Projektina 99 combi coupe GL super turbo

[Mertmi]

Voisihan sitä itekin, vaan ei nappaa pätkääkään tuo homma. Toisaalta ei ole ollu aikaa paneutua combin laittoon. Työt ja perhe vie käytännössä melkein kaiken hereillä oloajan. Senverran olen 99:iin panostanut, että olen tankannut, laittanut lasinpesunestettä säiliöön ja lisäillyt öljyä tarpeen mukaan. Pitää olla tyytyväinen, että ajokki on pelannut oikein hyvin keväästä lähtien.

[orava]

Työt ja perhe vie käytännössä melkein kaiken hereillä oloajan.

Onneksi ysiysi on niin simppeli auto, että sitä laittelee unissaankin

Mutta tuo kattoverhoiluhommeli ei kyllä ole mikään ihan suoraviivainen homma, sillä alkuperäisen kaltainen venyvä kangasmateriaali, missä on vaahtomuovi takana, tuntuu olevan haasteellista saada pysymään katossa vuositolkulla, on liima mikä hyvänsä. Etenkin jos auto ei ole jatkuvasti ajossa ja altistuu ilmankosteuden muutoksille. Meidän museoemssiin laitettiin verhoomolla 3M:n verhoiluliimalla, ja niin vaan jo hieman on irti nurkasta, vaikka pohjatyö tuli tehtyä huolella. Kangas tahtoo elää aika paljon ilmankosteuden mukaan, mikä aiheuttanee kiinnipysyvyysongelmat noissa nurkkakohdissa, ainakin osittain.

[Mertmi]

Työt ja perhe vie käytännössä melkein kaiken hereillä oloajan.

Onneksi ysiysi on niin simppeli auto, että sitä laittelee unissaankin

Joo, ja tossa ei ole mitään monimutkaista enää. Alkaa olla vähissä ne paikat, minne en olisi 99:ssä jo kurkannut.

Mutta tuo kattoverhoiluhommeli ei kyllä ole mikään ihan suoraviivainen homma, sillä alkuperäisen kaltainen venyvä kangasmateriaali, missä on vaahtomuovi takana, tuntuu olevan haasteellista saada pysymään katossa vuositolkulla, on liima mikä hyvänsä. Etenkin jos auto ei ole jatkuvasti ajossa ja altistuu ilmankosteuden muutoksille. Meidän museoemssiin laitettiin verhoomolla 3M:n verhoiluliimalla, ja niin vaan jo hieman on irti nurkasta, vaikka pohjatyö tuli tehtyä huolella. Kangas tahtoo elää aika paljon ilmankosteuden mukaan, mikä aiheuttanee kiinnipysyvyysongelmat noissa nurkkakohdissa, ainakin osittain.

Joo, mietin että ne napit nurkissa ei ole mikään huono idea. En osaa sanoa kuuluuko ne olla vai ei, mutta omaan on joku väsännyt semmoset takanurkkiin. Kyl mie olen tullu siihen tulokseen, että autot tykkää kun niillä ajetaan. Mikäli auton laitto vain kesäkäyttöön johtuu pelkästään siitä että pelkää alustan ruostuvan huonoksi nopeammin, silloin on syytä panostaa ruostesuojaukseen olipa auto käytössä tai ei. Näkyyhän nuo ruostuvan pihallakin puhki, vaikka ei ajaisi metriäkään. Kondensio on melkoista tuolla peltipinnoilla auton sisälläkin, jos pelti huurtuu ulkopuolelta.

[Mertmi]

Jossakin aiemmin kirjoittelin, että istutan LH-jetin tuohon 8-naulaisen koneen kylkeen. Imusarja ja bensatukki on käytännössä visaisin tehtävä tuon sähköruiskun istuttamisessa, joten aloitin imusarjasta.



Mittailin 16-venaisen ja 8-venaisen imusarjojen eroa tuon suuttimen kiinnityksen kohdalta. K-jetin suuttimille tehdyt reiät ovat noin 13-15mm pidemmät, kuin 16-venaisessa. Pulttasin imusarjaan 5mm teräslevyn ja laitoin yhteen suuttimen reikään sopivan rassin pystyyn. Laitoin kanttiputken pätkän ruuvipenkkiin kiinni. Passasin vatupassia avuksi käyttäen rassin pystyyn, ja sitämyöten tuon imusarjan tasopinnan suoraan. Sitten hitsasin teräslevyn kiinni putkeen. Näin sain imusarjaan käypäisen jigin, jolla tuo hoito on kiinni jyrsinkoneen penkissä.

