Niklauksen poisto

[Anthuan]

Olisiko kellään hyviä ideoita niklauksen poistamiseksi teräs kappaleesta?
Kokeilin jo lasikuulapuhallusta ilman toivottua tulosta.

Edit. kokeilin myös poistaa pinnoitetta sähkökemiallisesti suolavedessä, toimii mutta liian hitaasti, saisikohan reaktiota nopeutettua jotenkin tai liukenisikohan nikkeli rikkihappoon?

[Minuteman]

Kyllä se varmaan pitää poistaa kemiallisesti hapoilla (rikki?) tai elektrolyysillä jos ei halua naarmuakaan perusaineeseen, riippuen siitä kummalla menetelmällä pinta on alkujaan tehty, ja onko alla kuparipohjustus.

Itse en osaa tarkkaa menetelmää sanoa, mutta kannattaisi varmasti kysyä niistä firmoista jotka nikkelöintejä tekevät, tai sitten Mobilistipiireistä (kuka tietää heidän foorumeitaan voisi kertoa?) joissa niklattujen kappaleiden entisöintiä harrastetaan enemmälti.

Jossakin Jenkkiläisillä pyssy-DIY- sivuilla on mainostettu niklauksen poistoon tarkoitettuja kemikaalejakin, mutta taitaa saatavuus täällä kotosuomessa olla heikkoa..

[Anthuan]

Nikkelin alla tosiaan on kuparikerros ja se on tehty sähköisesti, olin ymmärtävinä nettiä selaillessa että nikkelisulfaattia (jota käytetään niklauksessa?) valmistettaisiin liuottamalla nikkeliä rikkihappoon joten sen pitäisi nikkeliin pystyä.
Niklaamoissa kuulemma poistavat vanhat pinnoitukset samoilla menetelmillä millä tekevätkin.

[Minuteman]

Näin minäkin olen käsittänyt että rikkihapolla lähtisi, mutta turvallisista väkevyyksistä ja lämpötiloista en osaa sanoa yhtään mitään.. Nikkelisulfaatistahan niklattaessa käsittääkseni pelkistetään elektrolyyttisesti se rikkihappoon sulfaatiksi liuotettu nikkeli teräskappaleen pintaan, joten näin maalaisjärjellä ajattelisi että taas valmiin pinnan poistoon käytettäisiin rikkihappoa johon ei ole liuotettu nikkeliä.

Toki varmin tapa poistaa nikkeli on heittää se koko revohka pitkälle järveen, kuten aikanaan tein eräälle niklatulle ja hengenvaaralliseksi väljistyneelle "Saturday Night Specialille".


Mutta jos haluaa turvautua "ulkopuolisiin" niin tämänlaista nikkelinpoistoainetta ainakin Briteissä kuluttajille myydään, tilaamisen ei pitäisi olla ongelma kun kerran EU- alueella pelataan:

http://www.caswelleurope.co.uk/nickstri.htm

Ja tässä Suomalainen Firma joka mainostaa tekevänsä ja myös poistavansa nikkelipinnoitteita:

http://www.a-kromi.fi/

[Anthuan]

Pitänee kokeilla rikkihappoa tuossa elektrolyysissa.
Ei "rautoja" saa järveen heittää, toivottomista tapauksista tehdään varaosia tai dekotaan museoihin.
Jos muuten ei onnistu niin lähetän johonkin niklaamoon puhdistettavaksi, tullee halvemmaksi ja helpommaksi kuin tilailla kemikaaleja ulkomailta.

[Minuteman]

Kyllä se järvi oli ihan oikea osoite arvottomalle belgialaiselle paskaraudalle joka on vaarallisempi käyttäjälleen kuin mille tahansa kuviteltavissa olevalle kohteelleen.

Mutta tosiaan tuon Suomalaisen linkin takaa löytyvä firma kehuu pinnoitus- ja niiden poistopalvelujensa toimivan joustavasti myös matkahuollon välityksellä.

Jos tuo on ihmismäisissä hinnoissa, niin itse en ainakaan viitsisi alkaa pahemmin hapoilla läträämään, niissä puuhissa vaikka mielenkiintoisia ovatkin, on aina omat riskinsä ja myös huurunsa.

[Anthuan]

Nooh, kokeillaan.
Niklaamistakin jotkut harrastavat kotonaan niin kyllähän se pitäisi poiskin saada ja lähiaikoina olisi tarkoitus kokeilla myös alumiinin eloksointia.

[Anthuan]

Rikkihappo toimi loistavasti katalyyttiin lisättynä, sain lisäksi romuteräksestä tehtyyn katodiin nätin niklauksen.
Osat puhdistin käsittelyn jälkeen kuparijäämistä ja muista epäpuhtauksista peittaamalla ne kiehuvassa lipeässä.

[peltla]

Kuinka vahvaa rikkihappoa käytit, ja millaisella jännitteellä?

