9-5 2,0T=> 2,3L T5

[jyyrä]

Tarttisin vähän apua joltain kuka on ollut tekemisissä noiden T5 koneiden kanssa, eli olen suunnitellut että vaihtaisin autooni 9000 2,3t:en männät, kiertokanget ja joko 9000 tai 9-5:sen 2,3L kampiakselin (sitten joskus kun saan osat kasaan). Mutta kun mulla ei ole oikein hallussa noi T5 moottorit niin mikä on esim. tuon 9000 2,3t:en puristus suhde ja miten käy puristuksien jos kyseiset kalut pistetään tuohon 2L T7:aan, ilmeisesti kannen tiiviste pitää olla T5:sta tai sitten männistä pitää ottaa pois ainetta mutta kumpi on järkevämpää? Tuossa kahden litran 9-5:ssa puristussuhde on 8,8 ja taas 2,3t:ssä 9,3 mutta mikä olisi sopivat puristukset tuollaiseen "käyttö" autoon, millaisilla osilla ja mitä osia pitää muokkata ja miten se toteutetaan? Paljon kysymyksiä

[jcarlson]

Kuten listasit jo, niin vaihdettaviin osiin kuuluu 2,3 kampura (T7 tai T5 täysin samat, pitkälohkossa ero on vauhtipyörän kiinnitys ja triggeripyörä), kiertokanget ja männät. Kiertokanget on täysin samat 2,3 T5 ja pitkälohko. Myös 2,3 pitkälohkon mäntiä voi käyttää, helmasta vaan pitää vähän viilata ettei osu triggeripyörään ja puristussuhde hieman matalampi.

Tämän stressfläktin postaaman taulukon mukaan voi päätellä vähän puristussuhdetta: http://navettaperformance.kuvat.fi/kuva ... ulator.pdf

Omassa tapauksessa näyttäisi että asettuu sinne 8,15:1 tienoille jos käyttää 01-> B235 T7 kantta ja T5 2,3 mäntiä.

Käyttiksessä sellainen 9:1 tienoilla tai hieman yli oleva puristussuhde voisi olla vähän parempi, menee ehkä pari desiä vähemmällä kulutuksella.
T5 mäntien tapauksessa T7 kannessa vaatinee tosin kannen laskua tms. toimenpidettä, tätä pitänee itsellä harkita..

[9000LPT]

Myös 2,3 pitkälohkon mäntiä voi käyttää, helmasta vaan pitää vähän viilata ettei osu triggeripyörään ja puristussuhde hieman matalampi.

T5 ja pitkälohkon männän tapin sijainnissa on myös eroa. Pitkälohkon mäntä nousee pikkuisen T5 mäntää ylemmäs tai alemmas (pitää vielä mitata uudestaan). T7 pahvia voi käyttää, jos ottaa männän yläreunastakin hieman pois. Puristussuhteisiin en ota enää kantaa tällä sovelluksella.

Jos alkuperäinen kysyjä haluaa mittailla ja vertailla mäntiä, niin melkein naapurista (Vehniä) löytyy pitkälohkon turbon käytetyt ja uudet männät, lyhytlohko 2.3 ruiskun männät ja kiertokanget, T7 männät ja kiertokanget, T5 2.3t männät ja kiertokanget, pitkälohkon kiertokanget, T5 lohko, T7 lohko ja molempiin lohkoihin tasapainotus akselit.

Tarvittaessa löytyy T7 kansi, T5 kansi ja pitkälohkon kansi ja nokat kaikkiin.

[Frostgrey]

Mahtasiko joku osata laskea mitä tossa meikäläisen 2.3l femmassa on puristukset?

eli koneessa on

B234(pitkälohko) männät, T5 veivit ja T7 kansipahvi.

Jos tota konetta rupeaa enemmänkin härnäämään niin kannattaisiko sinne vaihta T5 kansipahvi, jotta sais puristuksia hieman alemmas...

[jcarlson]

Tuolla kombinaatiolla pitäisi olla aika lähelle pitkälohkon alkuperäistä oleva 8,5:1 puristussuhde.

Lyhytlohko 2,3 alakerralla ja T7 kansi+pahvi tulisi n. 8,8:1 joka olisi omaan mieleen aika hyvä.

Epäilyttää vaan tuo riski männän kanteen osumisesta T7 pahvilla.

[9000LPT]

Epäilyttää vaan tuo riski männän kanteen osumisesta T7 pahvilla.

Sorvauta 1mm pois männän yäreunasta, niin ei osu.

[jcarlson]

Epäilyttää vaan tuo riski männän kanteen osumisesta T7 pahvilla.

Sorvauta 1mm pois männän yäreunasta, niin ei osu.

Ja vaikutus puristussuhteeseen +/- 0.

T5 pahvin kestävyys riittää mulle ja on muutenkin houkuttelevampi koska on sallivampi pintojen tasaisuuden suhteen.

[jcarlson]

Uudemman tiedon mukaan tuossa excelissä ei T7 palotilojen koot olisikaan luotettavia vaan 48cc olisi uskottava. Toisinsanoen itse palotila on vastaava kuin T5 kannessa mutta venojen kuopat tuo 3cc lisää.

Tällä opilla T5 männät + T7 kansi + T5 pahvi -> 8,85:1, mikä olisi ihan hyvä.

Taaskin sama T7 pahvilla 9,6:1, ja puolestaan pitkälohkon männillä vielä 9,31:1 eli lähes sama kuin orkkis. Tosin tässä ei ole otettu huomioon mahdollista männistä sorvausta.

