinen laite ja hieno osa puoliautomaattihaulikoiden kehityshistoriaa pitkine piippurekyyleineen.

Ps. Elvikselläkin oli sellainen.

Alkaa vain meikäläisen pyssyllä olemaan aktiiviura jo takanapäin, ainakin sorsastuksessa. 12/65 kaliiperissa ei oikein löydy muuta kuin lyijyhaulia, jos edes enää sitäkään.

Tosin taisi olla lyijyhauliaikaa kun viimeksi olin sorsastamassa

Kurt Cobainillakin oli sellainen, tosin Remingtonin lisenssitekele, mutta lopputuloksen kannalta lienee sama oliko alkuperäinen vai lisenssi.

[rmeller]

Baikkali tuli katsottua nyt sitten sopivimmaksi. 27 ejektoreilla, tarvittavat puhdistusvälineet sun muut vermeet.
Mikäs noissa hirvikaliipereissa nyt on kun kaikki tuttavat kehuvat 308 ja 30-06:sta joilla tietenkin itsekin metsästävät. Useampi nyt kuitenkin on sellainen "oikea" metsästäjä joka pari-kolme vuosikymmentä on metsällä kulkenut. Eräs tuttu sanoi että kun 308:kin menee hirvestä läpi niin ei se hirvi enempää kuole jos luoti menee vielä enemmän läpi...
Nuo risut ja männynkävyt kyllä ymmärrän perusteeksi ettei luodin suunta muutu mutta onko eroa oikeasti? Vai onko tuo 308/30-06 suosittu kun sillä voi tipauttaa myös kanalintujakin tarvittaessa, Marlinit eivät taida siihen enää soveltua. No, onhan tässä nyt kolme vuotta aikaa muodostaa mielipidettä.

[Jussi]

Nuo risut ja männynkävyt kyllä ymmärrän perusteeksi ettei luodin suunta muutu mutta onko eroa oikeasti?

On siinä eroa ihan oikeasti ja vielä paljonkin.

Jos pääset joskus kokeilemaan niin katso mitä tapahtuu nopealle .30 luodille ja hitaalle .45 luodille kun ne osuvat johonkin kovaan. .45 luoti jatkaa menoaan suunnilleen samaan hieman uudelleen muovaantuneena, mutta .30 luoti hajoaa palasiksi jatkaa matkaansa muutamaan eri suuntaan.

Vaikka molemmilla on sama liike-energia (massa x nopeus^2) niin ero johtuu liikemäärästä (massa x nopeus), joka hitaalla ja painavalla luodilla, jonka liike-energia on sama kuin kevyen ja nopean, on suurempi. Fysiikan tunneilta muistunee monille mieleen laskut missä laskettiin kahden palikan kimmoista törmäystä... palikat törmäävät ja molemmat jatkavat matkaansa uuteen suuntaan uudella nopeudella, jotka määräytyvät palikoiden liikemäärän perusteella. Palikka (tässä tapauksessa luoti), jolla on suurempi liikemäärä, jatkaa matkaansa todennäköisemmin samaan suuntaan mihin se alkuunsakin matkannut.

Luodin hajoaminen taas johtuu puhtaasti luotien rakenteesta... iso lyijymöykky, jolla on ohut vaippa, jatkaa matkaansa isona epämuotoisena lyijymöykkynä vaikka vaippahajoaisikin... pieni lyijymöykky, josta vaippa muodostaa isohkon osan, taas hajoaa pariksi pikku palaseksi.

Se että iso hidas luoti pilaa vähemmän lihaa, johtuu sen hitaudesta. Nopea luoti synnyttää ns. kavitaatio-ontelon lihaan. Nopean luodin tunkeutuessa lihaan se aiheuttaa huomattavasti suuremman paineaallon siihen kuin hitaampi luoti... paineisku ikäänkuin jauhaa lihan möhjöksi. Tämä on yksi syy siihen että esimerkiksi sotilasaseissa pyritään suosimaan nopeita pieniä luoteja vaikka niiden pysäytysvoima ei ole yhtä hyvä kuin hieman hitaamman suuremman luodin... haavoittunut on loppujen lopuksi suurempi hidaste vainolaiselle kuin kuollut.

Noihin vanhojen äijien juttuihin ei kannata liiaksi luottaa kun puhutaan aseiden teknisistä ominaisuuksista. Kun taas puhutaan itse metsästyksestä niin niitä kannattaa kuunnella. Aseet ja kaliiperit ovat hieman samanlainen juttu kuin autot... kysy nyt sitten toyota-mieheltä neuvoa auton ostoon

Mutta mutta... jos kriteerinä on lintu-hirvipyssy niin 308, 30-06 ja 6.5x55 ovat ainoat vaihtoehdot. 6.5x55:sta tuskin saa kuin teettämällä/tekemällä (mikä tosin ei ole huono tai kallis vaihtoehto). Kaupan hyllystä joutunee valitsemaan kahden ensimmäisen välillä. 308:ssa etuna on että sillä ampuminen on halpaa, harjoittelu ei ole kustannuskysymys, jos taas latailee itse niin kaikilla ampuminen on yhtä halpaa.