[Anthuan]

Olisiko ollut n.5% seassa oli myös suolaa, jännite n.12-15V ja virtaa 8-10A.
Tänään huomasin osia mustatessani että vaikka pinnat näyttivät olevan puhtaalla raudalla niin nikkeliä oli vielä siellä täällä, eli uusiksi menee.

Edit. netistä löytyi lontooksi sellaistakin tietoa että elektrolyysissä voisi käyttää jopä 50% rikkihappoa.

Seuraavaksi kokeillaan typpihappoa.

Lisää edittiä 60% typpihappo toimi oikein hyvin, hapotuksen jälkeen puhalsin käikäleet lasikuulalla ja putsasin ne hieman lämmitettyinä ammoniakilla tuli kiiltävää jälkeä.

[Anthuan]

Anodisointi onnistui hienosti wikipedian kautta löytyneillä ohjeilla, Kappaleen puhdistin lipeällä ennen anodisointia, katalyyttinä 19% rikkihappoa ja katodina käytin vanhaa alumiini kattilaa.
Lasikuulapuhalletusta kappaleesta tuli nätin vaalean harmaa.

[Minuteman]

Täytyy tuota anodisointia joskus kokeilla. Käsittääkseni alumiiniosian värjäyskin onnistuu ihan vaikkapa kangasväreillä ennenkuin oksidipinta "suljetaan" päälle.

Onko tietoa että missäs hinnoissa teräsosien sinistys nykyään liikkuu teetettynä?

[Jussi]

Onko tietoa että missäs hinnoissa teräsosien sinistys nykyään liikkuu teetettynä?

Aseen rautojen sinisitys maksaa muutaman kympin (20-50€) jos pohjatyöt on itse tehnyt valmiiksi. Pohjatyöt asesepällä teettynä varmaan maksavat melko mukavan summan.

Tee-se-itse sinistys aineet ovat samoissa hinnoissa per pullo, joten itse ei juuri kannata tehdä kun tee-se-itse-menetelmä ei kuitenkaan anna vastaavaa tulosta kuin oikea prosessi.

[Minuteman]

Hmm joo.. Tee-se-itse- aineilla ei kyllä juuri mitään tee, ovat suhteettoman kalliita pikku purkkeja ja kelpaavat lähinnä vain jo olemassaolevien pintojen naarmujen ja kulumien hätämeikkaukseen.

Mietin tässä että nyt kun näyttää siltä että lähiaikoina joutuu perehtymään Turboremonttiin, niin josko samalla ahtimen rungon sekä turbiinikotelon sekä myös pakosarjan kuulapuhaltaisi ja sinistäisi. Mikään varsinainen ruosteenestomenetelmähän tuo ei ole, mutta kestäisi siistinä pitempään ja muuttumattomana melkoisia lämpötilojakin jonsei nyt ihan jatkuvasti palikoita punaisiksi ajele.

[Anthuan]

Joo noilla "tee se itse" kylmäsinistys liuoksilla tahtoo isoimmista pinnoista tulla läikikkäitä ja kulutus kestävyys on huono, itselläkin on mustauspata työn alla mutta saa nähdä milloin valmistuu.

Nykyään sepät käyttävät mustausta sinistyksen sijaan, koska se on nopeampi toteuttaa mm.

Puolustusvoimien käyttämä keittomustaus ohje:
Natriumnitriittiä 6 kg
Chilen salpietaria 2kg
Kloorikalkkia 2kg
Kautsinsoodaa 32 kg
Vettä 48 litraa

rasvasta puhdistettuja kappaleita keitetään kyseisessä liuoksessa 125-140 asteen lämmössä parista minuutista noin kahteenkymmeneen minuuttiin (puolustusvoimat taitaa käyttää muistaakseni pitempiäkin aikoja).

Perinteinen sinistys on hitaampi ja työläämpi mutta onnistuu vaikka kotikeittiössä:
Huolellisesti rasvoista ja muusta liasta puhdistettu kappale ruostutetaan!!! keinolla millä hyvänsä, (itse käytin ferrikloridia mutta vaikka suolavesi sumutettuna kelpaa) ja kun kappale on kevyen tasaisen ruosteen peitossa sitä keitetään kuumassa vedessä jonka jälkeen putsataan ruoste pois hienolla teräsvillalla niin ruosteen alle on muodostunut musta oksidi kerros.
Tämän jälkeen kappale puhdistetaan taas rasvoista ja toistetaan menettely parikertaa tai useammin jotta oksidi kerroksesta saadaan paksu.
Joitain rauta/teräs laatuja en saanut mustumaan tällä menettelyllä millään mutta useimmat teräkset menivät kauniin mustiksi.

Itsessään mustaus/sinistys ei tosiaan suojaa rautaa vaikka kuumuutta hyvin kestääkin, nuo pitäisikin öljytä heti valmiina.