... ja kiitos aktiivisille hyvistä vihjeistä.
Maanantaina vaimo ilmoitti, että se ajaa, jonka auto on kunnossa ja jokainen ajaa omallaan.

Joten lähdin omallani tuttujen nykäisyjen saattelemana töihin. Palatessani juutuin ruuhkaan ja seurasin lämpötilan nousua kohti nykimislämpötilaa odottaen, että kohta se sammuu. Ja sammuihan se; keskelle kaistaa. Sain auton hitaasti valumaan bussikaistan yli pientareelle, jonkun torven soittajan tahdittamana. Kiitos myötätunnosta. Mitäs läksin risalla jne...
Koska olin saanut korjausajan vasta keskiviikolle ja auto olisi pitänyt jättää varikolle koko päiväksi testattavaksi, kurvasin heti moottorin taas käynnistyttyä ostamaan sen kampiakselin asentoanturin. Mm. Vesilin tapauksen perusteella arvelin, että kannattaa ainakin kokeilla.
Itse anturin vaihto maanantai-iltana kotona oli suht'koht yksinkertainen juttu:
Anturihan sijaitsee heti pakosarjan alla lohkossa vaihteiston puoleisessa päässä.
Pakosarjan lämpökilpi oli kiinni yhdellä mutterilla ja kahdella pikakiinnityksellä.
Itse anturi lämpösuojineen oli kiinnitettynä yhdellä ruuvilla (torx30) ja sähköliitin löytyy imusarjan vierestä. Johto oli tuettuna yhdestä kohtaa.
Ennen uuden kiinnitystä on hyvä putsata anturin reikä lohkossa ja ehkä hioa anturin kiinnityskohta hiomapaperilla ruosteettomaksi hyvän kontaktin saamiseksi anturille. Ilmeisesti tarvitsee sen.
Jotta anturi saadaan "lupsahtamaan" varmasti paikalleen voi voidella anturin O-rengastiivisteen öljyllä.
Johtimen oikea reitti kannattaa tarkistaa, jotta välttyy kuumuuden tai hankauksen aiheuttamilta ongelmilta myöhemmin.
Hieman sormiakrobatiaa ja siinä kaikki!!!
Eilen illalla ja tänään auto toiminut moitteetta. On se ihmeellistä, kun autolla voi lähteä heti uudestaan kuumalla koneella liikkeelle. Pienestä se ihminen tulee onnelliseksi; ainakin hetkeksi.
Ja Urkki. Todennäköisesti sinulla vika ei ole sen pahempi.
Kolmekymmentäseitsemän vuotta ja yhdeksäs Saab menossa.