Valaiskaahan aiheesta (Lisävaloista)

[ajn]

Näkyy olevan kovin subjektiivinen asia toi miten ittekukin kokee ajovalojen hyvyyden ja niiden tuottaman tehon.
Toki on selvää, että kullakin ihmisellä silmän ominaisuudet ovat erilaiset, ja sitä myötä reagointi erilaiseen valoon.
1930-40-luvun euroopassa eräs aatteellispohjainen valtiojärjestelmä hieman kyseenalaisin keinoin tutki ihmisen anatomiaa ja myös näkökykyä, ja tuosta tutkimuksesta ovat pääosin peräisin nykylääketieteen perusteet ihmisen näkökyvystä... että ittekukin voisi kerrata kansa/peruskoulun biologiaa tullakseen valaistuneeksi millaisella valolla kulloinkin näkee jotain...

Ainaki itse koen valot tehokkaiksi silloin kun heikoissa olosuhteissa niillä näkee vaivattomasti ajaa ilman että ne häiritsevät muita kulkijoita.

Vaikka xenon-valoista saadaan suurempi määrä valoa kuin vastaavassa käytössä olevasta H4-polttimosta, niin se ei kuitenkaan ilmene lineaarisesti parantuneena näkemänä, koska xenon-valon spektri on kapeampi maksimin osuessa sellaiselle aallonpituudelle, jolle herkkiä soluja verkkokalvolla on suhteellisen vähän.

Ajakoon ittekukin semmosilla valoilla kuin tuntee näkevänsä mutta älköön niillä toisia häiritkö.

Tuosta tasonsäädöstä... MB Viton henkilömallissa esim. V230:ssa on takana ilmajouset ja tasonsäätö siis ilmanpaineella, niin sen katsotaan riittävän xenon-valoille sopivaksi tasonsäädöksi... että joku esimerkki...

Eikös noita ole semmosiakin umpioita/valaisimia, joissa on koko säätösysteemi jo valmiina...?

[Svc]

Mitäs tuo referenssiluku eli pisteluku nyt kertoo? onko valo fokusoituneempaa (pistemäisempi ja silloin taas voisi suunnata kauemmaksi, mutta samalla häikäisevämpi?) isommalla ref.luvulla?

Tämähän se pointti juuri on. Kun autoissa pyritään kaukovalojen osalta samaan referenssilukuun, perusidea on se, että vastaantulevien autojen kuljettajat kokevat valot häikäiseviksi suunnilleen yhtäaikaa. Eräs peruste sille referenssiluvun alentamiselle oli se, että tiet ovat nykyään suorempia ja kaukovaloja voidaan pitää päällä kauemmin ennenkuin ne alkavat häikäistä.

Häikäisyyn vaikuttaa toki moni muukin asia: sää, tuulilasin kunto, kuljettajan ikä ja silmien kunto jne. Häikäisy ei johdu suoraan valon määrästä vaan aistittavista kirkkauseroista. Vaikka häikäistyminen sinällään on subjektiivinen kokemus voidaan myös fyysinen häikästyminen määritellä ihan kokeilemalla. Esim. se kuinka nopeasti näkökyky palautuu vastaantulevan ajoneuvon ajovalojen häikäisyn jälkeen ja vihreät ja punaiset pallot lakkaavat hyppimästä näkökentässä. Isäni joutui ennen kaihileikkaustaan lopettamaan pimeällä ajamisen kokonaan kun näön palautuminen normaaliksi vastaantulijan jälkeen kesti pahimmillaan jopa kymmeniä sekunteja.

Itsekin huomasin pari vuotta sitten, kuinka aikuisnäkö (myös ikänäkönä tunnettu ilmiö ) alkoi vaikuttaa pimeällä ajamiseen hyvistä silmälaseista huolimatta.
Nämä halogeenipolttimoiden tilalle vaihdetut väärin suunnatut xenonit ovat joskus todella ikäviä, sillä niistä lähtee paljon enemmän hajavaloa, kuin oikeista xenon-valoista. Onhan se kiva, kun itse näkee mutta vastaantulija ajaa seuraavan kilometrin korvakuulolta.