[georges]

Yksi suurimmista syistä miksi porukka käyttää .308 ja .30-06 kaliibereja on juuri hinta. Aseet ei välttämättä ole halvempia, siihen vaikuttaa enemmän valmistaja etc., mutta käyttö on. Ja kovin erikoisiin kaliibereihin ei näitä tarjousaseita yleensä tarjota.

Ja onhan se nyt noloa jos on erilainen kuin muilla. Ja sitten vielä ajaa saabilla eikä toyotalla, katsovat kylällä pitkään...

[valtteri]

Kyllähän 308 win on aivan hyvä kaliberi hirvestykseen. On ampujissa vika jos ammutaan risukkoon tai yritetään ampua mahdottomiin paikkoihin. Itse olen 308:silla alun kolmattakymentä hirveä kaatanu ja ei ne ole 50 metriä kauemmas juossu laukauksen/laukauksien jälkeen.

Suurimmat ongelmat tuntuvat tulevan niistä yli innokkaista metsästäjistä jotka ampuvat liian herkästi ja eivät katso että tilaa on vielä toiselle hyvälle laukaukselle.

Itsellä on FN Browningin puoliautomaatti 308 joka on toiminut kuin unelma jo parikymmentä vuotta.

Haulikko puolella käytössä winchester cal. 12/76 ja Baijkal 12/70.

[muppelo]

Kyllähän 308 win on aivan hyvä kaliberi hirvestykseen. On ampujissa vika jos ammutaan risukkoon tai yritetään ampua mahdottomiin paikkoihin. Itse olen 308:silla alun kolmattakymentä hirveä kaatanu ja ei ne ole 50 metriä kauemmas juossu laukauksen/laukauksien jälkeen.

Ja norsujakin on kaadettu todella kevyillä kalibereilla muttei se silti niitä ideaalisiksi norsukalibereiksi tee.

[rmeller]

Kyllähän 308 win on aivan hyvä kaliberi hirvestykseen. On ampujissa vika jos ammutaan risukkoon tai yritetään ampua mahdottomiin paikkoihin. Itse olen 308:silla alun kolmattakymentä hirveä kaatanu ja ei ne ole 50 metriä kauemmas juossu laukauksen/laukauksien jälkeen.

Ja norsujakin on kaadettu todella kevyillä kalibereilla muttei se silti niitä ideaalisiksi norsukalibereiksi tee.

Eikä haulikko vielä takaa osumaa. Kele, 40 laukausta ja vissiin 3 kiekkoa meni ilmassa rikki. Hoh-hoijaa, pitänee suunnata ampumaseuran neuvojen piiriin tai ainakin jonkun osaavamman. Tosin paremmalla puoliskolla oli kyllä kiekon heitto hakusessa mutta niin oli ennakotkin itsellä. Mutta kivaahan tuo harjoitteleminen oli, mahtaa huomenna olkapäätä kivistää.

Rami

[Joonatan]

Tässä nyt pitäisi hankkia uusi puskapyssy kun tuolla .308 ei pärjää enää ihan joka paikassa. Kyllähän tuolla .308 hirvi kuolee, eikä eläin ole ottanut montaa askelta enää laukauksen jälkeen, ainut vain että joka kerta luoti on mennyt läpi elukasta, vaikka luoti on läpäissyt parhaimmillaan 4 luuta (aikuinen hirvi).
Tälläistä http://www.armoria.fi//modules.php?name ... cle&sid=99 kivääriä nyt on suunniteltu yhteis aseeksi isän ja veljen kanssa. Tuossa on se hyvä puoli että saa ammuttua tarvittaessa nopeasti myös toisen laukauksen heti perään. Yleensä meistä yksi on aina jonkinlaisessa puskassa passaamassa. Eikä todellakaan tarvitse varoa jokaista pikku oksaa tai risua.

Pyhänä tuli ammuttua 75 laukausta haulikolla ja noin 30 laukausta kiväärillä, olkapää vähän hellä, tällä kertaa ei kuitenkaan tullut mustelmaa. No, kohta pitää ruveta ampumaan taas hirvipaukuilla, silloin yleensä tietää ampuneensa...

[Anthuan]

Eikä haulikko vielä takaa osumaa. Kele, 40 laukausta ja vissiin 3 kiekkoa meni ilmassa rikki.

Haulikossa perän mitoitus vaikuttaa aika oleellisesti osumiin, perän sopivuutta voit testata kiinnittämällä katseesi haulikko valmiusasennossa johonkin kiintopisteeseen (esim. seinäkello (kannattaa tarkistaa ettei panoksia ) silmät kiinni, vedät aseen olalle, ja silmät auki.
Mikäli kohde on jyvän takana (toistuvasti) perän pitäisi olla sopiva ja osuminen on kiinni vain ennakosta, mikäli taas "osuma" on alhaalla on perä liian pitkä tai tukin harja liian matala, liian lyhyt perä tai korkea tukinharja taas nostaa osumia.
Jos taas vika on pelkästään ennakossa niin kannattaa kokeilla viskoa kiekkoja alkuun ihan paljan käsin, siirtyen siitä pikkuhiljaa käsi-ym. heittimiin, hitaampaan osuu helpommin ja pääsee mukaan rytmiin.