Imusarjasta lähti semmonen noin 15mm siivu pois. Jahka vähän siistin vielä vingulla reunoja ja teen suuttimen reikiin viisteet, niin pitää sitten napata pari kuvaa lisää. Bensatukki on tarkoitus tehdä ruostumattomasta teräksestä. 16-venttiilisen tukki on vissiin jotakin messinkiä tms, joten en viitsi alkaa siitä vääntämään väkisin.

Imusarjaan aion hitsata (tai serkku hitsaa) tigillä 4mm alumiinilevystä pokatut korvakkeet, joihin bensatukki tulee kiinni pulttaamalla.

[Mertmi]

Viikonloppuna rytkäytin kunnostetun lohkon 99:n keulalle.

Konepelti pois heti kärkeen.



Tässä tilanne kahden tunnin kuluttua.



Porattu ja valmiiksi kasattu lohko odottelee pääsyä keulalle.



Sitten osia siirtelemään vanhasta koneesta uuteen lohkoon. Syynä tähän on meikäläisen aiemmin vaihtama jakopään ketju ja hyväkuntoiset laahaimet. Mitäpä niitä enää hankkimaan toistamiseen, kun ne oli jo vanhassa koneessa. Samoin öljynimuputki vanhasta pannusta. Kampuraan ja öljypumppuun tuli uudet tiivisteet.



Pesin vaihdelaatikon pikaisesti ja nostin sen tylysti pinoojalla tuohon uuden lohkon alapintaan kiinni. Liima väliin ja pultit kiinni. Hyvinhän tuo moottoripukki jaksoi kannatella lootaa+lohkoa.





Tähän asti homma meni kuin olin suunnitellut. Sitten kävin katselemaan, josko nostan kannen imu- ja pakosarjoineen paikalleen ja alan nostamaan konetta takaisin keulalle. Suunnitelmiin tuli muutos, kun tajusin sylinterikannen olevan pahassa kunnossa.



Totesin, että huh huh, miten on pakovenat palaneet. Laitoin Teijon lämpenemään ja odotellessa purin kannesta sarjat pois, sekä nokka-akselin+painimet. Pesun jälkeen olikin mukavampi alkaa purkamaan kantta, vaikkakin tämä takaisku otti päähän pahemman kerran.

Meillä on pylväsporakoneeseen tommonen työkalu, jolla saa painettua retainerit irti näppärästi.



Huh heijaa, missä kunnossa pakovenat...



Ajan puutteessa päätin vaan läpätä venttiilit. Seuraavalla kerralla kun kansi on joskus poissa, nuo pitää hioa ja tehdä uudet seetit...



Venttiilien läppäyksen jälkeen rojut takaisin kiinni ja välysten mittaus. Venttiilivälykset olivat ennen toimenpidettä yläkanttiin, joten hiomisen jälkeen välykset olivat kuin olivat juuri sopivasti toleranssissa. Pahimmasta pakovenasta tuo välys pieneni 0,1mm!



Sitten pannu takaisin keulalle.



Tuo kannen kunnostus nappasi semmosen reilun viisi tuntia. Senverran pahasti vei aikataulua, että päivän hommasta tuli kahden päivän homma.

Ajopelillä on tehty koeajo, mutta moottori tärisee oudosti 2000rpm yläpuolella. Kone käy juuri samaan tapaan, kuin yhdellä katkenneella ruiskuputkella. Ruiskusuuttimien putkiin saattoi päästä likaa, kun ne oli irti. Aionkin tarkastaa suuttimien tuoton ensitilassa laittamalla jokaisen suuttimen omaan pulloonsa, hypytän bensapumpun ja säätelen soppaa määräjakajan lautasta nostelemalla. Suuttimia miulla on purkuautoista ainakin kolme settiä, joten niitä pitää sitten valkata, jos ei soppaa tule tarpeeksi.