[Hane_81]

T5 ja pitkälohkon männän tapin sijainnissa on myös eroa. Pitkälohkon mäntä nousee pikkuisen T5 mäntää ylemmäs tai alemmas (pitää vielä mitata uudestaan).

minkähänlaisesta erosta nyt puhutaan? Itte melkii väittäsin ettei eroa ole, mut pitääs mitata kerran noit mäntiä tossa on (jos on eroa nii puhutaan varmastikki max. 0.2-0.3mm erosta ja niinpäin että T5 mäntä nousee ylemmäs).

[JouniCSE]

T5 ja pitkälohkon männän tapin sijainnissa on myös eroa. Pitkälohkon mäntä nousee pikkuisen T5 mäntää ylemmäs tai alemmas (pitää vielä mitata uudestaan).

Kun vertaa mahlen T5 mäntää ja mahlen pitkälohkon mäntää niin eroa ei ole, ainakaan työntömitalla havaittavaa. En tiedä onko jotain eroo jos kyseessä on AE:n valmistama mäntä, tuskin.

[jyyrä]

Uudemman tiedon mukaan tuossa excelissä ei T7 palotilojen koot olisikaan luotettavia vaan 48cc olisi uskottava. Toisinsanoen itse palotila on vastaava kuin T5 kannessa mutta venojen kuopat tuo 3cc lisää.

Tällä opilla T5 männät + T7 kansi + T5 pahvi -> 8,85:1, mikä olisi ihan hyvä.

Taaskin sama T7 pahvilla 9,6:1, ja puolestaan pitkälohkon männillä vielä 9,31:1 eli lähes sama kuin orkkis. Tosin tässä ei ole otettu huomioon mahdollista männistä sorvausta.

Kiitos tiedosta tuo kuulostaa hyvältä. Mites vaikuttaako noi T5:sen nokka-akselit mitenkään männän valintaan, koska ilmeisesti siinä on 0,34mm isompi nostokorkeus kuin T7 nokissa? Noita pitkälohkon mäntiä tuntuisi olevan tarjolla vähän paremmin kuin noita T5:sen, eli olisiko hyvä yhdistelmä siis tuo T5:sen kiertokanget pitkälohkon männät ja T7 pahvi + sitten jonkin 2,3L moottorin kampiakseli. Mutta nyt pitäisi sitten varmistaa että pitääkö noista männistä ottaa päältä pois vai ei, mutta ilmeisesti siis ainakin helmaa pitää lyhentää. Vai onko toi 9,31 liikaa puristuksia mutta tietenkin jos siitä männästä ottaisi vähän pois niin kait sen voisi laskea sinne 9:1 tietämille. Miten muuten käy nokkien ajoituksen jos kanteen laitetaan tuo paksumpi kannen tiiviste?

[Stressfläkt]

Joo pitäisi päivittää tuo laskuri mutta kun alkuperäinen numbersilla tehty tiedosto koki ennenaikaisen lopun macbookin kovalevyn hajotessa.
Jotenka jäljellä on vain tuo aikoinaan exportattu pdf.
Ongelmana noissa T7 koneen laskelmissa oli löytää luotettavaa tietoa mäntien puristuskorkeudesta. Männänlaen mitat on wissistä.
Mutta T5 kannen ja T7 kannen ero on käytännössä mitattu luotettavan tahon toimesta ja todettu eroksi muistaakseni 3cc johtuen venttiilien kuopista.
Tosin taisin mainita asiasta jo täällä http://foorumi.saabclub.fi/viewtopic.ph ... 3&start=15
Ja haluaisin painottaa että ei kannata lukea noita numeroita pilkuntarkasti koska reaalimaailmassa yksilöeroja mitoissa. Taulukoiden numeroarvot edustavat vain keskiarvo kokoonpanoa.
Kritiikkiä saa ja pitää esittää.

[9000LPT]

T5 ja pitkälohkon männän tapin sijainnissa on myös eroa. Pitkälohkon mäntä nousee pikkuisen T5 mäntää ylemmäs tai alemmas (pitää vielä mitata uudestaan).

minkähänlaisesta erosta nyt puhutaan? Itte melkii väittäsin ettei eroa ole, mut pitääs mitata kerran noit mäntiä tossa on (jos on eroa nii puhutaan varmastikki max. 0.2-0.3mm erosta ja niinpäin että T5 mäntä nousee ylemmäs).

Tuli eka kerralla jokin mittausvirhe. Ei niissä mitään eroa ole. Otaako T5 koneessa pitkälohkon männä tosiaant kiinni triggeripyörään, koska männät ovat samankorkuiset?

[jcarlson]

Kasasin tuossa alakerran ja tuli todettua siinä että T5 mäntä tulee hieman yli dekkitason. Tiukille tosiaan menisi T7 tiivisteen kanssa jos ei männistä sorvaa.

[JouniCSE]

Tuli eka kerralla jokin mittausvirhe. Ei niissä mitään eroa ole. Otaako T5 koneessa pitkälohkon männä tosiaant kiinni triggeripyörään, koska männät ovat samankorkuiset?

Helman muotoilussa on hieman eroa:
http://sites.google.com/site/jounissaab ... nnat_2.jpg

Vasemmalla T5 mäntä, keskellä AE pitkiksen mäntä ja oikeella mahle pitkiksestä.
Toi AE menee T5 koneeseen just ja just sellasenaan, mahlee on pakko viilata.
Kuvassa AE mäntä alakuolokohdassa.

http://sites.google.com/site/jounissaab ... _crank.jpg