[meverkko]

Ainaki itse koen valot tehokkaiksi silloin kun heikoissa olosuhteissa niillä näkee vaivattomasti ajaa ilman että ne häiritsevät muita kulkijoita.

Eli jos valo on tehokas, se ei häiritse vastaantulijaa. Mutta jos sen kirkkautta lisätään niin, että se häikäisee vastaantulijaa, mielestäsi sen tehokkuus laskee?

Come on, muiden häikäistymättömyys ei ole valon tehokkuuden mittari. Se voi olla hyvän valon kriteeri, mutta siitähän sinä et puhu?

[SS]

^Mutta häikäisemättömyys tarkoittaa usein sitä, että umpiosta lähtee mahdollisimman vähän hajavaloa, mistä on suuri etu sateessa ja sumussa ajettaessa.

Ja noita 7" H4:ia on monenlaatuisia, Boschilla ja Hellalla ollut toistaiseksi parhaat...

Niin on, muttei noista kumpikaan pärjää esimerkiksi OG9-3:n valoille.

[ajn]

Lähdetään nyt siitä, että mä tarkotan tässä valon tai oikeesti valaisimen tehokkuutta todellisissa olosuhteissa. Eli se kokonaisuus kun valolähteestä tulee jonkinlainen jakauma fotoneja, jotka jonkinlaisen kaupallisesin perustein valmistetun optiikan kautta johdetaan suuntaan, jossa valaistusta tarvitaan, ja edelleen heijastuvat takasin kuraisen/märän tuulilasin läpi aina silmän verkkokalvolle asti aktivoiden siellä nykytietämyksen mukaan kolmea erilaista soluutyyppiä sen mukaan millainen valo sinne kulloinkin tulee.
Ja jos toi teho kovin häirittee niin vaihdetaan se vaikka pätötehoksi...

Vaikka yleisesti väitetään, että xenon-polttimoiden tuottama valo on auringonvalon kaltaista, niin se ei täysin pidä paikkaansa. Se selviää kun tutkii kyseisten kaupallisten polttimoiden spektriä, jossa on mukana verhokäyrä osoittamassa kuinka paljon valotehoa kullakin aallonpituudella poltin tuottaa. Ero auringonvaloon on huomattava pääosin, tosin hyviäkin polttimoita on....

Evoluutio ihmisen kohdalla lienee varsin onnistunutta päätellen populaation määrästä ja globaalista kattavuudesta, siis fyysisesti, psyykkisen puolen evoluutio onkin sitten jotain aivan muuta....
Ihmisen näkökyky riippu hyvin paljon valaistuksen aallonpituuksien jakaumasta ja valaistustehokkuudesta kullakin alueella, koska eri solutyyppejä verkkokalvolla on määrällisesti ja alueellisesti eri tavalla sijoittuneena.
Päivänvalossa ovat mukana komponentit, jotka mahdollistavat syvyysnäkemisen eli muodot ja etäisyydet voidaan havainnoida, mikä sekin on evoluution tuottama ominaisuus liittyen esimerkiksi metsästykseen välinein. Ilta- ja aamuhämärässä sinisen valon määrä suhteellisesti kasvaa, ja silloin ei syvyysnäkö ole enää sama kuin päivänvalossa. Yöllä niukassa pääosin sinisessä valossa ovat aktiivisia vain tappisolut(?), joilla voidaan aistia tarkasti vain pienestä osasta näkökenttää ja sieltäkin vain liikettä, ei syvyyttä eikä etäisyyksiä tarkasti. Tämäkin evoluution ohjaamana... eli yöllä liikkuvia petoja on pitänyt varoa ja ne on täytynyt nähdä jo matkan päästä...
Evoluutio ei ole tainnut vielä sadassa vuodessa ehtiä mukaan autoilun aiheuttamien vaatimusten implementoinnissa...
Ihmisen näkökyvyn kannalta suurin ongelma autoillessa on se, että näkemiseen tarvittava valo tuotetaan samassa suunnassa kuin itsen havainnoitsija on.
Tästä nimenomaisesta syystä fyysisesltä kooltaan suurempi valonlähde tuottaa verkkokalvolle hyödyllisemmän fotonivirran kuin pieni. Kun valonsäteitä lähtee kohti valaistavaa kohdetta eri suunnista, niin niitä myös heijastuu takaisin eri tavalla paranten kohteen hahmotusta. Auton valoissa tämän hetken tietämyksen mukaan paras kompromissi on lähivalojen tuottama punaiseen ja keltaiseen vivahtava aallonpituusjakauma ja kaukovaloissa siniseen painottuva jakauma, jolla voidaan havaita kaukana olevat liikkuvat kohteet. Ja lähialueella tietysti kohteet etäisyyksineen ja muotoineen...

