Jep, rakastakaa ja kaikkea sellaista...
Mutta, kun joku idea muuttuu
ideologiaksi on se rumaa katseltavaa, ja vieläpä sellaiseksi joka ei edesauta
kenenkään asemaa.
Kun nyt on taivahan tosi, (enkä ole uskovainen, päinvastoin vaikka sanontaa käytinkin) että tässä maassa elää satoja tuhansia ihmisiä jotka ovat vuosikymmeniä sitten kasvatetut täysin eri normeilla kuin nyt eletään tai yritetään elää, niin mitä helvetin
järkeä on provosoida, loukata ja häpäistä niitä arvoja ja normeja joilla nämä kohta haudassa olevat ovat eläneet? (tarkoittaa halosen kekkereitä, siellä arvovieraiden piileskelyjä jostakin syystä kabineteissa, ym. Marskin patsaan taannoista häpäisyä ym.)
Pitääkö jotenkin vielä ehtiä rienaamaan ja järkyttämään heitä ja annettuja arvojansa ennenkuin ovat haudassa?
Ovatko kohta menneet sukupolvet kaikki yksilöinä jotenkin kollektiivisesti syyllisiä silloin vallinneisiin normeihin?
Mikä ihmeen idea on tietoisesti loukata jotakin toista ihmisryhmää, olletikin että tämä loukkaava ihmisryhmä kokisikin olemassaolonsa oikeutetuksi? Se on ns. "positiivista syrjintää" ja varsinkin silloin kun tämä loukattu ryhmä ei mitenkään ole itse syyllinen siihen että on aikanaan sattunut kasvatettavaksi eri normeilla kuin nykyään yritetään kasvattaa.
Tuo on se asian häijympi kääntöpuoli ja siinä paistaa läpi jonkinlainen lapsellinen "kosto" omille kokemilleen vääryyksille, joku sijaiskärsijäksi ainakin.
Toinen, henkilökohtaisempi lähestymistapa asiaan on se, että
minua ei arjessa kiinnosta helvettiäkään toisen arjessa esiintyvän ihmisen seksuaalisuus.
Ei vaikka ei osaisi ottaa asioita asioina muistamatta mainita että "ai niin kun satun olemaan homoseksuaali".
Loppukevennyksenä:
http://www.youtube.com/watch?v=E27v-jmRmx0
Mainittakoon se että tuon sketsin näyttelijä on itse gay, tämä marttyrointi on ilmeisesti keskustelun kohderyhmässäkin huomattu.
Se nyt vaan on niin, että kun suvaitsevaisuutta keppihevosena käyttäen aletaan syrjiä jotakin toista ihmisryhmää, vaikkapa enemmistöä, niin siitä on oikea suvaisevaisuus helvetin kaukana. Kivoja ideoita mutta rumiksi kääntyvät, vrt. taistolaisuus.