Samoin syttypuolta pitää vielä tarkastella, olisiko jotain vika siellä? Tulpanjohtojen resistanssit olivat normaalit ja vaihdoin jo toisen setin tulppia ilman mitään vaikutusta koneen käyntiin. Pannuhan pelasi ennen remppaa normaalisti. Kaikki syttyvermeet on entiset, joten vaikea on uskoa vian olevan tällä osastolla.

Harmi, kun en saanut vielä tähän hätään sitä LH-jettiä laitettua. On tämä joulun aika niin kiivasta jo ja muuta menoa kovasti. Aajelen taas "pikkujenkillä" siihen saakka, kunnes saan 99:n vian korjattua. Itseasiassa imusarja on bensatukin kiinnikkeitä vaille valmis. LH:n pulttaaminen on erittäin houkutteleva päivitys tässä tilanteessa, kun on jo laina-autokin käytössä. Hmm...

[Mertmi]

Jotta eilen täräytin 99:n tulille töiden jälkeen ja aikomus oli vaihtaa jakajan kantta, tulppia yms. Toisin kävi... Serkkupoika huuteli heti halliin ajettuani, että "sammuta sammuta!" Minä ihmettelin, että mitä kummaa? Öljyt tuli pihalle öljynjäähdyttimestä! Kenno kertakaikkiaan repesi.

Alku järkytyksen jälkeen laskin loput öljyt pois koneesta ja tutkin peruskoneen. Öljy oli mustaa ja vivahdus harmautta. Se säikäytti, mutta kun jäähdytinnestettä ei ole hukassa, niin olisiko vain kondensiota tullut? Ei ulkoisia vuotoja moottorissa. Kaikki muuten näyttää ok, mitattiin puristukset 10-11 kaikissa pytyissä, vaikka kone oli vielä ihan kuurassa (käynnistin padan pihalta ilman lohkoa ja ulkolämpötila -20). Kannenpultit oli tiukassa ja mistään sylinteristä ei tullut puristuksen mittauksen alussa asiaankuulumattomia aineita ulos.

Varastosta löytyi kuin löytyikin toinen öljyjäähdytin tilalle, mutta aika loppui siinävaiheessa. Veikkailtiin Myrkyn kanssa, että öljynpaineet vissiin karkasi liian suureksi. Suodatin ei ole pullistunut. Pitänee tutkia se paineensäätöventtiili ensitilassa. Tulipa taas äksää, kun oli ihan eri asiat mielessä autoa halliin raahatessani.

[Lahti411]

Näin ne projektit vaan aina tuntuu menevän Itse nyt en mitään näin suurta remppaa tuohon omaan autoon ole tehnyt, mutta tuntuu, että pienemmätkin paisuu homman edetessä... Kun yhden paikan saa kuntoon, niin vierestä kosahtaa saman tien... No, kyllä sitä valmistakin lopulta tulee, kun tarpeeksi hakkaa päätä seinään
Tsemppiä hienoon projektiin!

[Mertmi]

Näin viimeyönä unta, 99:n kone veti ihan hurjan hyvin 5000rpm...7000rpm välin maantiellä. Toivon että tämä on enne tulevasta.

[Mertmi]

Asensin keskikonsoliin öljynpainemittarin ja ei siellä mitään ylisuuria paineita näkynyt. Kova pakkanen teki vaan lopun vanhasta öljynjäähdyttimestä, kun paineet kävi korkealla tönkköjen öljyjen takia.

Huono käynti on paikallistunut määräjakajaan. Suuttimista ei tule yhtäpaljon bensaa. Yhdestä suuttimen liittimestä tuli vesipisara. Outoahan tässä on se että auto meni ajamalla halliin ja sitten ruisku otti itseensä rempan aikana. Näyttää tässävaiheessa siltä että seuraavaksi vaihdan koko määräjakajan. Niitä on jemmassa ainakin kolme.

Lh-jet houkuttaa tosiasiassa jo suunnattomasti. Bensatukin teko on oikeastaan enää se kynnys joka pitää ylittää. On vaan ollut kaikkea muutakin tekemistä, eikä voi aina mennä harrastamaan halutessaan...

[Mertmi]

Määräjakaja vaihdettu käynti on tasaisempaa, mutta ei vieläkään hyvä.

Kokeilin toista puolaa, ei vaikutusta.