Turuussa on valaistukseen erikoistunut sähköliike, jonka netti-sivujen kautta löytyy paljon mielenkiintoista materiaalia aiheesta.
Sitä jaa muutakin aiheeseen liittyvää kirjallisuutta lukemalla ja teoriaa sekä tutkimustuloksia käytäntöön sovittamalla saattaa tulla valaistuneeksi...

http://www.adlux.fi/public/index.html

Tuolta kun hetken lueskelee, niin alkaa ymmärtää miksi hiljoksiin miksi meitä susirajan loskakyntäjiä kyrsii näin rankasti....

[ajn]

Edelleen olen samaa mieltä, että paskaisesta pienemmästä valaisimesta saadaan hyötykäyttöön pienempi valoteho kuin isommasta.

EDIt: Niin joo, halogeenivaloisella 9-5:lla en ole muistaakseni pimeessä ajanut, kokemus viirulampuista oli siis xenon-valoista... Pitänee käydä sekin ennakkoluulottomasti komemassa...

Niinkin himoittavasta kulkuvälineestä kuin Lada 1200L löytyi pyyhkimelliset lampunpesimet 7" pyöreiden H4-umpioiden edestä...

[ajn]

Ei tartte edes pahvia leikellä...

9-5:ssa on erikseen heijastin ja lasista varattu alue niin kauko- kuin lähivaloillekin, H7 + H7, käsittääkseni.
Lähivalon, jonka merkityksestä tässä keskustelussa on ainakin omalta osaltani kyse ollut, on varattu korkeintaan puolet tuosta lasipinnasta.
7" H4-umpiossa lähivalo tulee koko pinta-alasta painottuen toki yläosaan.
Rohkenen epäillä, että 9-5:n lähivalon pinta-ala on 7-tuumaisen 248 neliösenttimetriä suurempi... jos on niin sen pitäis olla noin 16cm per sivu...

[JKen]

Valoista en muuta tiedä, kuin että hyvät on. Liikennevaloissa on kiva laskea kuinka monen edessä olevan auton varjo näkyy niiden etupuolella.

[wesku]

-Umpion on oltava hyväksytty ao. polttimotyypille, eli xenon polttimoa ei siis saa vaihtaa halogeenille tyypitettyyn valaisimeen

Tämä ei siis ole laillinen Suomessa ?

http://www.nettivaraosa.com/viewPart.ph ... y.php?id=5


Tämä on laillinen ?

http://www.suprasport.nl/index.php?main ... ge&pID=771

[Svc]

-Umpion on oltava hyväksytty ao. polttimotyypille, eli xenon polttimoa ei siis saa vaihtaa halogeenille tyypitettyyn valaisimeen

Tämä ei siis ole laillinen Suomessa ?
http://www.nettivaraosa.com/viewPart.ph ... y.php?id=5

Ei. Vaikka polttimosarjassa olisikin E-hyväksyntä, se on laillinen EU-aluella vain jos myös itse valaisin on hyväksytty xenon-polttimolle.

Tämä on laillinen ?
http://www.suprasport.nl/index.php?main ... ge&pID=771

Kyllä, jos tuo valaisin on tarkoitettu xenoneille ja autossa on vaadittava suuntauslaitteisto ja lampunpesurit.

