Rattivaihde kirjoitti:...siirtyy huomiselle.
Ja kerrankin onnistuin olemaan lykkäämättä viikolla.
Tähän alkuun vähän kontrastia Kärkkäisen arkipäivän sankari-nopan ultrasiistille tallille:

Pientä siivousta voisi jossakin vaiheessa yrittää harrastaa, vaikka säilytystilan määrä onkin rajattu...toisaalta, reilu kuukausi sitten koko tallissa ei mahtunut pahemmin kävelemään, saatika sitten että sinne olisi saanut auton.
Lasinpesunesteen lisäämisen jälkeen vaihdoin vasemman etuparkkipolttimon, ja tämän toimenpiteen onnistuttua ensimmäisellä yrityksellä päätin vaihtaa koko kulmastaan kolhitun vilkku-umpion. Uusivanha osa on ollut muovikassissa jo jostain tammi-helmikuusta lähtien (myöhäiset kiitokset nimim. Sebardille) mutta parempi myöhään kuin ei milloinkaan. Kuitenkin ennen vaihto-operaatiota päätin kehittää ratkaisun päätäkolhivaan, takakenossa olevaan konepeltiin:

En tiedä kuuluisiko tuon saranasysteemin pysyä ihan itsekseen pystyssä, voin hyvin kuvitella että on hieman väsähtänyt.
Uusi umpio vasemmalla:

Vaihdettuna:

Seuraavana oli ohjelmassa takaluukun oikean valoumpion ajovalon vaihto, jota varten päätin varmuuden vuoksi konsultoida ohjekirjaa vaikka melkein arvasin (ja arvasinkin) mitä siinä sanotaan. Hyvä että konsultoin, sillä ohjekirjaa esilleottaessa törmäsin auton muihin papereihin ja päätin saman tien käydä ne läpi kun historiaa kerran on pidemmältä ajalta tallella.

Uudessakaupungissa syntynyt, Hakaniemessä kasvanut. Melkoisen hitaasti oli kilometrejä uudesta asti kertynyt, auto on luovutettu elokuussa 1989, ja 15tkm on ollut täynnä vasta kesäkuussa 1991, 30tkm 1993 kesällä ja 60tkm kesällä 1997 (huollettu edelleen alkuperäisellä myyjällä). Tuon jälkeen ja ennen parin kuukauden takaista öljynvaihtoa oli vain yksi merkintä tarjoushuollosta 120tkm:ssä, Vantaan Länsiautolta keväältä 2005.
Vanhoja katsastuslappuja on vuodesta 2009 asti, ja niistä selvisi mm. syy edellisen omistajan aikaan tehtyyn apukuskin oven hitsaukseen sekä muutama vuosi sitten jälkitarkastukseen määrätty kuskinpuolen alapallonivelen vaihto (matkustajanpuoleinen on nyt vaihtovuorossa). Selailin myös vähäsen tätä todella komeilla valokuvilla varustettua kirjasta:

Tuosta pitäisi melkein skannailla parhaita otoksia, oli pari sellaista jotka sopisivat melko hyvin mittasuhteidenkin puolesta foorumin yläbanneriin. Mielenkiintoista sinänsä että yhdessäkään noista auton alkuperäisistä dokumenteista (ohjekirjaa lukuunottamatta) ei ole käytetty Saab-Scania-logoa vaan tuota kirjainmerkkiä.
Takavalon polttimon vaihdon jälkeen vertailin vähän tarkemmin auton omaa takavaloyhdistelmää ja niinikään Sebardilta saatuja 99 CC:n/MY79 900:n vastaavia:

Ovat muuten ranskalaisvalmisteiset nuo vanhemmat umpiot, kun satkun omat ovat kaikki Talmun suomalaistuotantoa. Tuo sanalla sanoen mielenkiintoisen näköinen maadoitussysteemi varmistaa sen etten ihan heti ole noita sovittamassa paikalleen.

