Alijohtaja kirjoitti:Käytännössä pitkä kiertokanki on parempi koska mäntä viipyy yläkuolokohdassa pitempään,jolloin saadaan puristuspaine isommaksi. Ainakin tehokkaissa/vääntävissä moottoreissa.
Ihan noin yksinkertaista se ei kuitenkaan ole. Lyhellä kangella puolestaan paisunnan aikana kanki on korkeamman paineen aikana edullisemmassa kulmassa kampeen nähden. Toinen syy miksi luonne muuttuu eri pituisilla kangilla. Puristuspaineella taisit tässä kuitenkin tarkoittaa työtahdin aikaista tehoa tuottavaa sylinteripainetta etkä työtä kuluttavaa puristusta? Puristussuhdehan on sitten ihan eri juttu.
Tässä taisi lähinnä tosin olla puhe virtauksien kannalta eri kierrosalueista joilla täytös paranee tai huononee riippuen kiertokangen pituudesta. Lyhyt kiertokanki nostaa virtausnopeutta jo alemmilla kierroksilla jolloin alavääntö paranee. Pidemmillä kiertokangilla taas virtausnopeus nousee hitaammin jolloin virtaus menee tukkoon vasta myöhemmin yläkierroksilla.
Pidemmillä kangilla sylinterinseinämän sivukuormitus on vähäisempää ja käynti pehmeämpää, jälkimmäinen lienee pääsyy miksi T7 koneessa on pidemmät kanget kuin T5.
Myös muitakin vaikutuksia toki on, käytännössä toimiva nyrkkisääntö on että lyhyemmät kanget on paremmat (ala)väännön kannalta, pidemmät korkeilla kierroksilla. Sytytysennakkokarttakin näyttää varsin erilaiselta eri pituisilla kangilla johtuen männän erilaisesta kiihtyvyydestä TDC:n ympärillä.
Perinteisenä "optiminahan" pidetään kankisuhdetta 1,7 joka sattumoisin on juuri valittu 2,3 T7 moottorissa.