[ajn]

Minulla ei ole mitään tarvetta rauhoittua eikä hehkuttaa pyöreän umpion paremmuutta. Pääasia, että valoilla näkee normaaliolosuhteissa ajaa ilman että muiden liikkujien tarvitsee toisten väärin suunnatuista ja virheellisesti virittellyistä valoista kärsiä.

Hyvää valotietoutta ajoneuvojen osalta on saatavilla Boschin autoteknillisestä taskukirjasta. Sitäkin on syytä tutkia, kuten muutakin kirjallisuutta, kriittisesti, koska kirjan alkuperäinen kustantaja ja materiaalin lähde on joukko kaupallisia yrityksiä, jotka tietenkin pyrkivät tekemään omasta tuotteestaan tai toteutustavastaan jollekin laitteelle "ainoan oikean"...
Suomalaisen käännöksen kustantaja on Autoalan kolutuskeskus.
http://www.autoalankoulutuskeskus.fi/

On tosin tuo taskukirja hieman suolaisen hintainen opus, mutta siinäpä olisi joulunpyhiksi luettavaa...

[Poikarukka]

Itsellenihän ko. opus on ollut koulukirjana (ja löytyy hyllystä - ja suosittelen myös sitä kaikille autoista kiinnostuneille.) ja on yleisestikin siinä käytössä, että kyllä se faktoissa pysyy eikä tarjoa tuotteita. Kirja on yli 1000 sivuinen raamatun näköinen laitos joka käsittelee teoriasta asti kaikki osa-alueet auton osissa(no melkeen kaikki), että siinä varmasti teoriat menee yli hilseen ellei ole todella pitkälle koulutettu alan ammattilainen. Mutta joillain alueilla huomaa kyllä painotuksen niihin asioihin mitkä ovat tuttuja boschille. ABS, ESP:t ja sähkö puoli yleensä.

Palatakseni tuohon alkuperäiseen kysymykseen.. kestääkö lisikset harjapesun vai ei. onko käytännön kokemuksia?

[make206]

Itellä ollut lisäreitä keulalla eikä ole koskaan lähtetneet irti/ hajonneet.
Tod näk suuntaus menee vituralleen mutta muuten ovat kestäneet.

1x "paisuntatappi" kiinnityksellä muovipuskurilla, Mazda 626 '81
1x orkkiskiinnitysraudoilla, Saab 900
1x lisävalotelineessä alkup. pulteilla, Citroen Xsara
1x "pultilla puskurin rankenteiden läpi", Saab 96

Huoltiksella 2vuoden aikana ei koskaan lähtenyt irti lisäreitä pesuriasiakkailla.
Oli sekä harjallinen että harjaton vaihtehto.

[jcarlson]

Itsellenihän ko. opus on ollut koulukirjana (ja löytyy hyllystä - ja suosittelen myös sitä kaikille autoista kiinnostuneille.) ja on yleisestikin siinä käytössä, että kyllä se faktoissa pysyy eikä tarjoa tuotteita. Kirja on yli 1000 sivuinen raamatun näköinen laitos joka käsittelee teoriasta asti kaikki osa-alueet auton osissa(no melkeen kaikki), että siinä varmasti teoriat menee yli hilseen ellei ole todella pitkälle koulutettu alan ammattilainen. Mutta joillain alueilla huomaa kyllä painotuksen niihin asioihin mitkä ovat tuttuja boschille. ABS, ESP:t ja sähkö puoli yleensä.

Ihan ok kirja tuo taskukirjakin ja melko käytännönläheinen kuitenkin, ts. ei mitään tieteellistä tekstiä.
Moottoritekniikasta kiinnostuneille ja osittain tieteellistä tekstiä pelkäämättömille voisi suositella Heywoodin Internal Combustion Engine Fundamentalsia. Loistava kirja kyseessä, oli itselläkin oppikirjana polttomoottoritekniikan kurssilla (taskukirjaakin vähän tuli silmäiltyä).