Jos jollakulla vanhemman CC:n omistajalla on entisöinti meneillään ja toinen tai molemmat uupuu/on hajalla, voin lahjoittaa koko parin hyvään tarkoitukseen semminkin kun nuo sopivat huonosti yhteen takaluukun valoparien kanssa (joita ei siis noiden valojen vierellä ollut).
Tämän jälkeen olin jotain tarkastelemassa konehuoneessa kun rupesi kuulumaan vedenlorinaa. Säätila huomioonottaen tämä tuntui varsin oudolta ja kiersin sitten auton eteen:

Kauhukuvat ehtivät jo vilisemään silmissä ennen kuin huomasin että eihän tuo tuoksu jäähdytysnesteeltä lainkaan, pikemminkin pesuaineelta.

Luulin ensin että vesi tulee tuon ihme torven sisältä, mutta sitten totesin että torvi on sisältä ihan kuiva, ja kiersin taas toiselle puolelle konepeltiä, mistä löytyikin pikaisen tarkastelun johdosta tällainen, joka selitti samalla lasinpesunesteen yllättävän loppumisen:

Yksi letkuista oli ilmeisesti ratkaisevasti löysällä, koska tiputtelu ei enää jatkunut tuon käteenottamisen ja letkujen varmistelun jälkeen. Sitä en kyllä käsitä mikä ihme tuo nesteen kulkureittinä toiminut äänilaite oikein on kun oikeassa etulokasuojassakin on torvi, ja molempien johdot tulevat auton omasta johtosarjasta eli eivät ilmeisesti ole mitään hälytinasennuksia
Tässä vaiheessa kyllästyin kameran säätelyyn ja hylkäsin sen etupenkille, koputtelin ja puhaltelin ilmansuodatinta puhtaammaksi, tarkistin vaihteistoöljyn joka oli yllättävän siistin näköistä ja jota oli oikea määrä, kiristelin sytytysjohtojen kiinnitykset virranjakajaan ja puolaan, laitoin uuden rullan talouspaperia takapenkin alle (on muuten yllättävän haluttua tavaraa autossa), kiristelin radion käyttöpaneelin pieniä ruuveja toivoen tällä tavalla hiljentäväni resonoivan äänen joka siitä lähtee (epäonnistuin tässä mutta paneelin fletkuusaste väheni kyllä huomattavasti) ja laitoin mittarivalojen paikallaanpysymistä tukemaan sähköteippiä (pitäisi hankkia uudet polttimonkannat).
Lisäksi saatoin saada korjattua yhden pahimmista vioista, nimittäin pitkien valojen tai tarkemminottaen valonvaihdon häviämisen pidempään ajaessa. Tarkistin ensin ettei joku ole laittanut valoihin jotain ylitehopolttimoita kun en itse ole niihin tähän asti koskenut, mutta polttimon rautalankapidikkeen lopulta naulan avulla selätettyäni paljastui umpiosta ihan normaali Osramin 55/60W polttimo, enkä pitänyt mitenkään mahdollisena että sellaista sitten olisi toisellakaan puolella. Siispä rupesin tarkastelemaan valonvaihtorelettä, ja kuinka ollakaan, tallin hieman keskimääräistä syysiltaa kirkkaamassa valaistuksessa huomasin että yksi releen nastoista oli taipunut sivuun, eikä ottanut kunnolla kiinni relepohjaan. Jää nähtäväksi jollain vähän kotimatkaa pidemmällä ajomatkalla auttoiko tuo mutta mahdollisuus on ainakin kohtalaisen suuri.
Tallin lattian imuroimisen jälkeen (auto pölyyntyi silmissä tuossa parin tunnin aikana) lähdin kotia, ja postia laatikkoon viedessä tuli otettua vielä pari kuvaa keskimääräistä valoisammasta kojetaulusta sekä täydellisestä ulkovalaistuksesta.