Sytytysjohdot testasin irtotulpalla, jokainen tulpanjohto irti vuorollaan ja tulppa kiinni. Kone käymään ja kipinää katselemaan. Kipinä on oikein kirkkaan sininen ja lyö vielä 10mm välimatkallakin. Ei pitäisi olla tästä kiinni. Kone kävi yhtä huonosti jokaisen sylinterin kohdalla, eli ei se nyt kipinän puutteesta johdu ainakaan tyhjäkäynnillä.

Faktoja:
-puristuspaine on 10-11bar kaikissa pytyissä
-nokan ajoitus ei ole muuttunut, koska virranjakajaan ei ole koskettu ja sytytysennakko on pysynyt entisellään

Tuo moottori tärisee vähän samaan tapaan, kuin äitimuorin 900S:n kone tietyllä kierrosluvulla viallisen moottorituen takia. Voikohan uusi kone nyt resonoida enemmän kuin entinen, kun paikat on timmimmässä kunnossa? Voisiko olla niin, että moottorin tukikumit ovat ottaneet itseensä rempassa?

ps. tulipa muuten mieleen, että pitääkin tarkastaa vielä yksi juttu. Kunhan vaan ei olisi jäänyt joku työkalu moottorin ja korin väliin johonkin nalkkiin.

[Mertmi]

On tämä kumma juttu. Otin vielä varmuuden vuoksi venttiilikopan auki ja katsoin nokka-akselin merkit. Kyllä nollakohta on oikein. Töihin mennessä vedin 80-120 kiihdytyksen vitosella kaasupohjassa. Hyvin vetää, ahdot nousee 0,8baariin ja pysyy siellä. Ei nakuta tms. Kone vaan tärryyttä koria ihan älyttömästi esim. 2700rpm:llä. Samoin vähän yli 2000rpm on semmonen tutina, että alkaa pelottaa pulttien löystyminen sieltä sun täältä. Ihan kuin jokin olisi epätasapainossa. Vika näyttää paikallistuvan mekaniikan puolelle, koska kokeilin moottorijarrutuksessa kääntää virrat pois päältä ja tärinä ei häviä minnekään. Alkaa pian mennä hankaliksi asioiksi selvittää, mistä tärinä johtuu...

[CDTA]

No voihan vi..hnu, täähän kasattiin eri koneitten palikoista vai miten se meni, mites vauhtipyörän/kytkimen tasapainotus mahtaa olla/kampiakseli?
Kuhan nyt jotain arvailuja heitän tässä lämpimikseni, ja topikkia pinnalla pitääkseni

[Olavi P]

onko sisemmät vetonivelet missä kunnossa ja ovatko oikean kokoiset ,itellä kävi kerran kämmi laitoin väärän tripoidin ,ja voi sitä tärinän määrää

[Mertmi]

onko sisemmät vetonivelet missä kunnossa ja ovatko oikean kokoiset ,itellä kävi kerran kämmi laitoin väärän tripoidin ,ja voi sitä tärinän määrää

Joo, tärinä on sama paikallaan ja vauhdissa kaikilla vaihteilla. Tästä johtuen olen tullut siihen johtopäätökseen, että uusi pannu käy terävämmin kuin vanha ja moottorin 32-vuotiaat tukikumit eivät ole välttämättä enää ajantasalla. Nyt haussa on uudet tai hyvät ja vähän ajetut kumit. Tietääkö kukaan mistä löytyy?

[Lahti411]

Sivukumeiksi käyvät kuulemma Volvo (muistaakseni) 200-sarjan tyynyt. Volvon tyynyissä on epäkeskeisesti sijoitetut alapultit, mutta käyvät sattumalta saabin tukikumien kiinnitysaukkoihin. Itse en ole noita kumeja kokeillut, mutta olen ne livenä nähnyt ja sovitellut Saabin moottorintukeen. Ne Saabin sivukumithan on kyllä todella simppelit, joten ajattelin itse kysellä niitä jostain teollisuudelle tärinänvaimennuskumeja myyvästä puodista. Etukumi onkin sitten ongelmallisempi. Itse päädyin ostamaan hyvän käytetyn. Tosin eivätpä ne kumit siellä etutuessakaan kovin monimutkaisia ole, joten voisihan niitäkin löytä ihan jonain tarvikekamana. Etraan vaan kyselemään