Renkaiden kuluminen, kantavuus

[Minuteman]

ja nykyrenkaat kyllä pullistuu enemmän sivuilta kun keskeltä kun painetta lisää

Juu epäilemättä, pullistumista tapahtuu joka pinnalla ja sivut on ohuempaa materiaalia kuin kulutuspinta.

Siinä kulutuspinnan alla on teräsvyö ja renkaasta riippuen yksi tai useampia kankaisia stabilointivöitä.

Jos nykyaikaisen teräsvyörenkaan ympärysmitan saa kulutuspinnan osalta muuttumaan lisäämällä esim. normaalipaineeseen 1 barin lisää, niin rengas on viallinen.

[kello]

Tarkennetaas nyt tähän että tossa alkuperäisessä viestissä oli kyseessä nimenomaan teoreettinen märehdintä, lähinnä pohdiskelin tuota melberin esille tuomaa ideaalimallia renkaan kosketuspinnan ja rengaspaineen yhteydestä. Se mitta, kuinka paljon rengas todellisessa tilanteessa kulutuspinnaltaan pullistuu painetta lisättäessä, on toki häviävän pieni. Varsinkin kun lisätään renkaiden päälle auton massa, joka kompensoi tätä pientä pullistumaa.

On totta, että renkaan ympäri menee kulutuspinnan alla teräsvyö, muttei mikään teräslatta, vaan nimenomaan kimmoisa teräspunosvyö, tai vastaava rakenne. Kaikki kulutuspinnan rakenteet mukaanlukien, se renkaan kulutuspinta ei siltikään ole niin jäykkä, ettei sitä ihan sormivoimin saisi painettua kuopalle (tyhjän renkaan tapauksessa toki ).

Tais homma eksyä taas hiukan sivuraiteille

[tturku]

Tossa tuli todettua yhdet kitkat, joissa oli käytetty reilusti paineita. Keskellä rengasta oli nippa-nappa se 3mm kulutuspintaa jäljellä, jos sitäkään. Reunoilla taas oli ehkä 6mm kulutuspintaa jäljellä...
Kyllä niillä ali ja ylipaineilla on jotain merkitystä renkaan tasaiseen kulumiseen pyöränkulmien lisäksi.

[SeenFinn]

voi varmaan olettaa että 215 leveä 87 kuluu nopeammin kuin vastaava 225 leveä 94 kantavuusluokalla?

[Minuteman]

Tossa tuli todettua yhdet kitkat, joissa oli käytetty reilusti paineita. Keskellä rengasta oli nippa-nappa se 3mm kulutuspintaa jäljellä, jos sitäkään. Reunoilla taas oli ehkä 6mm kulutuspintaa jäljellä...

Olen itsekin toistuvasti törmännyt profiililtaan kirjaimellisesti "pyllylleen" kuluneisiin renkaisiin, ovat olleet pääasiassa Nokian Ja Bridgestonen (nokian tehtailta) talvirenkaita.

Kyllä niillä ali ja ylipaineilla on jotain merkitystä renkaan tasaiseen kulumiseen pyöränkulmien lisäksi.

Vyörenkaista puhuttaessa suurempi merkitys tässä kulumismuotoasiassa on kulloisenkin renkaan muissa ominaisuuksissa, eli kosketuspinnan muodossa ja pintapaineen jakautumisessa siinä, silloin kun rengas pyörii kuorman alla ja siinä kuinka ja miltä osin kosketuspinnan etureuna kohtaa tien renkaan pyöriessä.

Noissa on huomattavia eroja ja suunnittelufilosofioita eri valmistajien kesken, karrikoiden joillakin kosketuspinta on melko soikea ja pintapaine kohtaamispinnassa melkolailla keskellä kun taas toisilla kosketuspinta lähes neliömäinen ja pintapaine jaettu tasaisemmin.

[tturku]

ok, eli taustalla voi sittenkin olla muutakin kuin paineet, varmasti kaikkien näiden kombinaatiota.

[Minuteman]

Jees, on todellakin useiden tekijöiden summa.

[Maikki]

Tossa tuli todettua yhdet kitkat, joissa oli käytetty reilusti paineita. Keskellä rengasta oli nippa-nappa se 3mm kulutuspintaa jäljellä, jos sitäkään. Reunoilla taas oli ehkä 6mm kulutuspintaa jäljellä...
Kyllä niillä ali ja ylipaineilla on jotain merkitystä renkaan tasaiseen kulumiseen pyöränkulmien lisäksi.

Jos rengas on kulunut noin niin painetta on ollut liian vähän eikä liikaa. parikymmentä vuotta sitten renkaiden runkorakenne oli juurikin sellainen että ylipaine kulutti keskeltä mutta nykyrenkailla juurikin toisinpäin.